Seurattu SDK 818/2016 saakka.

20.6.1963/326

Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Sakon ja eräiden muiden varallisuutta koskevien seuraamusten täytäntöönpano
1 §

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan tuomioistuimen antama tuomio tai päätös, jolla joku on tuomittu sakkoon tai uhkasakkoon tahi menettämään tietty esine tai muu omaisuus tahi rahamäärä taikka suorittamaan korvausta rikosasian oikeudenkäynnistä aiheutuneista kustannuksista, voidaan pyynnöstä panna täytäntöön Suomessa.

2 §

Perittävä rahamäärä on päätöksessä, jolla täytäntöönpanopyyntöön suostutaan, muunnettava Suomen rahaksi päätöstä edeltäneen päivän ostokurssin mukaan.

3 §

Täytäntöönpano tapahtuu Suomen lain mukaan. Sakkoa ei kuitenkaan ole täällä muunnettava vankeudeksi.

4 §

Sellainen Suomessa annettu tuomio tai päätös, jota 1 §:ssä tarkoitetaan, voidaan jättää pantavaksi täytäntöön Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa.

Vapausrangaistuksen täytäntöönpano
5 §

Islannissa tuomittu varödhald ja fangelsi, Norjassa tuomittu hefte ja fengsel, Ruotsissa tuomittu fängelse ja straffarbete sekä Tanskassa tuomittu haefte ja faengsel nimiset vapausrangaistukset voidaan pyynnöstä panna täytäntöön Suomessa, jos tuomittu täytäntöönpanoon ryhdyttäessä on Suomen kansalainen tai pysyvästi asuu Suomessa taikka, jos tuomittu on ulkomaalainen, joka pysyvästi asumatta Suomessa oleskelee täällä mainittuna ajankohtana, ja toimenpidettä tällöin olosuhteisiin katsoen on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Mitä edellä on säädetty, sovellettakoon myös sakon muuntorangaistukseen.

5 a § (16.3.2001/237)

Jos henkilö, jolle Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa on tuomittu vapausrangaistus, Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa tai sen jatkamista, pidättämiseen oikeutettu virkamies voi täytäntöönpanon varmistamiseksi ottaa tuomitun säilöön, jos valtio, jossa seuraamus on määrätty, sitä pyytää. Mainitun pyynnön voi asianomaisen valtion viranomainen tehdä suoraan pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Säilöön ottamisesta on viipymättä ilmoitettava sen paikkakunnan käräjäoikeudelle, jossa säilössä pitäminen tapahtuu, sekä asianomaiselle syyttäjälle ja oikeusministeriölle.

5 b § (16.3.2001/237)

Saatuaan ilmoituksen säilöön ottamisesta käräjäoikeuden on kiireellisesti otettava asia käsiteltäväkseen siinä järjestyksessä kuin vangitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään ja päätettävä, onko toimenpide pysytettävä voimassa. Päätöksestään käräjäoikeuden on heti ilmoitettava oikeusministeriölle.

Säilöön ottamisesta ja säilössä pitämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä vangitsemisesta ja tutkintavankeudesta pakkokeinolaissa (806/2011) ja tutkintavankeuslaissa (768/2005) säädetään. (22.7.2011/824)

5 c § (16.3.2001/237)

Jos oikeusministeriö katsoo, että seuraamuksen täytäntöönpanolle on olemassa este, sen on määrättävä säilöön otettu heti päästettäväksi vapaaksi. Säilöön otettu on myös päästettävä vapaaksi, jollei oikeusministeriö ole vastaanottanut täytäntöönpanoa koskevaa pyyntöä ja siihen liitettäviä asiakirjoja 40 päivän kuluessa säilöön ottamisesta. Säilöön otettu on päästettävä vapaaksi viimeistään silloin, kun vapaudenmenetyksen yhteenlaskettu aika Suomessa ja valtiossa, jossa seuraamus on määrätty, vastaa aikaa, jonka tuomittu olisi ollut vapautensa menettäneenä siinä tapauksessa, että seuraamuksen täytäntöönpano olisi tapahtunut asianomaisessa vieraassa valtiossa.

Vapaudenmenetystä vastaava aika on vähennettävä täytäntöönpantavasta seuraamuksesta rikoslain (39/1889) 3 luvun 11 §:n mukaisesti.

5 d § (16.3.2001/237)

Tuomittu voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Matkustuskiellosta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä säädetään pakkokeinolaissa ja mitä säilöön ottamisesta säädetään tässä laissa.

5 e § (25.11.2011/1172)

Tuomitulla on oikeus käyttää avustajaa.

Tuomitulle on määrättävä puolustaja, jos hän sitä pyytää. Puolustajan määräämiseen viran puolesta samoin kuin puolustajaan muutoinkin sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa säädetään. Puolustajan määrää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto-yksikkö. Puolustajan voi määrätä myös säilöön ottamista käsittelevä käräjäoikeus tai muu tässä laissa tarkoitettua asiaa käsittelevä tuomioistuin. Tuomitulle on viipymättä selvitettävä hänen oikeutensa käyttää avustajaa sekä se, että hänelle voidaan määrätä puolustaja. (28.11.2014/988)

Jos tuomittu on toisessa pohjoismaassa ja hänelle on siellä määrätty oikeusavustaja, puolustajan määrääminen edellyttää, että siihen on tuomitun oikeusturvan kannalta erityisiä syitä.

Oikeusministeriö määrää valtion varoista maksettavaksi puolustajalle kohtuullisen korvauksen, joka jää valtion vahingoksi.

6 § (19.7.1974/621)

Päätöksessä, jolla täytäntöönpanopyyntöön suostutaan, on rangaistus muunnettava saman pituiseksi vankeusrangaistukseksi.

7 §

Vankeudeksi muunnettu rangaistus pannaan täytäntöön Suomen lain mukaan, niin kuin lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. (19.4.1991/704)

Suomessa täytäntöön pantavaksi määrätystä rangaistuksesta on vähennettävä, mitä siitä muussa pohjoismaassa on pantu täytäntöön. Jos tuomittu on vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten siirretty Suomeen, on se aika, joka on kulunut hänen kuljettamiseensa rangaistuslaitokseen, luettava rangaistusajaksi.

Sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpano raukeaa, jos sitä vastaava sakkomäärä maksetaan kokonaan rahana. Jos osa sakosta maksetaan, on muuntorangaistusta alennettava samassa suhteessa, kuin suoritettu maksu on muuntorangaistusta vastaavaan sakkomäärään; päivän osia ei tällöin ole otettava huomioon eikä muuntorangaistusta alennettava Suomen laissa säädettyä muuntorangaistuksen vähimmäisaikaa lyhyemmäksi.

8 §

Suomessa tuomittu vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus voidaan jättää täytäntöön pantavaksi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, jos tuomittu täytäntöönpanoon ryhdyttäessä on asianomaisen pohjoismaan kansalainen tai pysyvästi asuu siellä taikka jos tuomittu, vaikka ei olekaan asianomaisen maan kansalainen tai ei asu siellä pysyvästi, mainittuna aikana oleskelee tuossa maassa ja täytäntöönpanoa olosuhteisiin katsoen voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. (19.7.1974/621)

2 momentti on kumottu L:lla 19.7.1974/621.

Jos tuomittu siirretään Suomesta muuhun pohjoismaahan rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, on rangaistusaika luettava alkaneeksi sinä päivänä, jona Suomen viranomainen otti hänet mainitussa tarkoituksessa huostaansa, mikäli täytäntöönpano ei ollut sitä ennen alkanut.

9 §

Islannista, Norjasta, Ruotsista tai Tanskasta Suomeen taikka Suomesta muuhun pohjoismaahan vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten siirrettyyn henkilöön on sovellettava rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä 3 päivänä kesäkuuta 1960 annetun lain (270/60) 7 ja 18 §:n säännöksiä, jollei tuomittua ole passitettu tai karkoitettu asianomaisesta maasta.

L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä 270/1960 on kumottu L:lla rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä 1383/2007.

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano (28.11.2014/988)
9 a § (28.11.2014/988)
Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun siirtämisen edellytykset

Toisessa Pohjoismaassa tuomittu tai määrätty yhdyskuntapalvelu, joka on nimeltään Islannissa samfélagsþjónusta, Norjassa samfunnstraff, Ruotsissa samhällstjänst ja Tanskassa samfundstjeneste, voidaan joko ainoana seuraamuksena tai yhdistettynä ehdolliseen tuomioon taikka Ruotsissa tuomittuun suojeluvalvontaan pyynnöstä panna täytäntöön Suomessa.

Edellytyksenä 1 momentissa tarkoitetulle rangaistuksen täytäntöönpanon siirrolle on Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto-yksikön suostumus. Suostumus voidaan antaa, jos yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia edistäisi hänen mahdollisuuksiaan sopeutua yhteiskuntaan.

9 b § (28.11.2014/988)
Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa

Suomeen täytäntöönpantavaksi siirretty 9 a §:ssä tarkoitettu yhdyskuntapalvelu pannaan Suomessa täytäntöön sen pituisena kuin se on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa tuomittu tai määrätty. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä yhdyskuntapalvelusta säädetään.

Jos 9 a §:ssä tarkoitettuun yhdyskuntapalveluun on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa liitetty ehtoja tai määräyksiä, joita Suomessa ei ole mahdollista panna täytäntöön, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi vahvistaa muutoksia niihin.

9 c § (28.11.2014/988)
Yhdyskuntapalvelun muuntamisessa ehdottomaksi vankeudeksi sovellettavat säännökset

Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa määrätyn tai tuomitun ja Suomeen täytäntöönpantavaksi siirretyn yhdyskuntapalvelun muuntamiseen ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi sovelletaan, mitä yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi säädetään. Tällöin yksi tunti suorittamatta olevaa yhdyskuntapalvelua muunnetaan yhdeksi päiväksi ehdotonta vankeutta. Tällaisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä vankeudesta säädetään.

9 d § (28.11.2014/988)
Yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan asian siirtäminen toiseen Pohjoismaahan

Tuomioistuin voi siirtää yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan asian siihen Pohjoismaahan, jossa tuomio on annettu tai jossa tuomittu on valvottavana, jos tuomioistuin katsoo, että Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa määrätty tai tuomittu yhdyskuntapalvelu olisi Suomessa muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Näin voidaan menetellä myös, jos on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen johdosta, että tuomittu on jättänyt noudattamatta tuomiossa tai sen nojalla annettuja erityisiä ehtoja tai määräyksiä.

Jos yhdyskuntapalvelun on määrännyt hallintoviranomainen, asia on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirrettävä tälle viranomaiselle.

9 e § (28.11.2014/988)
Suomessa tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa

Suomessa tuomittu yhdyskuntapalvelu tai ehdollinen vankeusrangaistus, jonka oheisrangaistuksena on tuomittu yhdyskuntapalvelua, voidaan siirtää täytäntöön pantavaksi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, jos asianomaisen maan toimivaltainen viranomainen tähän suostuu. Edellytyksenä siirron esittämiselle on, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö arvioi, että yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia edistäisi hänen mahdollisuuksiaan sopeutua yhteiskuntaan.

Jos toimivaltainen viranomainen siinä Pohjoismaassa, johon 1 momentissa tarkoitettu rangaistus on siirretty täytäntöön pantavaksi, muuttaa yhdyskuntapalvelun ehtoja tai määräyksiä, joita tuomittu on velvollinen noudattamaan, tämä päätös on sitova myös Suomessa.

Jos toimivaltainen viranomainen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa siirtää yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan asian Suomeen, seuraamus voidaan tuomita Suomessa. Tällöin Suomessa yhdyskuntapalvelua koskevan tuomion antanut tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan asian.

9 f § (28.11.2014/988)
Toisessa Pohjoismaassa päätetty muutos, muuntaminen ja kumoaminen

Jos toimivaltainen viranomainen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa muuttaa Suomessa täytäntöön pantavaksi siirrettyyn yhdyskuntapalveluun liittyviä ehtoja tai määräyksiä, joita tuomittu on velvollinen noudattamaan, tai jos viranomainen muuntaa taikka kumoaa 9 a §:ssä tarkoitetun yhdyskuntapalvelun, päätös on pätevä myös Suomessa. Jos muutettuja ehtoja tai määräyksiä Suomessa ei ole mahdollista panna täytäntöön, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi vahvistaa muutoksia niihin.

9 g § (28.11.2014/988)
Yhdyskuntapalveluun tuomitun oikeus avustajaan ja puolustajaan

Yhdyskuntapalveluun tuomitulla on oikeus avustajaan ja puolustajaan siten kuin 5 e §:ssä säädetään.

Ehdollisesti tuomittuja koskevat toimenpiteet
10 §

Sellaisen henkilön valvonta, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa annetun ehdollisen tuomion yhteydessä on asetettu valvottavaksi, voidaan pyynnöstä järjestää Suomessa.

11 §

Päätöksessä, jolla ehdollisesti tuomitun henkilön valvonta määrätään järjestettäväksi Suomessa, on noudattamalla soveltuvin osin, mitä valvojan määräämisestä ehdollisen vankeuden valvonnasta annetussa laissa (634/2010) säädetään, samalla määrättävä valvoja sekä, jollei ehdollisen tuomion yhteydessä asetettuja ehtoja tai määräyksiä voida täällä soveltaa, vahvistettava niitä koskevat muutokset koetus- ja valvonta-aikoja lukuun ottamatta. (24.6.2010/636)

Jos Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan asianomainen viranomainen muuttaa ehdollisesti tuomitun noudatettavaksi asetettuja ehtoja tai määräyksiä taikka julistaa ehdollisella tuomiolla myönnetyn lykkäyksen menetetyksi, olkoon tätä koskeva päätös, ehtojen ja määräysten osalta soveltuvin osin noudattamalla mitä 1 momentissa on sanottu, pätevä myös Suomessa.

L ehdollisen vankeuden valvonnasta 634/2010 on kumottu L:lla yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta 400/2015.

12 §

Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ehdollisesti tuomitun henkilön valvonta, joka on päätetty järjestää Suomessa, voidaan lakkauttaa soveltamalla ehdollisen vankeuden valvonnasta annetun lain 11 §:ää. (24.6.2010/636)

Kun valvonta on päätetty järjestää Suomessa, on ehdollisen vankeuden määräämisessä täytäntöönpantavaksi sovellettava, jollei jäljempänä toisin säädetä, rikoslain (39/1889) 2 b luvun säännöksiä. (14.6.2001/524)

3 momentti on kumottu L:lla 13.2.1976/138.

13 § (14.6.2001/524)

Sellainenkin muussa pohjoismaassa ehdollisesti tuomittu, jonka valvontaa ei ole päätetty järjestää Suomessa, voidaan, jos hänet täällä tuomitaan koeaikana tekemästään rikoksesta, julistaa menettäneeksi ehdollisen rangaistuksen etu soveltamalla rikoslain 2 b luvun säännöksiä.

14 §

Määrätessään Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ehdollisesti tuomitun rangaistuksen pantavaksi täytäntöön, tuomioistuimen on sovellettava tämän lain 2 ja 6 §:n säännöksiä.

Jos ehdollisessa tuomiossa on rikoksesta seuraavan rangaistuksen määrääminen lykätty, tulee tuomioistuimen katsoessaan, että lykkäys on menetettävä, määrätä rangaistus rikoksesta Suomen lain mukaan ja tämä rangaistus pantavaksi täytäntöön.

Katsoessaan, että muussa pohjoismaassa tuomittu ehdollinen rangaistus olisi määrättävä rikoslain 2 b luvun säännösten perusteella pantavaksi täytäntöön taikka että ehdollisesti tuomittuun nähden olisi ryhdyttävä toimiin sen johdosta, että hän on jättänyt noudattamatta tuomiossa edellytettyjä tai sen nojalla annettuja erityisiä ehtoja tai määräyksiä, tuomioistuin voi siirtää asian ratkaistavaksi siihen valtioon, jossa tuomio on annettu tai tuomittu on valvottavana. (14.6.2001/524)

15 §

Suomessa annetun ehdollisen tuomion johdosta määrätty valvonta voidaan jättää järjestettäväksi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa.

Jos sen pohjoismaan asianomainen viranomainen, jossa valvonta on järjestetty, muuttaa tuomitun noudatettavaksi asetettuja ehtoja tai määräyksiä, olkoon tätä koskeva päätös pätevä myös Suomessa.

Sen estämättä, että Suomessa ehdollisesti tuomitun henkilön valvonta on järjestetty muussa pohjoismaassa, voidaan tuomittua koskevasta toimenpiteestä päättää myös Suomessa, milloin hänet saadaan täällä syypääksi koetusaikana taikka ennen ehdollisen tuomion antamista tehtyyn rikokseen taikka muun pohjoismaan asianomainen viranomainen on siirtänyt kysymyksen toimenpiteeseen ryhtymisestä Suomen tuomioistuimen harkittavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa on toimenpiteestä päättäminen sen tuomioistuimen asia, joka on antanut tuomion.

16 §

Jos Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan asianomainen viranomainen määrää Suomessa ehdollisella tuomiolla myönnetyn lykkäyksen menetetyksi, on sitä koskeva päätös pätevä myös Suomessa.

Ehdonalaisesti vapautettuja koskevat toimenpiteet
17 §

Sellaisen henkilön valvonta, joka on päästetty ehdonalaiseen vapauteen kärsimästä Islannissa fangelsi, Norjassa fengsel, Ruotsissa fängelse tai straffarbete tahi Tanskassa faengsel nimistä vapausrangaistusta, voidaan pyynnöstä järjestää Suomessa.

18 §

Päätöksessä, jolla ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön valvonta määrätään järjestettäväksi Suomessa, on samalla määrättävä valvoja ja, jollei ehdonalaisesti vapautetun noudatettavaksi asetettuja ehtoja tai määräyksiä voida täällä soveltaa, vahvistettava niitä koskevat muutokset; koe- ja valvonta-aikoja älköön kuitenkaan muutettako.

Jos Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan asianomainen viranomainen muuttaa ehdonalaisesti vapautetun noudatettavaksi asetettuja ehtoja tai määräyksiä taikka määrää ehdonalaisen vapauden menetetyksi, olkoon tätä koskeva päätös, ehtojen ja määräysten osalta soveltuvin osin noudattamalla mitä 1 momentissa on sanottu, pätevä myös Suomessa.

19 §

Sen jälkeen kun valvonta on päätetty järjestää Suomessa, on valvottavaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, sovellettava rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun ehdonalaista vapautta koskevia säännöksiä. Koeaikaa älköön kuitenkaan määrättäkö pitennettäväksi.

20 §

Sellaisenkin 17 §:ssä tarkoitettua vapausrangaistusta kärsimästä ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön, jonka valvontaa ei ole päätetty järjestää Suomessa, voi Suomen tuomioistuin tuomitessaan hänet rangaistukseen koeaikana tehdystä uudesta rikoksesta määrätä menettämään ehdonalaisen vapautensa.

21 §

Jos Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ehdonalaiseen vapauteen päästetty henkilö määrätään Suomessa menettämään ehdonalainen vapautensa, tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi rikoslain 2 c luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla niin kuin asianomainen olisi täällä päästetty ehdonalaiseen vapauteen. (23.9.2005/787)

Katsoessaan, että muussa pohjoismaassa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön suhteen olisi ryhdyttävä toimenpiteeseen sen johdosta, että hän on jättänyt noudattamatta hänelle asetettuja ehtoja tai määräyksiä taikka tehnyt koeaikana uuden rikoksen, asianomainen viranomainen voi, määräämättä ehdonalaista vapautta menetetyksi, siirtää kysymyksen toimenpiteestä siinä valtiossa ratkaistavaksi, jossa tuomittu on päästetty ehdonalaiseen vapauteen tai jossa hän on valvottavana.

22 §

Suomessa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön valvonta voidaan jättää järjestettäväksi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa. (19.7.1974/621)

Jos sen pohjoismaan asianomainen viranomainen, jossa valvonta on järjestetty, muuttaa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön noudatettavaksi asetettuja ehtoja tai määräyksiä, olkoon tätä koskeva päätös pätevä myös Suomessa.

Sen estämättä, että Suomessa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön valvonta on järjestetty muussa pohjoismaassa, voidaan häntä koskevasta toimenpiteestä päättää myös Suomessa, milloin ehdonalaisesti vapautettu täällä tuomitaan koeaikana tehdystä rikoksesta taikka muun pohjoismaan asianomainen viranomainen on siirtänyt kysymyksen toimenpiteeseen ryhtymisestä Suomen viranomaisen harkittavaksi.

23 §

Jos Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan asianomainen viranomainen määrää Suomessa ehdonalaiseen vapauteen päästetyn henkilön menettämään ehdonalaisen vapautensa, on sitä koskeva päätös pätevä myös Suomessa.

Yhteisiä säännöksiä
24 § (28.11.2014/988)

Tämän lain 1, 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitetun pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan toimivaltainen viranomainen.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto-yksikkö ratkaisee, onko 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön suostuttava. Oikeusrekisterikeskus päättää 1 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön suostumisesta.

25 §

Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa sellaisesta rikoksesta annettua tuomiota, jota koskeva syyte on Suomen tuomioistuimessa vireillä tai lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu taikka josta rikoksesta valtakunnansyyttäjä on määrännyt syytteen nostettavaksi, ei saa panna Suomessa täytäntöön. (11.3.1997/206)

Tuomiota ei myöskään saa määrätä pantavaksi täytäntöön Suomessa, ellei se ole täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, jossa tuomio annettiin.

26 § (28.11.2014/988)

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto-yksikkö kuulee tuomittua ennen kuin se päättää suostumisestaan 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön. Kuulemiseen sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään asianosaisen kuulemisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto-yksikön päätös suostua 1 momentissa tarkoitettuun pyyntöön annetaan tiedoksi siten kuin hallintolaissa säädetään. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto-yksikön päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

27 § (28.11.2014/988)

Pyynnön, joka tarkoittaa 8 tai 9 e §:n mukaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämistä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, esittää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Pyyntöön on liitettävä tuomitun antama lausunto tai todistus siitä, että tuomitulle on varattu tilaisuus lausua asiasta. Pyynnön, joka tarkoittaa 4 §:n mukaista täytäntöönpanoa, esittää oikeusrekisterikeskus.

Jos pyyntö koskee sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön on määrättävä muuntorangaistuksen pituus ja vanhenemisaika.

28 § (28.11.2014/988)

Jos Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö on suostunut pyyntöön, jota 1, 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitetaan, tai jos ehdollinen rangaistus tai ehdonalainen vapaus 13 tai 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla määrätään menetetyksi, Suomessa ei saa nostaa syytettä siitä rikoksesta, jota toisessa Pohjoismaassa annettu tuomio koskee.

29 § (19.3.2010/180)

Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa tuomitun rangaistuksen ottamisesta huomioon yhteistä rangaistusta määrättäessä säädetään rikoslain 7 luvun 9 §:ssä.

30 § (28.11.2014/988)

Kun 1, 5 tai 9 a §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanopyyntöön on suostuttu, tuomion täytäntöönpanon vanhentuminen ratkaistaan sen valtion lain mukaan, jossa tuomio on tuomittu tai päätös on tehty.

Suomessa täytäntöönpantavan tuomion armahdukseen sovelletaan Suomen armahdusta koskevia säännöksiä. Myös tuomion antanut Pohjoismaa voi armahtaa tuomitsemansa henkilön, jonka tuomion täytäntöönpano on siirretty Suomeen. Tällöin tuomiomaan tuomioistuin soveltaa omia armahdusta koskevia säännöksiään.

31 §

Milloin joku vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten kuljetetaan Islannista, Norjasta, Ruotsista tai Tanskasta johonkin toiseen näistä maista, saa hänet ilman erityistä lupaa kuljettaa Suomen alueen kautta.

32 §

Tuomiolla tarkoitetaan tässä laissa myös sellaista muun viranomaisen kuin tuomioistuimen päätöstä tai määräystä, jolla asianomaisen valtion lainsäädännön mukaan on sama vaikutus kuin tuomiolla.

33 §

Kustannukset, jotka aiheutuvat tämän lain nojalla Suomessa tapahtuvasta täytäntöönpanosta, jäävät, jollei niitä, sen mukaan kuin on erikseen säädetty, saada täytäntöönpanossa perityiksi, valtion vahingoksi.

34 §

Asetuksella voidaan oikeusministeriölle tämän lain nojalla kuuluva valta päättää 1 ja 4 §:ssä tarkoitetusta täytäntöönpanosta uskoa kokonaan tai osaksi lääninhallitukselle.

35 §

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

36 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1963.

Asetuksella määrätään erikseen Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan osalta, mistä alkaen tätä lakia sovelletaan Suomen ja sanotun valtion välillä.

Tämän lain edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä myös niiden tuomioiden osalta, jotka on annettu ennen lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa tehdystä rikoksesta tuomitun vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten älköön tuomittua kuitenkaan siirrettäkö Suomeen, ellei hän kirjallisesti ole sitä anonut, älköönkä sellaisen rikoksen johdosta myöskään ehdollisella tuomiolla myönnettyä lykkäystä tai ehdonalaista vapautta määrättäkö menetetyksi.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

19.7.1974/621:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1975. Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty vankeusrangaistuksesta, koskee myös ennen lain voimaan tuloa tuomittua kuritushuonerangaistusta.

13.2.1976/138:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1976.

19.4.1991/704:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

HE 40/90, LaVm 15/90, SuVm 314/90

11.3.1997/206:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

HE 131/1996, LaVM 20/1996, EV 237/1996

8.8.1997/753:

HE 48/1997, LaVM 8/1997, EV 85/1997

16.2.2001/142:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

HE 136/2000, LaVM 13/2000, EV 212/2000

16.3.2001/237:

Tämä laki tulee voimaan 25 päivänä maaliskuuta 2001.

HE 1/2001, LaVM 2/2001, EV 8/2001

14.6.2001/524:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

HE 177/2000, LaVM 8/2001, EV 46/2001

15.7.2005/543:

Tämä laki tulee voimaan 2 päivänä elokuuta 2005.

HE 56/2005, LaVM 7/2005, EV 84/2005, Neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS, EYVL N:o L 196, 2.8.2003, s. 45

23.9.2005/774:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

HE 263/2004, LaVM 10/2005, PeVL 20/2005, EV 98/2005

23.9.2005/787:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.

HE 262/2004, LaVM 9/2005, EV 97/2005

19.3.2010/180:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2010.

HE 261/2009, LaVM 1/2010, EV 8/2010

24.6.2010/636:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuutta 2011.

HE 229/2009, LaVM 6/2010, EV 59/2010

17.6.2011/732:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011.

HE 279/2010, LaVM 35/2010, EV 312/2010

22.7.2011/824:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010

25.11.2011/1172:

Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta 2011.

HE 10/2011, LaVM 4/2011, EV 23/2011, Neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS (32008F0909); EUVL L 327, 5.12.2008, s. 27, Neuvoston puitepäätös 2008/947/YOS (32008F0947); EUVL L 337, 16.12.2008, s. 102

28.11.2014/988:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tätä lakia ei sovelleta, jos yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskeva pyyntö on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 97/2014, LaVM 9/2014, EV 120/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.