Seurattu SDK 510/2019 saakka.

5.2.1965/41

Laki perintökaaren voimaanpanosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Uusi perintökaari tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966. Sillä kumotaan:

1734 vuoden lain perintökaari;

avioliittolain voimaanpanosta 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun lain 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on aviollisesta syntyperästä 12 päivänä joulukuuta 1957 annetun lain (409/57) tultua voimaan;

avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista 27 päivänä heinäkuuta 1922 annetun lain (173/22) 5 §;

velan maksamisesta kuolemantapauksessa sekä perinnön luovutuksesta 9 päivänä marraskuuta 1868 annettu asetus;

sääntöperinnön lakkauttamisesta joulukuun 22 päivänä 1931 annetun lain (360/31) 1 §:n 2 momentti;

niin myös muut säännökset, mikäli ne ovat ristiriidassa uuden perintökaaren kanssa.

2 §

Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka sijaan on tullut uuden perintökaaren säännös, on tätä sen asemesta sovellettava.

3 §

Ennen uuden perintökaaren voimaantuloa kuolleelta henkilöltä jääneeseen perintöön sekä hänen testamenttiinsa ja kuolinpesäänsä on aikaisempaa lakia sovellettava, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä.

4 §

Mitä uudessa perintökaaressa säädetään pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämisestä, on noudatettava, vaikka kuolemantapaus olisi sattunut ennen uuden perintökaaren voimaantuloa. Vastaavasti noudatettakoon myös niitä tämän lain säännöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä erityisjälkisäädöksen ja tarkoitemääräyksen suojaamiseksi sekä kannetta tarkoitemääräyksen täytäntöön saattamiseksi. Jos pesänselvittäjä tai pesänjakaja on määrätty, on uuden perintökaaren 18–24 luvun säännöksiä muiltakin osin sovellettava.

5 §

Mitä avioliittolain voimaanpanosta annetun lain 6 §:n 2 momentissa säädetään eräiden ennen avioliittolain voimaantuloa siitettyjen lasten oikeudellisesta asemasta, on edelleen voimassa myös tällaisten lasten perintöoikeudesta ja oikeudesta periä tällainen lapsi.

6 §

Valtion oikeutta kuolleen henkilön jäämistöön valvoo valtiokonttori.

Jos perintö uuden perintökaaren 5 luvun 2 §:n mukaisesti halutaan luovutettavaksi perittävän läheiselle tai kunnalle, siitä on tehtävä hakemus valtiokonttorille vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Myöhemmin tehty hakemus voidaan kuitenkin ottaa huomioon, jos se saapuu valtiokonttorille ennen kuin päätös omaisuuden luovuttamisesta tai pysyttämisestä valtiolla on tehty. Valtiokonttorin on perintökaaren 5 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirrettävä asia valtiovarainministeriölle. (26.3.1993/283)

Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee myös omaisuutta, jonka Ahvenanmaan maakunta on luovuttanut valtiolle Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 63 §:n nojalla. (5.12.1991/1402)

7 §

Milloin perinnön saa valtio, on sen, jonka hoidossa pesä on, ilmoitettava tästä oikeudelle. Kun tällainen ilmoitus tehdään tai asia muutoin tulee oikeuden tietoon, on oikeuden ilmoitettava perinnöstä valtiokonttorille ja määrättävä sen hakemuksesta toimitsija selvittämään pesä.

Valtiokonttorin tulee valvoa, että toimitsija asianmukaisesti täyttää velvollisuutensa. Jos hänen katsotaan olevan toimeensa sopimaton, vapauttakoon oikeus hänet siitä.

Toimitsijan on, niin pian kuin tämä voi tapahtua, valtiokonttorille lähetettävä perukirja ja samalla alistettava valtiokonttorin ratkaistavaksi, onko ja millä tavoin pesän omaisuus muutettava rahaksi vai onko se luovutettava konkurssiin tai miten omaisuuden suhteen on muutoin meneteltävä.

8 § (17.8.1990/701)

Jos jäämistö, joka holhouslain 68 §:n 1 momentin mukaan on uskotun miehen hallittavana, on perillisen tai testamentin saajan laiminlyötyä oikeutensa voimaan saattamisen tai muusta syystä joutunut valtiolle, on uskottuun mieheen, jollei hän luovu tehtävästään, sovellettava, mitä 7 §:ssä säädetään toimitsijasta.

HolhousL 34/1898 on kumottu L:lla 442/1999, ks. L holhoustoimesta 442/1999 10 §.

9 § (19.8.1994/734)

9 § on kumottu L:lla 19.8.1994/734.

10 §

Mitä uuden perintökaaren 9 luvun 2 §:ssä säädetään sen hyväksi tehdystä testamentista, joka testamentin tekijän kuollessa ei vielä ole syntynyt eikä siitetty, on, jollei erityisistä seikoista muuta johdu, vastaavasti sovellettava lahjaan tai muuhun sen hyväksi tehtyyn oikeustoimeen, joka oikeustointa päätettäessä ei vielä ole syntynyt eikä siitetty.

11 §

Testamenttimääräys, johon olisi sovellettava uuden perintökaaren säännöksiä, mutta jota ei ole tehty sanotussa kaaressa säädetyin muodoin, on kuitenkin pätevä, jos se on tehty noudattaen testamentin tekemisen aikana voimassa olleita muotomääräyksiä.

12 §

Jos kuolemantapaus on sattunut uuden perintökaaren voimaan tulon jälkeen ja vainaja oli naimisissa sekä puolisoiden varallisuussuhteet määräytyivät ennen tammikuun 1 päivää 1930 voimassa olleen lain mukaan, on kuolinpesän osalta noudatettava seuraavia säännöksiä:

1) Uuden perintökaaren 6 luvun 1 §:n 2 momentin säännöstä ennakon vähentämisestä on sovellettava ennakkoon, joka on annettu yhteisestä omaisuudesta.

2) Kuolleen puolison pesän osakkaat hallitsevat yhteistä omaisuutta ja vainajan yksityistä omaisuutta, niin myös eloonjääneen puolison yksityistä omaisuutta, mikäli se avioliiton kestäessä ei ollut tämän vallittavana.

3) Luovutus konkurssiin tai pesänselvittäjän hallittavaksi käsittää puolisoiden pesän koko omaisuuden, mikäli puolison oikeudesta omaisuuden erottamiseen ei muuta johdu. Pesänselvittäjäksi on määrättävä eloonjäänyt puoliso, jollei erityisiä vastasyitä ole.

4) Sopimus, jota uuden perintökaaren 19 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, ei ole pätevä, ellei eloonjäänyt puoliso sitä hyväksy.

5) Perukirjaan on merkittävä puolisoiden pesän omaisuus ja velat. Uuden perintökaaren 20 luvun 4 §:n 3 momentin säännöstä ennakon merkitsemisestä perukirjaan on sovellettava myös ennakkoon, joka on annettu yhteisestä omaisuudesta.

6) Mitä uuden perintökaaren 21 luvussa sanotaan, on sovellettava puolisoiden pesän varoihin ja velkoihin. Jos puolisoiden pesän omaisuus laissa säädetyssä ajassa luovutetaan konkurssiin tai pesänselvittäjän hallittavaksi, on kuitenkin eloonjääneen puolison velkavastuusta voimassa, mitä siitä konkurssin varalta on ennen 1 päivää tammikuuta 1930 voimassa olleessa laissa säädetty. Omaisuuden erilleen ottamisesta konkurssissa on niin ikään ennen mainittua päivää voimassa ollutta lakia noudatettava.

7) Omaisuuden osituksessa saakoon eloonjäänyt puoliso hänelle tulevan etuosan jakamattomasta pesästä ja sen jälkeen naimaosansa.

8) Sopimuksen kuolinpesän yhteishallinnosta on, jollei toisin ole sovittu, katsottava käsittävän puolisoiden pesän koko omaisuuden.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

13.1.1978/20:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1978.

17.8.1990/701:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1990.

HE 1/90, lvk.miet. 5/90, svk.miet. 39/90

5.12.1991/1402:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Jos perittävä on kuollut ennen tämän lain voimaantuloa, on kuitenkin sovellettava aikaisempaa lakia.

HE 49/91, lvk.miet. 4/91

26.3.1993/283:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1993.

Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun perittävä on kuollut ennen tämän lain voimaantuloa. Jos perittävä on kuollut ennen 1 päivää tammikuuta 1992, sovelletaan kuitenkin silloin voimassa olleita säännöksiä.

HE 378/92, LaVM 3/93

19.8.1994/734:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.

HE 21/94, LaVM 12/94

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.