Seurattu SDK 202/2019 saakka.

8.12.1978/936

Laki hypoteekkiyhdistyksistä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (8.8.2014/621)

Hypoteekkiyhdistys on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu luottolaitos. Sen erityistarkoituksena on etupäässä pitkäaikaisina lainoina hankituista varoista myöntää pitkäaikaisia lainoja pääasiassa joko kiinnitysvakuutta tai muuta turvaavaa vakuutta vastaan.

2 §

Hypoteekkiyhdistyksen toiminimessä on oltava sana hypoteekkiyhdistys.

Ainoastaan hypoteekkiyhdistys on oikeutettu toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan käyttämään nimityksiä hypoteekkiyhdistys.

3 momentti on kumottu L:lla 27.6.2003/595.

3 §

Hypoteekkiyhdistyksen jäseniä ovat sen perustajat viiden vuoden ajan perustamisesta lukien ja lainanottajat.

Lainanottaja, joka on hypoteekkiyhdistykseltä saanut lainaa ainoastaan valtion varoista, ei ole hypoteekkiyhdistyksen jäsen.

Hypoteekkiyhdistyksen jäsen ei vastaa hypoteekkiyhdistyksen sitoumuksista eikä hänellä ole oikeutta sen omaisuuteen eikä osuutta sen tuottamaan voittoon.

4 § (20.12.1991/1552)

4 § on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

2 luku

Hypoteekkiyhdistyksen perustaminen

5 § (30.12.1993/1613)

Hypoteekkiyhdityksen voi perustaa vähintään 20 luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä.

Vähintään puolella hypoteekkiyhdistyksen perustajista on oltava asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei Rahoitustarkastus myönnä hypoteekkiyhdistykselle lupaa poiketa tästä vaatimuksesta. Lupa voidaan myöntää, jos se ei vaaranna hypoteekkiyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä hypoteekkiyhdistyksen hoitamista varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti. (27.6.2003/595)

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana.

Perustamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus.

6 § (27.6.2003/595)

6 § on kumottu L:lla 27.6.2003/595.

7 §

Hypoteekkiyhdistyksen säännöissä on määrättävä: (28.12.2001/1505)

1) hypoteekkiyhdistyksen nimi ja kotipaikka;

2) hypoteekkiyhdistyksen toiminta-alue;

3) minkälaisiin tarkoituksiin ja minkälaista vakuutta vastaan hypoteekkiyhdistys myöntää lainaa;

4) mihin määrään vakuutena olevan omaisuuden arvosta hypoteekkiyhdistys voi myöntää lainaa tätä vakuutta vastaan; (20.12.1991/1552)

5) mikä määrä hypoteekkiyhdistyksellä tulee olla peruspääomaa ennenkuin se voi aloittaa toimintansa;

6) miten liittymismaksu ja hallintolisämaksu määräytyvät ja miten ne peritään

7) milloin hypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous on pidettävä ja mitkä asiat siinä on käsiteltävä;

8) milloin hypoteekkiyhdistyksen ylimääräinen kokous voidaan pitää ja mitä asioita sellaisessa kokouksessa voidaan käsitellä;

9) millä tavalla hypoteekkiyhdistyksen kokoukset kutsutaan kokoon

9 a) hallintoneuvoston tehtävät ja kokoonpano; (28.12.2001/1505)

10) miten hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan sekä heidän lukumääränsä ja toimikautensa;

11) hallintoneuvoston ja hallituksen päätösvaltaisuus

12 kohta on kumottu L:lla 19.12.1997/1345.

13) hallituksen jäsenen ja varajäsenen oikeudesta saada hypoteekkiyhdistykseltä luottoa;

14) sellaisten luottohakemusten käsittelyjärjestyksestä, joista hypoteekkiyhdistyksen hallituksen jäsenelle tai varajäsenelle on odotettavissa olennaista etua;

15) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten eroamisikä;

15 a) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenen ja varajäsenen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä hypoteekkiyhdistyksen toimihenkilön oikeudesta kuulua toisen yrityksen hallintoon; (28.12.2001/1505)

15 b) missä järjestyksessä päätetään toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten välisestä tehtävänjaosta ja oikeudesta edustaa luottolaitosta; (28.12.2001/1505)

16) miten sivukonttorien hallinton järjestettävä ja mikä on sivukonttorin valvojan eroamisikä;

17) tilintarkastajien ja heidän varamiestensä lukumäärä;

18) milloin tilinpäätös tehdään ja tilintarkastus toimitetaan;

19) ketkä ovat oikeutettuja kirjoittamaan hypoteekkiyhdistyksen toiminimen;

20) voidaanko ja millä ehdoilla perustajien suorittama peruspääoma maksaa heille tai heidän edunsaajilleen takaisin; sekä

21) miten hypoteekkiyhdistyksen varat on käytettävä, kun se purkautuu tai lakkautetaan.

Milloin hypoteekkiyhdistyksen säännöissä on määrätty, että perustajille tai heidän edunsaajilleen voidaan maksaa takaisin heidän hypoteekkiyhdistykseen sijoittamansa pääoma, voi tällainen takaisinmaksu tapahtua vain edellytyksin, että 26 §:ssä mainittu lisäpääoma on maksettu kokonaan takaisin ja ettei hypoteekkiyhdistyksen vakavaraisuus takaisinmaksun johdosta vaarannu. (20.12.1991/1552)

8 §

Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää hypoteekkiyhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta. Jos enemmistö kokouksessa saapuvilla olevista jäsenistä kannattaa muutosehdotusta, on se, muutettuna tai muuttamattomana, siirrettävä lopullisesti päätettäväksi toiseen, aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävään kokoukseen. Jos ehdotusta siinä muodossa kuin se edellisessä kokouksessa hyväksyttiin, tässä kokouksessa kannattaa vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista jäsenistä, katsotaan se hyväksytyksi.

2 momentti on kumottu L:lla 28.12.2001/1505.

9 § (27.6.2003/595)

9 § on kumottu L:lla 27.6.2003/595.

10 §

Hypoteekkiyhdistys on, ennenkuin se aloittaa toimintansa, ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Ilmoituksessa joka on hypoteekkiyhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten allekirjoitettava, on mainittava:

1) päivä, jolloin hypoteekkiyhdistyksen säännöt on vahvistettu;

2) hypoteekkiyhdistyksen toiminimi;

3) hypoteekkiyhdistyksen kotipaikka;

4) peruspääoman suuruus;

5) millä tavoin hypoteekkiyhdistyksen kokoukset kutsutaan kokoon;

6) hypoteekkiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä jäsenten ja varajäsenten täydelliset nimet sekä heidän kotipaikkansa; sekä

7) ketkä ovat oikeutettuja kirjoittamaan hypoteekkiyhdistyksen toiminimen ja heidän kotipaikkansa.

Ilmoituksessa on oltava hallituksen vakuutus, että hypoteekkiyhdistyksen peruspääoma on täysin maksettu, ja siihen on liitettävä säännöt sekä oikeaksi todistettu jäljennös niiden vahvistamista koskevasta päätöksestä.

Muuten on soveltuvin osin voimassa, mitä kaupparekisteriin tehtävistä ilmoituksista on säädetty.

11 §

Ennen merkitsemistä kaupparekisteriin hypoteekkiyhdistys ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona. Hallitus voi kuitenkin käyttää puhevaltaa hypoteekkiyhdistyksen perustamista koskevissa asioissa ja muutoin ryhtyä toimenpiteisiin peruspääomaa varten suoritettavan maksun saamiseksi.

Hypoteekkiyhdistyksen puolesta ennen sen merkitsemistä kaupparekisteriin tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Hypoteekkiyhdistyksen perustamista koskevasta sopimuksesta johtuvasta tai sen allekirjoittamisen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu kuitenkin hypoteekkikaupparekisteriin.

3 luku

Hypoteekkiyhdistyksen hallinto

12 §

Hypoteekkiyhdistyksen jäsenten päättämisvaltaa käyttävät hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa läsnä olevat jäsenet.

Säännöissä voidaan määrätä että jäsenen, joka haluaa käyttää kokouksessa äänioikeuttaan, tulee tästä enintään kolme vuorokautta aikaisemmin ilmoittaa hypoteekkiyhdistykselle.

13 §

Kullakin jäsenellä, jolla ei ole erääntyneitä maksuja suorittamatta hypoteekkiyhdistykselle, on kokouksessa yksi ääni.

Yksityistä jäsentä saa valtakirjalla edustaa vain hänen puolisonsa tai toinen äänioikeutettu jäsen. Oikeushenkilöä voi edustaa sen lakimääräinen edustaja tai valtuutettu asiamies, vaikka hän ei olisikaan hypoteekkiyhdistyksen jäsen. Kukaan ei saa valtuutettuna asiamiehenä edustaa useampaa kuin yhtä jäsentä.

Milloin useammat henkilöt ovat vastuussa lainasta, voivat he vain yhteisesti käyttää äänioikeuttaan tai valtuuttaa jonkun keskuudestaan tai toisen hypoteekkiyhdistyksen jäsenen edustamaan itseään. Jos aviopuolisot vastaavat lainasta yhteisesti, on toisella heistä ilman valtakirjaa oikeus edustaa toista puolisoa.

14 §

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekoon tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa, eikä myöskään päätöksen tekoon tilintarkastajan valitsemisesta.

15 §

Hypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous on pidettävä vuosittain säännöissä määrättynä aikana. Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan on siinä kokouksessa käsiteltävä tahi jotka hallitus tai vähintään kolme jäsentä on kirjallisesti esittänyt käsiteltäväksi ja jotka mainitaan kokouskutsussa.

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei tässä laissa tai hypoteekkiyhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jonka hyväksi useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

16 §

Hypoteekkiyhdistyksen varsinaisen kokouksen tehtävänä on:

1) vahvistaa tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja päättää vuosivoiton käyttämisestä tai toimenpiteistä, joihin vahvistetun tilinpäätöksen mukainen tappio antaa aiheen;

2) myöntää hallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapaus tai päättää niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jollei vastuuvapautta ole myönnetty;

3) määrätä hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista;

4) valita hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet; sekä

5) valita tilikausittain hypoteekkiyhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastusta varten tilintarkastajat. (10.7.1998/528)

Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitseminen voidaan kuitenkin jos säännöissä niin on määrätty, jättää hypoteekkiyhdistyksen jäsenten toimitettavaksi erityisellä vaalitoimituksella, ottaen kuitenkin huomioon sen mitä äänioikeudesta 13 §:ssä on säädetty.

17 §

Hypoteekkiyhdistyksen hallintoa hoitavat hallintoneuvosto ja hallitus.

Vähintään puolella hypoteekkiyhdistyksen hallituksen jäsenistä sekä toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Rahoitustarkastus myönnä hypoteekkiyhdistykselle lupaa poiketa tästä vaatimuksesta. Lupa voidaan myöntää, jos se ei vaaranna hypoteekkiyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä hypoteekkiyhdistyksen hoitamista varovaisten ja terveiden liikeperiaatteiden mukaisesti. (27.6.2003/595)

Hallituksen jäsen ja varajäsen ei saa kuulua hallintoneuvostoon.

18 §

Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvostossa on oltava vähintään kymmenen jäsentä. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että hypoteekkiyhdistystä hoidetaan varovaisesti ja huolellisesti lain ja sääntöjen mukaisesti sekä hypoteekkiyhdistyksen kokouksen ja hallintoneuvoston päätöksiä noudattaen.

Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvoston on erityisesti:

1) valittava ja vapautettava ne hallituksen jäsenet ja varajäsenet, jotka on määrätty hallintoneuvoston valittaviksi;

2) määrättävä hallituksen jäsenten ja varajäsenten palkkaedut;

3) valittava ja vapautettava hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja ja muut johtajat sekä määrättävä heidän palkkaetunsa;

4) päätettävä sivukonttorin perustamisesta ja lakkauttamisesta;

5) vahvistettava luotonannossa noudatettavat yleiset ehdot;

6) vahvistettava varainhankinnassa noudatettavat yleiset ehdot; (20.12.1991/1552)

7) kohta on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

8) toimitutettava valitsemillaan tarkastajilla ainakin kahdesti vuodessa hypoteekkiyhdistyksen pääkonttorin kassan, kirjanpidon, arvopapereiden ja sitoumusten sekä laina- ja vakuusasiakirjojen sekä maksuvalmiuden hoidon tarkastus;

9) huolehdittava hypoteekkiyhdistyksen sivukonttoreiden asianmukaisesta tarkastamisesta; sekä

10) vahvistettava hypoteekkiyhdistyksen tilinpäätöksen perusteet pitäen erityisesti silmällä sitä, että hypoteekkiyhdistyksen varat on oikein ja varovaisesti arvioitu, ja varmennettava tilinpäätös hypoteekkiyhdistyksen kokoukselle esittämistä varten.

19 §

Hypoteekkiyhdistyksen hallituksessa on oltava vähintään viisi jäsentä, jotka valitsee hallintoneuvosto. Lisäksi hallitukseen kuuluvat hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja ja muu johtaja. (30.12.1993/1613)

Hallituksen tehtävänä on hypoteekkiyhdistyksen toiminnan johto lain ja sääntöjen sekä hypoteekkiyhdistyksen kokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden mukaan.

20 §

Hypoteekkiyhdistyksen hallitus kantaa ja vastaa hypoteekkiyhdistyksen puolesta. Haaste on katsottava hypoteekkiyhdistykselle annetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle tai sille, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa hypoteekkiyhdistyksen toiminimi.

20 a § (30.12.2004/1310)

Hypoteekkiyhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus laaditaan kirjanpitolain (1336/1997) ja luottolaitostoiminnasta annetun lain ja niiden nojalla annettujen säännösten sekä Rahoitustarkastuksen määräysten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee päivätä ja allekirjoittaa tilinpäätös ja toimintakertomus. Jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä tai toimintakertomuksesta, tätä koskeva lausuma on sisällytettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä isäntien kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettavaksi.

4 luku

Hypoteekkiyhdistyksen liiketoiminta

21 §

Hypoteekkiyhdistys on oikeutettu harjoittamaan toimialaansa kuuluvaa liiketoimintaa tässä ja muualla laissa säädetyin rajoituksin.

2 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1345.

22–23 §

22–23 § on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

24 §

Hypoteekkiyhdistyksen on käytettävä hankkimansa lainavarat ensisijaisesti lainojen antamiseen jäsenilleen ja jäseniksi ilmoittautuville. (20.12.1991/1552)

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske valtion varoista välitettyjen lainojen myöntämistä.

3 momentti on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

25 §

Lainan saadessaan lainanottaja on velvollinen suorittamaan hypoteekkiyhdistykselle liittymismaksun.

Lainanottajalta voidaan myös periä, milloin se harkitaan tarpeelliseksi, hypoteekkiyhdistyksen hallinto- ja muiden kustannusten peittämiseen vuosittainen hallintolisämaksu.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainanottajaa.

Lainanottajien suorittamat liittymismaksut on kokonaisuudessaan siirrettävä vararahastoon.

26 §

Hypoteekkiyhdistykselle voidaan hypoteekkiyhdistyksen kokouksen päätöksellä hallituksen esityksestä ulkopuolelta kootuista varoista muodostaa lisäpääoma, mikäli sellainen hypoteekkiyhdistyksen toiminnan jatkamiseksi tai kehittämiseksi on tarpeen.

Lisäpääoma voidaan maksaa takaisin ainoastaan siten, ettei hypoteekkiyhdistyksen peruspääomaa vähennetä ja ettei minään vuonna makseta takaisin enempää kuin puolet edellisen vuoden voitosta. Lisäpääoman takaisinmaksuun sovelletaan lisäksi, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 8 §:ssä säädetään omien varojen vähimmäismäärästä johtuvista rajoituksista. (8.8.2014/621)

3 momentti on kumottu L:lla 20.12.1991/1552.

5 luku

Hypoteekkiyhdistyksen toiminnan keskeyttäminen, selvitystila ja toiminnan lopettaminen (20.12.1991/1552)

27 § (20.12.1991/1552)

Hypoteekkiyhdistyksen selvitystilaan ja konkurssiin sovelletaan soveltuvin osin mitä säästöpankkilain (1502/2001) 8 luvussa säädetään. (28.12.2001/1505)

Mikäli selvitystilassa olevan hypoteekkiyhdistyksen toimintaa ei ole päätetty jatkaa eikä hypoteekkiyhdistyksen omaisuutta ole luovutettu konkurssiin, voidaan sen jälkeen, kun hypoteekkiyhdistyksen velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erilleen ja muut sitoumukset täytetty, perustajille tai heidät edunsaajilleen maksaa takaisin heidän hypoteekkiyhdistykseen sijoittamansa pääoma, mikäli takaisinmaksu sääntöjen mukaan on mahdollista.

Jos omaisuutta jää tämän jälkeen jäljelle, on ylijäämä käytettävä hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen määräämään tarkoitukseen. Ylijäämän käytöstä päättää tarvittaessa Rahoitustarkastus. (27.6.2003/595)

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyä menettelyä noudatetaan myös siinä tapauksessa, että hypoteekkiyhdistys on joutunut konkurssitilaan ja konkurssimenettelyn jälkeen varoja on jäljellä.

28 §

Päätös kahden tai useamman hypoteekkiyhdistyksen yhtymisestä tai hypoteekkiyhdistyksen jakamisesta useammaksi hypoteekkiyhdistykseksi on tehtävä samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muuttaminen. Sama koskee päätöstä hypoteekkiyhdistyksen toiminnan lopettamisesta, paitsi milloin hypoteekkiyhdistyksen varat ovat tappioiden takia siinä määrin vähentyneet, että hypoteekkiyhdistyksen omasta pääomasta on ainakin puolet katsottava menetetyksi eikä hypoteekkiyhdistyksen oma pääoma täytä asetettuja vakavaraisuusvaatimuksia, tai milloin käy ilmi, ettei hypoteekkiyhdistys voi täyttää sitoumuksiaan. (22.1.1988/50)

Rahoitustarkastus antaa kussakin yksityistapauksessa tarkemmat määräykset siitä, miten on meneteltävä hypoteekkiyhdistyksiä yhdistettäessä tai hypoteekkiyhdistystä useaksi itsenäiseksi hypoteekkiyhdistykseksi jaettaessa. (27.6.2003/595)

Hypoteekkiyhdistyksen toiminnan lakatessa muuten kuin 1 momentissa tarkoitettujen tappioiden tai maksuvaikeuksien johdosta on sen ylijääneet varat käytettävä hypoteekkiyhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti säännöissä määrättyyn tarkoitukseen ottaen huomioon 3 §:n 3 momentissa oleva säännös. Perustajille tai heidän edunsaajilleen voidaan kuitenkin, jos säännöissä on tätä koskeva määräys, maksaa takaisin heidän hypoteekkiyhdistykseen sijoittamansa pääoma.

28 a § (13.6.1997/582)

Jos hypoteekkiyhdistys omistaa osakeyhtiön kaikki osakkeet, hypoteekkiyhdistyksen hallitus ja osakeyhtiön hallitus voivat sopia osakeyhtiön sulautumisesta hypoteekkiyhdistykseen. Sulautumisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä säästöpankkilain 81 §:ssä säädetään.

6 luku

Erinäiset säännökset

29 §

Tätä lakia on sovellettava myös sen voimaan tullessa olemassa olevaan, huhtikuun 24 päivänä 1925 hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain (130/25) nojalla toimivaan Suomen Hypoteekkiyhdistykseen ja tammikuun 8 päivänä 1927 asuntohypoteekkiyhdistyksistä annetun lain (1/27) nojalla toimivaan Suomen Asuntohypoteekkipankkiin noudattaen kuitenkin seuraavia siirtymäsäännöksiä.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen Asuntohypoteekkipankin on lain voimaantulosta, jollei valtiovarainministeriö hakemuksesta myönnä pitempää aikaa,

kahden vuoden kuluessa haettava vahvistus niille sääntöjen muutoksille, jotka lain mukaan ovat tarpeen;

viiden vuoden kuluessa saatettava hypoteekkiyhdistyksen oman pääoman ja sitoumusten suhde sellaiseksi kuin kiinnitysluottopankkilain 45 §:ssä säädetään;

kymmenen vuoden kuluessa järjestettävä muuhun kuin luotonantoon tehdyt sijoituksensa sen mukaiseksi mitä 22 §:ssä ja kiinnitysluottopankkilain 21 §:n 2 momentissa on säädetty.

Edellä 23 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika on luettava alkavaksi lain voimaantulosta.

Suomen asuntohypoteekkipankin on kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta palautettava valtiolle pankin pohjarahastoa vastaavat valtion obligaatiot.

Mikäli jompikumpi 1 momentissa mainituista hypoteekkiyhdistyksistä tekee kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta 28 §:n mukaisen päätöksen yhtymisestä toiseen hypoteekkiyhdistykseen ja päätöksen edellyttämä yhtyminen toteutetaan, ei ensiksi mainitun hypoteekkiyhdistyksen ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin sääntöjensä muuttamiseksi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen Asuntohypoteekkipankki on kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun 2 momentissa mainitut sääntöjen muutokset on vahvistettu, ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 §:ssä on säädetty.

30 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.

Tällä lailla kumotaan 24 päivänä huhtikuuta 1925 hypoteekkiyhdistyksistä annettu laki (130/25), 8 päivänä tammikuuta 1927 asuntohypoteekkiyhdistyksistä annettu laki (1/27), 17 päivänä maaliskuuta 1933 hypoteekkiyhdistyksen ja asuntohypoteekkiyhdistyksen toiminnan keskeyttämisestä sekä niiden suoritustilasta ja konkurssista annettu laki (90/33) ja 9 päivänä maaliskuuta 1945 eräitä valtion varoilla lainoitustoimintaa harjoittavia rahalaitoksia koskevista poikkeussäännöksistä annettu laki (228/45) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.1.1988/50:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1988.

HE 17/87, pankkivk.miet. 3/87, svk.miet. 154/87

20.12.1991/1552:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

HE 69/91, tvk.miet. 18/91

30.12.1993/1613:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1613/1993 tuli A:n 1617/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

HE 295/92, TaVM 50/93, ETA-sopimuksen liite IX: neuvoston direktiivit 73/183/ETY, 77/780/ETY, 86/524/ETY, 89/646/ETY, 89/299/ETY, 89/647/ETY, 91/31/ETY, 83/350/ETY, 86/635/ETY, 89/117/ETY ja 91/308/ETY

13.6.1997/582:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

HE 41/1997, TaVM 8/1997, EV 58/1997

19.12.1997/1345:

HE 208/1997, TaVM 34/1997, EV 215/1997

10.7.1998/528:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998.

HE 56/1998, TaVM 11/1998, EV 56/1998

28.12.2001/1505:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 180/2001, TaVM 20/2001, EV 203/2001

27.6.2003/595:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.

HE 175/2002, TaVM 27/2002, EV 277/2002

30.12.2004/1310:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2004.

HE 126/2004, TaVM 29/2004, EV 228/2004

9.2.2007/129:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2007.

HE 21/2006, TaVM 25/2006, EV 252/2006

8.8.2014/621:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2014.

HE 39/2014, TaVM 6/2014, EV 62/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (32013L0036 ; EUVL N:o L 176, 27.6.2013, s. 338-436, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (32013R0575); EUVL N:o L 176, 27.6.2013, s. 1-337

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.