Seurattu SDK 476/2016 saakka.

1.6.1973/459

Laki kuolemansyyn selvittämisestä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Kuolemasta ilmoittaminen ja kuolleen hautaaminen

1 § (11.12.2009/1065)

Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille.

Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edelleen Tilastokeskukselle. Tiedon ilmoittamisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen velvollisuudesta ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään sekä kuolleena syntyneestä tehtävästä ilmoituksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tilastokeskuksen tehtävänä on säilyttää tämän lain nojalla sille toimitetut asiakirjat ja tiedot. Asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot voidaan säilyttää pysyvästi. Asiakirjojen tai asiakirjoihin sisältyvien tietojen säilyttämisestä pysyvästi säädetään arkistolaissa (831/1994).

2 § (11.12.2009/1065)

Kuolleen saa haudata tai ruumiin luovuttaa lääketieteen opetusta tai tutkimusta varten yliopistolle vasta, kun kuolemansyy on siten selvitetty kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään ja lupa hautaamiseen on annettu.

Luvan hautaamiseen antaa lääkäri, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.

2 LUKU

Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen

3 § (11.12.2009/1065)

Säännöksiä lääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä noudatettavista menettelytavoista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

4 §

Lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan kuolemansyyn selvittämiseksi suorittaa, jos kuollut henkilö viimeisen sairautensa aikana on ollut lääkärin hoidossa ja jos ruumiinavaus on yleisen terveyden- ja sairaanhoidon kannalta tarpeellinen.

Vainajan lähimmän omaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön hakemuksesta on lääketieteellinen ruumiinavaus suoritettava 1 momentissa mainittujen edellytysten esteenä olematta, mikäli se voi tapahtua vaikeuttamatta sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen muuta toimintaa.

Lääketieteellistä ruumiinavausta ei saa suorittaa silloin kun on suoritettava oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.

5 § (11.12.2009/1065)

Sairaanhoitolaitoksessa tai terveyskeskuksessa kuolleen taikka sinne kuolleena tuodun henkilön lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta päättää sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri. Toimenpiteeseen on saatava vainajan lähimmän omaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön suostumus. Jos suostumusta ei voida viivytyksettä saada, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi lääkärin saatettua asian sen ratkaistavaksi antaa luvan ruumiinavauksen suorittamiseen.

Lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle kuolleelle henkilölle päättää sen lääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittavan sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri, jota ylläpitävässä kunnassa tai kuntayhtymän jäsenkunnassa henkilöllä oli kuollessaan kotikuntalain (201/1994) mukainen asuinpaikka. Jos kuolleen henkilön asuinpaikkaa ei voida vaikeuksitta selvittää ja jos muut erityiset syyt niin vaativat, päättää asiasta kuolinpaikkaa lähinnä olevan lääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittavan sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri.

Jos 1 momentissa mainitun lääkärin päätös on kielteinen, mutta sairaanhoitolaitoksessa tai terveyskeskuksessa kuollutta henkilöä hoitanut lääkäri katsoo ruumiinavauksen suorittamisen tarpeelliseksi, on hoitaneella lääkärillä oikeus saattaa asia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ratkaistavaksi.

6 § (11.12.2009/1065)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on käsiteltävä lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamista koskeva asia kiireellisenä. Ennen asian ratkaisemista on vainajan lähimmälle omaiselle tai muuten läheiselle henkilölle varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos se ilman kohtuutonta viivytystä on mahdollista.

Jos ruumiinavauksen suorittamista pyytää muu kuin 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu ylilääkäri tai vastaava lääkäri, on ylilääkärille tai vastaavalle lääkärille varattava tilaisuus lausunnon antamiseen, jos se ilman kohtuutonta viivytystä on mahdollista.

Antaessaan luvan ruumiinavauksen suorittamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on samalla määrättävä avauspaikka.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

3 LUKU

Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen

7 §

Kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta,

1) kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa;

2) kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai

3) kun kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi.

Tutkinnassa on tarvittaessa käytettävä lääkäriä apuna.

Poliisin on ilmoitettava syyttäjälle kuolemasta, joka on tapahtunut henkilön ollessa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetussa säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnassa vapautensa menettäneenä. (22.7.2011/832)

8 §

Mikäli lääketieteellisessä ruumiinavauksessa ilmenee 7 §:ssä tarkoitettuja seikkoja, on suorittajalääkärin välittömästi saatettava asia poliisin tietoon.

9 §

Jos kuolemansyytä ei voida todeta ulkonaisen ruumiintarkastuksen suorittaneen lääkärin lausunnon ja muiden tutkinnassa esiintyneiden seikkojen perusteella, on suoritettava oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ennenkuin kuolleen saa haudata tai ruumiin luovuttaa lääketieteen opetusta tai tutkimusta varten yliopistolle tai korkeakoululle.

10 § (11.12.2009/1065)

Määräyksen oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisesta antaa poliisilaitoksen tai keskusrikospoliisin päällikkö tai heidän määräämänsä muu päällystöön kuuluva poliisimies, asianomainen syyttäjäviranomainen, tuomioistuin tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

4 LUKU

Kustannukset

11 §

Lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä ja sitä varten toimitetusta ruumiin kuljetuksesta aiheutuneiden kustannusten suorittamisesta vastaa sen sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen ylläpitäjä, missä lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on suoritettu.

12 §

Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä aiheutuvista kustannuksista vastaa valtio, jollei erikseen ole toisin säädetty tai tuomioistuin, milloin asia on ollut sen käsiteltävänä, toisin päätä.

12 a § (5.9.1997/858)

Todistus kuolleena syntyneestä, kuolintodistus, lupa hautaamiseen ja kuolinselvitys on annettava maksutta.

5 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

12 b § (11.12.2009/1065)

Kuolemansyyn selvittämistoiminnan ohjaus ja valvonta kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa oikeuslääketieteellisestä ruumiinavaustoiminnasta.

13 § (11.12.2009/1065)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hyväksyy sairaalan tai muun paikan, jossa ruumiinavaus tehdään.

14 §

Lääkäri tai muu henkilö, joka on vainajaa hänen viimeisen sairautensa aikana hoitanut tai jolla muuten on tietoja kuolemaan liittyvistä seikoista, on velvollinen pyynnöstä ilmoittamaan asianomaiselle lääkärille, poliisille tai muulle tutkintaviranomaiselle tiedossaan olevat kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeelliset seikat.

15 § (5.9.1997/858)

Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassapidettäviä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kuolemansyyn selvittämistä koskeviin asiakirjoihin sisältyviä tietoja saa antaa:

1) tuomioistuimelle, muulle viranomaiselle tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus;

2) sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu;

3) vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen;

4) vakuutus- tai eläkelaitokselle, jos luovuttamiseen on perusteltu tarve etuuden saamista koskevan hakemuksen käsittelemiseksi.

Tilastokeskus sekä tässä laissa tarkoitetut kuolemansyyn selvittämiseen osallistuvat viranomaiset voivat antaa luvan tietojen saamiseen kuolintodistuksista ja muista kuolemansyyn selvittämistä koskevista asiakirjoista tieteellistä tutkimusta, tilastointia sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystyötä varten noudattaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Luovutuksensaajat ovat velvollisia pitämään tiedot salassa. (21.5.1999/684)

16 §

Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on tuomittava, jollei teosta ole erikseen säädetty rangaistusta, kuolemansyyn selvittämissäännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

17 § (13.12.2001/1215)

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään viranomaisen määräyksestä toimitettujen oikeuslääkeopillisten tutkimusten tekemisestä valtion varoista maksettavista korvauksista ja palkkioista.

18 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974, ja sillä kumotaan rikoslain 44 luvun 3 §, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1914 annetussa laissa, rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 8 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä huhtikuuta 1959 annetussa laissa (192/59), sekä lääketieteellisistä ruumiinavauksista 1 päivänä huhtikuuta 1953 annettu laki (147/53).

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.1.1991/114:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

HE 233/90, sosvk.miet. 44/90, svk.miet. 227/90

27.11.1992/1089:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

HE 264/92, StVM 38/92

5.9.1997/858:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä 15 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske maistraatteja ja kirkollisen väestörekisterin pitäjiä, joiden on pidettävä ennen lain voimaantuloa tietoonsa tulleet kuolemansyyt salassa.

HE 56/1997, HaVM 12/1997, EV 89/1997

21.5.1999/684:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

13.12.2001/1215:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 189/2001, StVM 34/2001, EV 157/2001

11.12.2009/1065:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Lääninhallituksissa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käsiteltäviksi.

Lääninhallitusten tekemät kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 151/2009, StVM 38/2009, EV 171/2009

22.7.2011/832:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.