Seurattu SDK 355/2016 saakka.

23.6.1977/519

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 §

Tässä laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. (30.12.1996/1369)

2 §

Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään tai määrätään:

1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet;

2) terveydenhuolto;

3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus; (30.12.1996/1369)

4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta; (13.1.1984/26)

5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen;

6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito;

7) henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta;

8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista;

9) kehityshäiriöiden ehkäisy; sekä

10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

3 § (22.12.2009/1539)

Erityishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Aluehallintovirastolle kuuluu erityishuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Jos erityishuoltopiiri sijaitsee kahden tai useamman aluehallintoviraston toimialueella, aluehallintovirastojen tulee toimia keskenään yhteistyössä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi erityishuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo erityishuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:

1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;

2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat;

3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä

4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Kehitysvammaisten erityishuollon asiantuntijavirastona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, josta säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetussa laissa (668/2008).

4 § (17.9.1982/702)

4 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

5 § (13.1.1984/26)

5 § on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

6 §

Erityishuollon järjestämistä varten maa jaetaan erityishuoltopiireihin, joiden alueet määrää valtioneuvosto. Jollei erityisestä syystä muuta johdu, piirit on muodostettava aluehallintovirastojen toimialuejakoon sopeutuviksi ottaen kuitenkin huomioon aluehallintovirastojen toimialajaon kehittämisen tarve. (22.12.2009/1539)

Erityishuoltopiiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirin kuntainliitossa, jonka tulee järjestää kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuolto, mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta johdu.

Jos kunnan väestöpohja tai muut erityiset syyt vaativat, voi kunta yksin muodostaa erityishuoltopiirin. Kunnasta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä erityishuoltopiirin kuntainliitosta on säädetty. (13.1.1984/26)

Jos erityishuolto tai osa siitä sen vaativuuden, siinä tarvittavien erityisten edellytysten taikka muiden vastaavanlaisten syiden vuoksi on tarkoituksenmukaista järjestää suurempaa kuin yhden erityishuoltopiirin väestömäärää varten, valtioneuvosto voi piirijaosta riippumatta määrätä erityishuollon kokonaan tai osittain yhden tai useamman kuntainliiton järjestettäväksi. (13.1.1984/26)

Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä erityishuollon kuntainliitossa, jonka tehtävänä on piirijaosta riippumatta jäsenkuntiensa ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestäminen. Erityishuollon kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa erityishuoltopiirin kuntainliitosta säädetään, kuitenkin niin, että liittovaltuuston jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista määrätään perussäännössä. (13.1.1984/26)

Jos maakuntalailla niin säädetään, Ahvenanmaan maakunta voi olla 4 momentissa tarkoitetun erityishuollon kuntainliiton jäsenenä tai sopia kuntainliiton kanssa sen laitosten käyttämisestä. Maakunnan oikeuksista ja velvollisuuksista kuntainliiton jäsenenä on tällöin voimassa, mitä jäsenkunnasta tässä laissa säädetään ja kuntainliiton perussäännössä määrätään. Erityishuollon järjestämisestä Ahvenanmaan maakunnassa on muutoin voimassa, mitä maakuntalailla säädetään. (13.1.1984/26)

7 § (5.2.1999/124)

Erityishuollon lisäksi edellä 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut erityishuoltopiirien kuntayhtymät huolehtivat lastensuojelulaissa (683/1983) tarkoitetun suurten kustannusten tasausjärjestelmän toimeenpanosta.

LastensuojeluL 683/1983 on kumottu LastensuojeluL:lla 417/2007.

8 § (17.9.1982/702)

8 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

9 § (30.12.1996/1369)

Erityishuollon järjestämistä varten erityishuoltopiirin kuntayhtymällä tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia toimintayksiköitä.

10 § (17.9.1982/702)

10 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

11 § (13.1.1984/26)

Erityishuoltopiirin kuntainliitto voi tehdä toisen erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa sopimuksen toimintayksikön käyttämisestä muun kuin 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun erityishuollon järjestämiseen.

12–13 §

12–13 § on kumottu L:lla 16.9.1988/797.

14 §

Sen estämättä, mitä 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään myös kunta voi järjestää erityishuoltoa. (17.9.1982/702)

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä 32, 33, 35, 39 ja 42 §:ssä sekä 4–6 ja 10 luvussa säädetään erityishuoltopiirin kuntainliitosta. (3.8.1992/739)

Kunnan erityishuoltoviranomaisena toimii sosiaalilautakunta, jonka kanssa erityishuoltopiirin kuntainliiton tulee toimia yhteistyössä silloinkin, kun paikallisen erityishuollon järjestäminen on kuntainliiton tehtävänä. Kunnan järjestämän erityishuollon osalta on sosiaalilautakunnan tehtävistä erityishuoltoa koskevissa asioissa soveltuvin osin voimassa, mitä erityishuollon johtoryhmästä on säädetty. (13.1.1984/26)

15 §

Kunnallisten erityishuollon toimintayksiköiden lisäksi voi valtiolla olla erityishuollon toimintayksiköitä valtion velvollisuudeksi säädetyn erityishuollon järjestämistä sekä valtakunnallista tutkimus-, kokeilu- tai muuta niihin verrattavaa erityishuoltotoimintaa varten.

16 §

Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, voi olla myös yksityisiä erityishuollon toimintayksiköitä.

Yksityiset erityishuollon toimintayksiköt voivat tuottaa erityishuoltopalveluksia kuntainliitoille tai kunnille taikka muille palveluksia haluaville.

3 momentti on kumottu L:lla 17.1.1991/96.

4 momentti on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

2 LUKU

Erityishuoltopiirin kuntainliiton hallinto

17 §

Erityishuoltopiiriin kuntainliiton liittovaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:

Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan Jäsenten lukumäärä
enintään 8 000 2
8 001– 25 000 3
25 001–100 000 4
100 001–400 000 5
400 001 tai enemmän 6

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

18 §

Jäsenkuntaa edustavien jäsenten äänimäärä liittovaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kuntaa edustavilla jäsenillä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmannes kaikkien jäsenkuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kuntaa edustavien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

19–20 §

19–20 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

21 § (13.1.1984/26)

21 § on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

22 § (3.8.1992/739)

22 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

23 §

Erityishuollon yksilöllistä järjestämistä varten erityishuoltopiirin kuntainliitossa on erityishuollon johtoryhmä.

Erityishuollon johtoryhmän jäseninä on vähintään kolme kuntainliiton johtavaa viranhaltijaa siten, että johtoryhmässä on edustettuna lääketieteellinen, kasvatustieteellinen ja sosiaalihuollollinen asiantuntemus. (3.8.1992/739)

Asioiden käsittelystä erityishuollon johtoryhmässä on soveltuvin osin voimassa mitä kunnallislaissa kunnanhallituksen jaostosta säädetään.

KunnallisL 953/1976 on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. kunnanhallituksen jaostosta KuntaL 365/1995 17–19 §.

24–25 §

24–25 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

26 §

Erityishuoltopiirin kuntainliittoon sovelletaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin kunnallislain säännöksiä.

KunnallisL 953/1976 on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. kuntien yhteistoiminnasta KuntaL 365/1995 10 luku.

3 LUKU

Erityishuollon järjestäminen

27 §

Erityishuoltopiirin kuntainliitto antaa erityishuoltoa ensisijaisesti kuntainliittoon kuuluvista kunnista oleville henkilöille, jollei 6 §:n 4 momentin mukaisista järjestelyistä tai 11–13 §:n nojalla tehdyistä sopimuksista taikka 12 §:n 3 momentin tai 13 §:n 2 momentin nojalla annetuista määräyksistä muuta johdu. (13.1.1984/26)

Milloin erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksikössä erityishuollossa olevan henkilön kotipaikka muuttuu tai milloin hänen erityishuoltonsa järjestäminen ei 1 momentin säännöksistä johtuen muutoin kuuluisi sille erityishuoltopiirin kuntainliitolle, jonka toimintayksikössä hän on, tulee tämän kuntainliiton ilmoittaa asiasta sille erityishuoltopiirin kuntainliitolle, jolle henkilön erityishuollon järjestäminen 1 momentin säännösten mukaan kuuluisi. Viimeksi mainitun kuntainliiton tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön erityishuollon järjestämiseksi. Erityishuollon antamista on kuitenkin jatkettava entisessä paikassa siihen asti, kunnes se voidaan tarkoituksenmukaisesti ja henkilön erityishuoltomahdollisuuksia heikentämättä järjestää muualla.

28 § (30.12.1996/1369)

28 § on kumottu L:lla 30.12.1996/1369.

29 § (27.5.1983/484)

29 § on kumottu L:lla 27.5.1983/484.

30 § (30.12.1996/1369)

30 § on kumottu L:lla 30.12.1996/1369.

31 §

Erityishuoltoon pyrkimistä koskeva aloite tulee tehdä erityishuoltopiirin kuntainliitolle tai henkilön kotikunnan sosiaalilautakunnalle.

Erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta päättää erityishuollon johtoryhmä, jollei erityishuoltopiirin johtosäännössä toisin määrätä. (19.12.1980/952)

32 §

Vastoin tahtoa voidaan erityishuoltoa antaa, jollei lastensuojelulain (52/36) säännöksistä muuta johdu, vain henkilölle, jonka huoltoa ei muutoin voida järjestää ja jonka on syytä olettaa ilman huoltoa joutuvan vakavaan hengen- tai terveydenvaaraan tahi jonka käytöksestä ja muista seikoista käy ilmi, että hän on vammaisuutensa vuoksi vaarallinen toisen henkilön turvallisuudelle ja välittömän erityishuollon tarpeessa.

Erityishuollon antamisesta 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle on tehtävä erityishuollon johtoryhmälle kirjallinen hakemus. Hakemuksen on oikeutettu tekemään hänen holhoojansa tai muu huoltajansa.

Jollei 2 momentissa tarkoitettuja hakemuksen tekemiseen oikeutettuja ole tai jolleivät he suostu hakemuksen tekemiseen, hakemuksen voi tehdä myös se sosiaalilautakunta, jonka alueella henkilö oleskelee, tai lautakunnan tehtävään määräämä viranhaltija. Vastaavin edellytyksin voi hakemuksen rangaistuslaitoksessa olevan osalta tehdä laitoksen johtaja.

LastensuojeluL 52/1936 on kumottu, ks. LastensuojeluL 417/2007.

33 § (22.12.2009/1539)

Milloin erityishuollon johtoryhmä 32 §:ssä tarkoitetun hakemuksen johdosta katsoo olevan ilmeistä, että sanotun pykälän 1 momentissa mainitut edellytykset erityishuollon antamiselle henkilölle vastoin tahtoa ovat olemassa, johtoryhmä voi määrätä henkilön toimitettavaksi tutkimukseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tutkimus on suoritettava viipymättä ja viimeistään viiden päivän kuluessa tutkittavaksi saapumisesta, jollei aluehallintovirasto erityisestä syystä pitennä tutkimusaikaa.

Tutkimuksen tultua loppuun suoritetuksi erityishuollon johtoryhmä päättää erityishuollon antamisesta. Päätös erityishuollon antamisesta vastoin tahtoa on välittömästi ja viimeistään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Hallinto-oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä.

34 §

Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi erityishuollon johtoryhmän tai sen määräämissä rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten. Ohjelma, joka on tarpeen mukaan tarkistettava, on, mahdollisuuksien mukaan, laadittava yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä ja hänen holhoojansa tai muun huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa.

2 momentti on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

35 § (13.1.1984/26)

Yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan mutta joka ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin.

Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa.

36 § (22.12.2009/1539)

Aluehallintovirasto voi määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, milloin henkilö itse tai hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa taikka sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen.

37 §

Jos vastoin tahtoa erityishuollossa olevaa henkilöä tutkittaessa tai huoltoa järjestettäessä käy ilmi, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset puuttuvat, erityishuollon antaminen on heti hänen tai holhoojan tahi muun huoltajan taikka 32 §:n 3 momentissa tarkoitetun viranomaisen sitä pyydettyä lopetettava.

38 §

Vastoin tahtoa saadaan henkilölle antaa erityishuoltoa saman tutkimuksen perusteella enintään puolen vuoden ajan. Jos hän ei sen jälkeen suostu jäämään erityishuoltoon eikä erityishuollon antamista ole 37 §:n säännösten perusteella lopetettava, on 32 §:n 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten olemassaolo uudelleen selvitettävä vähintään puolivuosittain. Tällöin on noudatettava, mitä 33 §:n 3 momentissa on säädetty.

39 § (17.9.1982/702)

Erityishuoltopiirin kuntainliiton on huolehdittava tutkimukseen määrätyn tai järjestämässään erityishuollossa olevan henkilön kuljetuksesta kuntainliiton toimintayksiköiden välillä sekä muusta kuljetuksesta siten, kuin asetuksella säädetään.

40 §

Valtio huolehtii erityishuollon järjestämisestä seuraaville erityishuollon tarpeessa oleville henkilöille:

1) vankilassa taikka muussa valtion laitoksessa pidettävälle tai huollettavana olevalle; sekä

2) rikoksesta syytetylle, jota sen mukaan kuin erikseen säädetään, pidetään erityishuollon toimintayksikössä tai joka mielentilansa vuoksi on jätetty rangaistukseen tuomitsematta ja jolle on määrätty annettavaksi erityishuoltoa.

Valtio voi järjestää muutakin kuin 1 momentissa ja 15 §:ssä tarkoitettua erityishuoltoa sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

41 § (22.12.2009/1539)

Erityishuoltopiirin kuntayhtymä on velvollinen aluehallintoviraston yksittäistapauksessa antamasta määräyksestä huolehtimaan erityishuollon antamisesta 40 §:ssä tarkoitetulle henkilölle.

42 §

Erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.

4 LUKU

Maksut

43 § (3.8.1992/739)

Erityishuollosta voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) säädetään.

5 LUKU

Korvaukset

44 § (31.3.1988/299)

Erityishuoltopiirin kuntainliiton muulle kuin sanottuun kuntainliittoon kuuluvasta kunnasta olevalle henkilölle järjestämän erityishuollon aiheuttamista kustannuksista on sen kuntainliiton, johon henkilön kotikunta kuuluu, suoritettava korvaus.

45 §

Jollei toisin ole sovittu, 44 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu korvaus lasketaan siten, kuin tässä pykälässä säädetään. Sama koskee soveltuvin osin 44 §:n 3 momentin mukaan suoritettavan korvauksen määräämistä.

Korvauksen määräämiseksi toimintayksikön edellisen varainhoitovuoden käyttökustannusten kokonaismäärään lisätään 10 prosenttia. Näin saadusta määrästä vähennetään 43 §:n mukaiset maksut ja korvaukset ja toimintayksikön muut käyttötulot, lukuun ottamatta korkotuloja, valtionosuutta ja kuntien maksuosuuksia käyttökustannuksiin sekä muita tässä laissa säädettyjä erityishuollon korvauksia samoin kuin tuloja, jotka kunta tai kuntainliitto saa sellaisesta toiminnasta, minkä kustannuksiin valtionosuutta ei suoriteta. Erotus jaetaan luvulla, jona käytetään käyttöpäivien tai käyntikertojen kokonaismäärää toiminnan laadusta riippuen, minkä jälkeen osamäärä kerrotaan kysymyksessä olevan henkilön käyttöpäivien tai käyntikertojen luvulla. Saatuun määrään lisätään kutakin käyttöpäivää tai käyntikertaa kohti henkilön suoritettavaksi säädetyn korvauksen määrä, milloin korvausta tai maksua ei peritä. (3.8.1992/739)

46 §

Milloin toimintayksikön edellisen vuoden tilinpäätöstä ei vielä ole hyväksytty, voidaan 45 §:ssä tarkoitetuista korvauksista periä ennakkona määrä, joka vastaa toimintayksikön edellisen vuoden arvioituja käyttökustannuksia, sanotun pykälän 2 momentissa tarkoitetuin tavoin käyttöpäivää tai käyntikertaa kohti laskettuna.

47 § (13.1.1984/26)

47 § on kumottu L:lla 13.1.1984/26.

6 LUKU

Suunnittelu ja valtionosuus (17.9.1982/702)

48 § (29.12.2009/1717)

Tämän lain nojalla järjestettävään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009), jollei lailla toisin säädetä.

49–61 §

49–61 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

7 LUKU (17.9.1982/702)

(17.9.1982/702)

7 luku on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

8 LUKU

Erityishuoltoalan koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen

65 §

Erityishuoltoalan henkilökunnan koulutuksesta tai erityishuollon tutkimuksesta huolehtivalla korkeakoululla tai muulla viranomaisella on oikeus käyttää erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksiköitä erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen.

Edellä 16 §:ssä tarkoitetun toimintayksikön ylläpitäjä voi sopia korkeakoulun tai muun viranomaisen kanssa toimintayksikön käyttämisestä 1 momentissa tarkoitettuun koulutus- tai tutkimustoimintaan.

66 §

Korkeakoulu tai muu viranomainen suorittaa erityishuoltopiirin kuntainliitolle täyden korvauksen perustamiskustannuksista, jotka ovat aiheutuneet sen koulutus- tai tutkimuskäytössä olevien, erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksikössä sijaitsevien huonetilojen rakentamisesta, perusparannuksesta, laajentamisesta tai rakenteellisesti uudelleen järjestämisestä, kiinteät kojeet ja laitteet mukaan luettuina, sekä käyttökustannuksista, jotka aiheutuvat sanottujen huonetilojen kunnossapidosta. Mikäli huonetiloja kuitenkin käytetään osittain myös erityishuoltopiirin kuntainliiton toiminnassa, on korvausta tältä osin soviteltava. (17.9.1982/702)

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovelletaan muihinkin erityishuoltopiirin kuntainliiton perustamis- ja käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat pääasiallisesti erityishuoltoalan opetus- tai tutkimustoiminnan järjestämisestä erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksikössä.

67 §

Edellä 65 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimintojen järjestämisestä sekä 66 §:ssä tarkoitettujen korvausten määräytymisperusteista tulee korkeakoulun tai muun viranomaisen sopia erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus, joka on asetuksella säädettävissä tapauksissa alistettava valtioneuvoston hyväksyttäväksi, on laadittava siten, että siinä otetaan tasapuolisesti huomioon toisaalta erityishuoltopiirin kuntainliiton velvollisuus erityishuollon järjestämiseen sekä toisaalta korkeakoulun tai muun viranomaisen säännöksiin tai määräyksiin taikka vahvistettuihin koulutus- ja tutkimussuunnitelmiin perustuva velvollisuus erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua sopimusta saada aikaan, valtioneuvosto voi, jos järjestely erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan tahi erityishuollon tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta on välttämätöntä, määrätä erityishuoltopiirin kuntainliiton toimintayksiköiden käyttämisestä sanottuihin tarkoituksiin sekä siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tällöin on noudatettava, mitä 2 momentissa sekä 66 §:ssä säädetään.

9 LUKU

Erityishuollon järjestämisestä eräissä tapauksissa

68 § (3.8.1992/739)

Erityishuoltopiirin kuntainliitto voi sopia sellaisen terveydenhuoltoalan kuntainliiton kanssa, jonka toimialue käsittää erityishuoltopiirin alueen, että erityishuoltopiirin kuntainliiton varat ja velat siirtyvät terveydenhuoltoalan kuntainliitolle.

69 § (3.8.1992/739)

Edellä 68 §:ssä mainitun sopimuksen voimaantulosta lukien terveydenhuoltoalan kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa, sen lisäksi mitä muuten on säädetty, mitä erityishuoltopiirin kuntainliitosta tässä laissa säädetään.

70 § (3.8.1992/739)

70 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

10 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

71 § (30.12.2015/1649)

Tämän lain nojalla järjestettyyn työtoimintaan sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n 3 momentissa säädetään.

72 § (30.3.1979/386)

72 § on kumottu L:lla 30.3.1979/386.

73 §

Jollei toisin ole sovittu, jäsenkuntien osuudet erityishuoltopiirin kuntainliiton varoihin ja vastuu sen veloista määräytyvät niiden osuuksien suhteessa, joilla jäsenkunnat ovat osallistuneet kuntainliiton perustamiskustannuksiin. Maksuosuudet muunnetaan kuitenkin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään jäsenkuntien osuuksien määräämisajankohdan rahanarvoon huomioon ottaen kohtuullinen arvonvähennys.

Milloin erityishuoltopiirijakoa muutettaessa erityishuoltopiirin kuntainliiton jäsenkunta siirtyy toiseen erityishuoltopiiriin, luovuttavan kuntainliiton on suoritettava vastaanottavalle kuntainliitolle korvaus kunnan osuudesta kuntainliiton varoihin velat vähennettyinä.

74 §

Kelpoisuudesta erityishuoltopiirin kuntainliiton ja erityishuoltoa järjestävän kunnan virkoihin voidaan säätää asetuksella.

75 § (31.10.2008/672)

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. (22.12.2009/1539)

Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimipaikan tiloihin. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita.

Poliisin on tarvittaessa annettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi. (22.12.2009/1539)

Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.

Tarkastuksessa erityisesti huomioon otettavista asioista ja tarkastusmenettelyn tarkemmasta sisällöstä sekä tarkastuksessa pidettävästä pöytäkirjasta ja sen säilyttämisestä ja säilyttämisajasta voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella.

76 § (22.12.2009/1539)

Jos kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.

77 § (22.12.2009/1539)

Jos kehitysvammaisten erityishuollon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta tai kuntayhtymä on tämän lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat antaa kunnalle tai kuntayhtymälle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto voivat, jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen.

Tässä pykälässä tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

78 § (12.12.2014/1105)

78 § on kumottu L:lla 12.12.2014/1105.

79 § (17.9.1982/702)

Erityishuoltoa järjestävä kunta sekä 16 §:ssä tarkoitettu yksityinen erityishuollon järjestäjä on velvollinen antamaan erityishuoltopiirin kuntainliitolle tämän tarpeelliseksi katsomia tietoja ja selvityksiä.

80 §

Sosiaalilautakunnan päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös lautakunnalle, jonka tulee oman lausuntonsa ohessa toimittaa se hallinto-oikeudelle. (22.12.2009/1539)

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta, milloin laissa tai asetuksessa on muutoksenhausta säädetty toisin tai kielletty muutoksenhaku, ei myöskään milloin päätös kunnallislain mukaan voidaan alistaa kunnan- tai liittohallituksen tutkittavaksi.

KunnallisL on kumottu KuntaL:lla 365/1995.

81 §

Muutoksenhaussa erityishuoltopiirin kuntainliiton liittovaltuuston, liittohallituksen, lautakunnan, johtokunnan, yhteisjohtokunnan, erityishuollon johtoryhmän tai muun kunnallisen toimielimen tai viranhaltijan päätökseen on noudatettava, mitä kunnallislaissa säädetään, mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta johdu.

Siitä poiketen, mitä 1 momentissa säädetään, erityishuollon johtoryhmän, sosiaalilautakunnan tai kunnallisen viranhaltijan päätökseen, joka koskee erityishuollon antamista tai lopettamista taikka yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä, haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastoon ja päätökseen, joka koskee vastoin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon antamista tai jatkamista, valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös erityishuollon johtoryhmälle tai sosiaalilautakunnalle, joiden tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se valitusviranomaiselle. (22.12.2009/1539)

Siitä poiketen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, johtoryhmän 33 §:n 1 momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

KunnallisL on kumottu KuntaL:lla 365/1995.

82 § (22.12.2009/1539)

Muutoksenhausta valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Aluehallintoviraston 36 §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

83 §

Erityishuoltopiirin kuntainliiton liittovaltuuston, liittohallituksen, lautakunnan, johtokunnan, yhteisjohtokunnan, erityishuollon johtoryhmän tai viranhaltijan päätös voidaan panna täytäntöön, ennenkuin se on saanut lainvoiman, siten kuin kunnallislain 146 §:ssä säädetään. Sanotun säännöksen estämättä voidaan päätös muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos se on laadultaan sellainen, että se on viivytyksettä täytäntöönpantava, tai jos päätöksen voimaantulemista ei voida erityishuollollisista syistä siirtää tuonnemmaksi ja mainittu toimielin on määrännyt päätöksen heti täytäntöönpantavaksi.

KunnallisL 953/1976 on kumottu KuntaL:lla 365/1995. Ks. KuntaL 365/1995 98 §.

84 § (3.8.1992/739)

84 § on kumottu L:lla 3.8.1992/739.

85 § (17.9.1982/702)

85 § on kumottu L:lla 17.9.1982/702.

86 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

87 §

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.

Tämä laki on voimassa L:n 520/1977 mukaisesti 1.1.1978 alkaen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.3.1979/386:
19.12.1980/952:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981.

Tämän lain voimaan tullessa sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä oleva asia käsitellään siellä loppuun aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) nojalla vahvistettuja ohjesääntöjä noudatetaan, kunnes säädetyssä järjestyksessä on hyväksytty tässä laissa tarkoitetut johtosäännöt.

17.9.1982/702:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

HE 101/81, sosvk.miet. 13/82, svk.miet. 87/82

27.5.1983/484:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985. (3.2.1984/140)

Milloin valtioneuvosto on peruskoululain 98 §:n nojalla myöntänyt kunnalle lykkäystä peruskouluopetuksen tai vastaavan opetuksen järjestämisestä määrätylle erityisopetusta tarvitsevalle oppilasryhmälle tai sen vuosiluokalle, sovelletaan lykkäyksen voimassaoloaikana tämän oppilasryhmän opetuksen järjestämiseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 179/82, sivvk.miet. 18/82, svk.miet. 295/82

13.1.1984/26:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

HE 165/83, tvk.miet. 16/83, svk.miet. 153/83

31.3.1988/299:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

HE 43/87, tvk.miet. 1/88, svk.miet. 9/88

16.9.1988/797:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.

HE 215/87, sosvk.miet. 7/88, svk.miet. 68/88

10.3.1989/259:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1989.

Lääninhallituksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat vastoin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon antamista tai jatkamista koskevat alistus- ja valitusasiat käsitellään loppuun lääninhallituksessa aikaisemman lain mukaisesti. Muuten tätä lakia sovelletaan lain voimaan tullessa vireillä oleviin valituksiin ja ne siirretään toimivaltaiseen viranomaiseen. Sosiaalihallituksessa olevat aikaisemman lain 82 §:n 2 momentissa tarkoitetut valitukset siirretään korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviksi.

HE 65/88, toisen lvk.miet. 12/88, svk.miet. 157/88

17.1.1991/96:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 233/90, sosvk.miet. 44/90, svk.miet. 227/90

3.8.1992/739:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 216/91, HaVM 7/92

27.11.1992/1099:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

HE 264/92, StVM 38/92

30.12.1996/1369:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 159/1996, SiVM 20/1996, EV 228/1996

5.2.1999/124:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

LA 142/1998, StVM 28/1998, EK 33/1998

22.9.2000/816:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

HE 137/1999, StVM 18/2000, EV 100/2000

23.5.2001/414:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

HE 5/2001, StVM 6/2001, EV 35/2001

31.10.2008/672:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. (19.12.2008/1022)

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 131/2008, StVM 14/2008, EV 98/2008

19.12.2008/1022:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 215/2008, StVM 40/2008, EV 211/2008

22.12.2009/1539:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009

29.12.2009/1717:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

HE 174/2009, HaVM 19/2009, EV 223/2009

22.7.2011/924:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleiden kantelujen käsittelyyn sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 302/2010, StVM 56/2010, EV 342/2010

12.12.2014/1105:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 185/2014, StVM 15/2014, EV 154/2014

30.12.2015/1649:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 93/2015, StVM 19/2015, EV 94/2015

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.