Seurattu SDK 1012/2019 saakka.

17.12.1976/983

Laki tilojen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Tämä laki koskee lainvoimaisessa maanmittaustoimituksessa osakkaiden yhteiseen tarpeeseen erotettua tai jaosta pois jätettyä taikka muulla perusteella kiinteistöjen yhteiseksi katsottavaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kulkemiseen tai kuljetukseen taikka valtaojan paikkana. Lisäksi tämä laki koskee sellaista yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 105 §:n 1 momentissa tarkoitettua yksityistä tietä, joka ei kuulu tilaan eikä ole pakkolunastuksen perusteella maarekisteriin merkitty yksikkö.

Tämä laki koskee myös sellaista yhteisen tien tai valtaojan vieressä sijaitsevaa varastopaikaksi taikka muuhun sanotun tien tai valtaojan käyttämistä palvelevaan tarkoitukseen varattua aluetta, joka maanmittaustoimituksessa laaditussa jakokirjassa tai muussa toimitusasiakirjassa on selitetty samaan yhteiseen alueeseen kuuluvaksi.

Tämä laki ei kuitenkaan koske tilojen yhteistä venevalkamaa, ellei 2 momentista muuta johdu.

2 §

Tämä laki ei koske sellaista aluetta, johon tienpitäjällä on yleisistä teistä annetussa laissa (243/54) tarkoitettu tieoikeus.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitettu yhteinen alue lakkaa tämän lain voimaan tullessa olemasta yhteinen alue. Tällaisesta alueesta käytetään tässä laissa nimitystä lakannut yhteinen alue.

Lakannut yhteinen alue siirtyy sanotusta ajankohdasta, sen mukaan kuin 2 ja 3 luvussa säädetään, joko alueeseen rajoittuvaan kiinteistöön tai 11 ja 12 §:ssä sekä 13 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa kunnan omistukseen.

Siitä, missä järjestyksessä kiinteistön omistajalla tai kunnalla on oikeus ottaa haltuunsa lakannut yhteinen alue ja sillä mahdollisesti oleva rakennus, laite tai muu sellainen omaisuus, säädetään jäljempänä.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kiinteistöstä, on sovellettava myös lakanneen yhteisen alueen vieressä olevaan erottamattomaan määräalaan tai sellaiseen tilojen yhteiseen alueeseen, joka ei ole 1 §:ssä tarkoitettu alue.

4 §

Lakanneeseen yhteiseen alueeseen saa kiinteistö, jolla on ollut osuus alueeseen ja jonka omistaja lain voimaan tullessa käyttää aluetta sen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen, korvauksetta pysyvän rasiteoikeuden mainittuun tarkoitukseen. Kiinteistön omistaja säilyttää oikeutensa alueella olevaan sen alkuperäistä käyttöä palvelevaan rakennukseen, laitteeseen ja muuhun sellaiseen rakennelmaan.

Jos syntyy erimielisyyttä 1 momentissa tarkoitetusta rasiteoikeudesta, ratkaistaan asia 19 §:ssä mainitussa toimituksessa. Kulkuoikeuden osalta asia voidaan ratkaista myös yksityisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoimituksessa sekä valtaojan osalta erityisessä maanmittaustoimituksessa, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä jakolain (604/51) 238 §:ssä on säädetty rasitetoimituksesta.

JakoL on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995.

5 §

Lakannut yhteinen alue vapautuu tämän lain voimaan tullessa alueen osakastiloja rasittavista kiinnityksistä.

Yhteisen alueen lakkaaminen ei aiheuta muutosta aluetta koskevaan vuokra-, nautinta-, käyttö tai muuhun sellaiseen oikeuteen.

Mikäli lakannutta yhteistä aluetta käytetään vuokraoikeuden nojalla muuhun kuin alueen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen, tulee tämän lain voimaan tullessa siitä, joka on saanut omistusoikeuden alueeseen, vuokranantaja. Sama on vastaavasti voimassa silloin, kun lakanneeseen yhteiseen alueeseen kohdistuu nautinta-, käyttö- tai muu sellainen oikeus.

Yhteisen alueen lakkaaminen ja siirtyminen eivät aiheuta muutosta asianomaisten tilojen manttaaleihin.

2 luku

Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen kiinteistöön muualla kuin asema-, rakennus- tai rantakaava-alueilla

6 §

Tämän luvun säännökset koskevat lakanneen yhteisen alueen siirtymistä kiinteistöön alueilla, joille ennen tämän lain voimaantuloa ei ole vahvistettu asema-, rakennus- tai rantakaavaa. Sama koskee alueita, joille aikaisemmin on vahvistettu sanottu kaava, mutta se on kumottu, eikä ennen tämän lain voimaantuloa ole vahvistettu uutta kaavaa.

7 §

Lakannut yhteinen alue siirtyy siihen rajoittuviin kiinteistöihin alueen keskiviivaa myöten. Jos mainittu alue käsittää useita vierekkäin sijaitsevia lakanneita yhteisiä alueita, katsotaan niiden muodostaman alueen keskiviiva tässä tarkoitetuksi keskiviivaksi.

Toisiinsa rajoittuvien kiinteistöjen välinen raja lakanneella yhteisellä alueella määräytyy kohtisuoraan alueen keskiviivaa vastaan. Jos tilukset alueen molemmin puolin kuuluvat samaan kiinteistöön siten, että kiinteistön raja ylittäisi alueen suuntaansa muuttamatta, tällaiseen kiinteistöön siirtyneen alueen raja lakanneella yhteisellä alueella muita kiinteistöjä vastaan määräytyy sanotun rajan suunnan mukaan.

Milloin yhteinen alue on maanmittaustoimituksessa erotettu kulkemaan pitkin toimituksen käsittämän alueen rajaa, lakannut yhteinen alue siirtyy poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, sanotussa maanmittaustoimituksessa mukana olleeseen tai muodostettuun viereiseen kiinteistöön taikka tästä myöhemmin muodostettuun kiinteistöön.

3 luku

Lakanneen yhteisen alueen siirtyminen kiinteistöön tai kunnan omistukseen asema-, rakennus- tai rantakaava-alueella

8 §

Tämän luvun säännökset koskevat lakanneen yhteisen alueen siirtymistä kiinteistöön tai kunnan omistukseen alueella, jolle ennen tämän lain voimaantuloa on vahvistettu asema-, rakennus- tai rantakaava, eikä kaavaa ole kumottu ennen mainittua ajankohtaa.

9 §

Milloin hyväksytyn tonttijaon mukainen tontti käsittää lakanneen yhteisen alueen ohella vain yhteen kiinteistöön kuuluvia tiluksia, lakannut yhteinen alue siirtyy asemakaavaa ja tonttijakoa noudattaen sanottuun kiinteistöön.

Jos tontti käsittää lakanneen yhteisen alueen ohella useaan kiinteistöön kuuluvia tiluksia, lakannut yhteinen alue siirtyy tähän rajoittuvista kiinteistöistä siihen, joka käsittää pinta-alaltaan suurimman osan tontista. Milloin kahteen tai useampaan sanotunlaiseen kiinteistöön kuuluvat osat tontista ovat yhtä suuret, lakannut yhteinen alue siirtyy näistä kiinteistöistä siihen, johon kysymyksessä olevalla tontin osalla olevat rakennukset huomioon ottaen kuuluu arvokkain osa tontista. Mikäli lakannut yhteinen alue tontin sisäpuolisilta osin rajoittuu vain yhteen niistä kiinteistöistä, joista tontti muodostuu, lakannut yhteinen alue siirtyy tähän kiinteistöön.

10 §

Jos vahvistetun asemakaavan mukaiseen rakennuskortteliin, jossa ei ole 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua tonttijakoa, sisältyy lakannutta yhteistä aluetta, alue siirtyy asemakaavan mukaisia rakennuskorttelin rajoja noudattaen niihin kiinteistöihin, joista kortteli muodostuu.

Mikäli vain osalla 1 momentissa mainitun asemakaavan mukaista rakennuskorttelia ei ole edellä tarkoitettua tonttijakoa, siirtyy tähän rakennuskorttelin osaan sisältyvä lakannut yhteinen alue asemakaavaa ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun tonttijaon rajaa noudattaen niihin kiinteistöihin, joista rakennuskorttelin osa muodostuu.

Rakennuskorttelin tai sen osan sisällä kiinteistöjen väliset rajat lakanneella yhteisellä alueella määräytyvät 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten mukaisesti.

11 §

Kaupungin alueelle vahvistetun asemakaavan mukaiseen katualueeseen, toriin tai katuaukioon sisältyvä lakannut yhteinen alue siirtyy tämän lain voimaan tullessa kaupungin omistukseen. Kaupungin on kahden vuoden kuluessa sanotusta ajankohdasta lukien pantava vireille kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 76 §:ssä tarkoitettu yleisen alueen mittaus.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua toimitusta ole pantu vireille määräajassa, on maanmittauskonttorin määrättävä kiinteistöinsinööri suorittamaan toimitus. Asiaan liittyvästä valtion viranomaisen toimesta suoritetusta selvittelystä kaupungin on maksettava valtiolle korvaus noudattaen soveltuvin osin maanmittausmaksusta annetun lain (320/72) yöaikakorvausta koskevia säännöksiä. Toimitus suoritetaan kaupungin kustannuksella.

Jos ennen 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä ja toimituksen lopettamista on vahvistettu sellainen asemakaavan muutos, että lakannut yhteinen alue tai osa siitä on tullut sisältymään muuhun kuin kaavoitusalueiden jakolain 75 §:n 1 momentissa mainitun tarkoituksen mukaiseen alueeseen, ei aluetta tältä osin saa muodostaa yleiseksi alueeksi.

Kaavoitusalueiden jakoL on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995 ja L maanmittausmaksusta on kumottu L:lla kiinteistötoimitusmaksusta 558/1995.

12 §

Maalaiskunnan alueelle vahvistetun asemakaavan mukaiseen katualueeseen sisältyvä lakannut yhteinen alue siirtyy tämän lain voimaan tullessa kunnan omistukseen. Alue erotetaan kiinteistöksi maanmittaustoimituksessa, johon maanmittauskonttorin on annettava määräys kahden vuoden kuluessa mainitusta ajankohdasta lukien. Toimituksessa on samaan kylään kuuluvat alueet, sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista, muodostettava yhdeksi kiinteistöksi. Toimituskustannukset suorittaa kunta. Muutoin on toimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä kaavoitusalueiden jakolain 47 §:ssä on säädetty katualueen erottamisesta.

Mitä 11 §:n 3 momentissa on säädetty asemakaavan muutoksen vaikutuksesta, on soveltuvin osin voimassa myös maalaiskunnan asemakaavan muutoksen osalta.

Kaavoitusalueiden jakoL on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995.

13 §

Vahvistetun asemakaavan mukaiseen virkistysalueeseen, liikennealueeseen, vaara-alueeseen, erityisalueeseen tai vesialueeseen sekä maalaiskunnan osalta lisäksi vahvistetun asemakaavan mukaiseen toriin ja katuaukioon sisältyvä lakannut yhteinen alue siirtyy asemakaavaa noudattaen kaavan mukaisen alueen puitteissa lakanneeseen yhteiseen alueeseen rajoittuviin kiinteistöihin 7 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos asemakaavassa 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen määrätty alue käsittää yksinomaan lakannutta yhteistä aluetta, alue siirtyy tämän lain voimaan tullessa kunnan omistukseen.

Jos 2 momentissa tarkoitettu yhteinen alue on kaupungin asemakaavassa tarkoitettu muodostettavaksi kaavoitusalueiden jakolain 75 §:n 1 momentissa mainituksi yleiseksi alueeksi, alue on erotettava kiinteistöksi 11 §:n säännöksiä noudattaen. Alueen erottamisesta kiinteistöksi maalaiskunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä 12 §:ssä on säädetty, kuitenkin niin että kunnan on pantava toimitus vireille kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Kaavoitusalueiden jakoL on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995.

14 §

Jos vahvistetun rakennuskaavan mukaiseen kortteliin, maatalousalueeseen taikka liikenneväylään tai muuhun yleiseen alueeseen sisältyy lakannutta yhteistä aluetta, alue siirtyy rakennuskaavaa noudattaen kaavan mukaisen alueen puitteissa lakanneeseen yhteiseen alueeseen rajoittuviin kiinteistöihin 7 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, siirtyy rakennuskaavassa sanotussa momentissa mainittuun tarkoitukseen määrätty alue, joka käsittää vain lakannutta yhteistä aluetta, lakanneeseen yhteiseen alueeseen rajoittuviin kiinteistöihin 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten mukaisesti.

Rakennuskaavan mukaiseen liikenneväylään sisältyvän lakanneen yhteisen alueen maapohjan osalta ei kiinteistön omistajalla ole oikeutta saada kunnalta korvausta rakennuskaavaa toteutettaessa. Lakannutta yhteistä aluetta ei myöskään oteta huomioon määrättäessä oikeutta korvaukseen rakennuslain 104 §:n 2 momentin (301/65) perusteella.

15 §

Vahvistetun rantakaavan mukaiseen rakennusmaahan, yhteiskäyttöalueeseen tai maatalousalueeseen sisältyvä lakannut yhteinen alue siirtyy rantakaavaa noudattaen kaavan mukaisen alueen puitteissa lakanneeseen yhteiseen alueeseen rajoittuviin kiinteistöihin 7 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, siirtyy rantakaavassa sanotussa momentissa mainittuun tarkoitukseen määrätty alue, joka käsittää vain lakannutta yhteistä aluetta, lakanneeseen yhteiseen alueeseen rajoittuviin kiinteistöihin 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten mukaisesti.

4 luku

Korvaukset ja toimitusmenettely

16 §

Lakanneen yhteisen alueen osakastilojen omistajilla on oikeus saada korvaus alueen maapohjasta ja sillä olevasta puustosta ja muusta sellaisesta hyötykasvillisuudesta, jos aluetta tämän lain voimaan tullessa ei ole käytetty alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen, siltä, jolle lakannut yhteinen alue on siirtynyt.

Jos 1 momentissa tarkoitetulla alueella on rakenteita, laitteita tai muuta alueen alkuperäistä tai siihen verrattavaa käyttöä varten tarkoitettua yhteisen alueen osakkaan omaisuutta, saa se, jolle mainittu omaisuus on kuulunut, viedä sen pois kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Sama koskee tiehen pantua rakennusainetta. Jollei sanottua omaisuutta ole viety pois määräajassa, se siirtyy alueen saajalle korvauksetta.

Sellaisesta lakanneesta yhteisestä alueesta, jota tämän lain nojalla saadaan edelleen käyttää alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen, samoin kuin sillä olevasta omaisuudesta ei suoriteta korvausta tämän lain nojalla.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty korvauksen maksamisesta, korvausta lakanneen yhteisen alueen maapohjasta ei kuitenkaan ole suoritettava kaupungin asemakaavan alueella olevan 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun eikä maalaiskunnan asemakaavan alueella olevan 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun alueen osalta. Sama koskee myös 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua maalaiskunnan rakennuskaavan mukaiseen liikenneväylään sisältyvää lakannutta yhteistä aluetta.

17 §

Edellä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määräämistä varten on lakanneen yhteisen alueen osakastilojen omistajista jonkun tehtävä kirjallinen vaatimus viimeistään neljän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta maanmittauskonttorille uhalla, että oikeus korvaukseen on muutoin menetetty. Hakijan tulee ilmoittaa vaatimuksensa kohteena oleva alue ja osoitteensa sekä osoittaa omistusoikeutensa kiinteistöön samoin kuin mahdollisuuden mukaan esittää saatavissa oleva selvitys alueeseen rajoittuvista kiinteistöistä, niiden omistajista ja heidän postiosoitteistaan.

Jollei kukaan lakanneen yhteisen alueen osakkaista ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta määräajassa, saa se, jolle lakannutta yhteistä aluetta on siirtynyt, ottaa alueella olevan omaisuuden haltuunsa korvauksetta.

18 §

Edellä 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu korvaus arvioidaan rakennuslain (370/58) 60 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan ja määrätään lakanneen yhteisen alueen saajan suoritettavaksi.

Jos lakannutta yhteistä aluetta käytetään vuokra- tai muun sellaisen oikeuden nojalla muuhun kuin alueen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen, on korvaus tällöin sovitettava ottaen huomioon, niitä 5 §:n 3 momentissa on säädetty.

Jos suoritettava korvaus on vähäinen verrattuna niihin kustannuksiin, jotka johtuvat sen selvittämisestä, mitkä tilat ovat olleet alueen osakkaita ja mikä on kunkin osuus, voidaan selvitys jättää toimittamatta. Korvauksen tallettamisesta ja maksamisesta sekä menettelystä tältä osin on soveltuvin osin voimassa, mitä jakolaissa on säädetty noudatettavaksi, kun tilojen yhteinen vesijättöalue siirretään lunastushintaa vastaan tilaan selvittämättä osakkaita ja heidän osuuksiaan.

JakoL on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995.

19 §

Edellä 17 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten käsittelemistä varten maanmittauskonttorin on annettava maanmittaustoimiston insinöörille määräys korvaustoimituksen suorittamiseen. Kaupungin alueella määräys voidaan antaa myös asianomaiselle kiinteistöinsinöörille.

Korvaustoimituksessa on käsiteltävä, paitsi korvausta, myös 20 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet koko vaatimuksen kohteena olevan alueen osalta. Kustannukset korvaustoimituksesta suorittaa hakija, kuitenkin niin että 20 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä ei määrätä maanmittausmaksusta annetussa laissa tarkoitettua maanmittausmaksua. Jos toimituksessa on asianosaisina useita lakanneen yhteisen alueen osakkaita, voidaan muut kuin valtion maksettavat toimituskustannukset jakaa heidän keskensä korvausten mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi.

Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta johdu, korvaustoimituksesta on vastaavasti voimassa, mitä jakolaissa on säädetty pakollisesta tilusvaihdosta. Tiedoksiannon toimituksesta katsotaan tulleen lakanneen yhteisen alueen osakkaiden tietoon, kun kutsukirje on lähetetty hakijalle.

L maanmittausmaksusta on kumottu L:lla kiinteistötoimitusmaksusta 558/1995.

20 § (23.12.1988/1163)

Maanmittaustoimisto voi antaa hakemuksetta määräyksen määrätyllä alueella sijaitsevien lakanneiden yhteisten alueiden selvittämistoimitukseksi, jossa todetaan kiinteistöön siirtynyt lakannut yhteinen alue ja sen pinta-ala sekä merkitään alue kartalle ja tarvittaessa maastoon. Samassa yhteydessä voidaan käsitellä muukin kiinteistöön siirtynyt sanotunlainen yhteinen alue sekä tällaisesta alueesta muihin kiinteistöihin siirtyneet osat, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Toimituksessa noudatettavasta menettelystä ja muutoksenhausta toimitukseen on soveltuvin kohdin noudatettava lohkomista koskevia jakolain säännöksiä.

Tässä pykälässä tarkoitetun toimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista.

JakoL on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

21 §

Lakanneesta yhteisestä alueesta 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin muihin kiinteistöihin siirtyneistä osista on tarpeen vaatiessa laadittava selitelmä, jollei alueita voida sopivasti selittää pöytäkirjassa. (16.1.1981/23)

Korvauksista, joita tämän lain mukaan määrätään, on tarvittaessa tehtävä arviokirja.

22 §

Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista ja sen viranomaisesta, sovelletaan vastaavasti kauppalaan ja sen viranomaiseen.

23 §

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän lain soveltamisesta antaa maanmittaushallitus.

24 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1977.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

16.1.1981/23:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1981.

HE 91/80, l-tvk.miet. 17/80, svk.miet. 218/80

23.12.1988/1163:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

HE 143/88, l-tvk.miet. 11/88, svk.miet. 133/88

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.