Laki työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä
Ajantasainen"Työriitalaki"
- Säädöskäännökset
- Asiasanat
- Työriitojen sovittelu
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- nimike muutettu L:lla 247/2024
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1962/420/ajantasa/2025-06-13/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 420/1962
- Vireillä olevat hallituksen esitykset
- HE 14/2025
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Valtakunnansovittelija, sovittelija ja sovittelulautakunta (29.5.2009/354)
1 § (29.5.2009/354) Lain tarkoitus ja soveltamisala (17.5.2024/247)
Työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja työriitojen sovittelua varten on valtakunnansovittelijan virka. Lisäksi voidaan määrätä tarpeellinen määrä sivutoimisia sovittelijoita. Valtakunnansovittelijan nimittämisestä ja hänen sijaistensa määräämisestä, valtakunnansovittelijan kelpoisuusvaatimuksista sekä sovittelijoiden määräämisestä, sovittelijaksi määräämisen edellytyksistä ja sovittelijoiden toimikaudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimii valtakunnansovittelija tai sivutoiminen sovittelija. Sovittelulautakunnan asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (19.12.2024/816)
Tässä laissa säädetään työriitojen sovittelun lisäksi eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä. Mitä tässä laissa säädetään työnantajien yhdistyksestä, sovelletaan myös muihin työnantajia edustaviin työ- ja virkaehtosopimusosapuoliin. (13.6.2025/307)
2 § (23.12.1987/1198)
2 § on kumottu L:lla 23.12.1987/1198 .
3 § (29.5.2009/354) Valtakunnansovittelijan tehtävät (17.5.2024/247)
Valtakunnansovittelijalla on toimisto työ- ja elinkeinoministeriössä. Toimiston päällikkönä on valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan toimiston henkilöstön nimittämisestä ja tehtävään ottamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Valtakunnansovittelijan on:
pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajien sekä työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden sekä niiden yhdistysten välisiä suhteita;
osapuolten pyynnöstä toimittava puheenjohtajana työehto- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevissa neuvotteluissa tai määrättävä sovittelija toimimaan puheenjohtajana;
huolehdittava työriitojen sovittelusta koko maassa ja tarvittaessa määrättävä sovittelija suorittamaan määrättyä sovittelutehtävää joko itsenäisesti tai valtakunnansovittelijan avustajana;
toimittava tarvittaessa sovittelulautakunnan puheenjohtajana tai määrättävä sovittelija toimimaan puheenjohtajana;
4 § (29.5.2009/354)
4 § on kumottu L:lla 29.5.2009/354 .
5 § (29.5.2009/354) Sovittelijan tehtävät (17.5.2024/247)
Sovittelijan on hoidettava ne tehtävät, jotka valtakunnansovittelija 3 §:n mukaisesti hänelle määrää.
6 § Sovittelijan esteellisyys (17.5.2024/247)
Sovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty.
2 luku Työnseisauksen toimeenpanemisesta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä (17.5.2024/247)
7 § (29.5.2009/354) Ilmoitus työnseisauksesta (17.5.2024/247)
Työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka sellaisen toimeenpanemiseen ei saa työriidan vuoksi ryhtyä, ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoituksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuksella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa on mainittu.
Työnseisauksena toimeenpantavaan myötätuntotyötaisteluun tai poliittiseen työtaisteluun tai niiden laajentamiseen ei saa ryhtyä, ellei työnseisauksen järjestäjä ole viimeistään seitsemän päivää ennen työnseisauksen tai sen laajentamisen aloittamisajankohtaa ilmoittanut kirjallisesti 1 momentissa tarkoitetut tiedot valtakunnansovittelijan toimistoon sekä työrauhavelvollisuuden vallitessa vastapuolena olevalle työehtosopimusosapuolelle ja myötätuntotyötaistelusta, työrauhavelvollisuudesta riippumatta, lisäksi sen kohteena olevalle työnantajalle. Ilmoituksen tekijä voi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siirtää tai rajoittaa työtaistelua vain sen työnantajan tai työntekijäyhdistyksen suostumuksella, jolle ilmoitus työtaistelusta on tehty. (17.5.2024/247)
8 § Työnseisauksen siirtäminen (17.5.2024/247)
Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua, työ- ja elinkeinoministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä riittävän ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä lukien. Kun on kysymyksessä virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskeva työriita, ministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä erityisistä syistä kieltää työtaistelun lisäksi enintään 7 vuorokauden ajaksi. Kielto on annettava riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen aiotun työtaistelun alkamishetkeä tai, viimeksi mainitussa tapauksessa, ennen kieltoajan päättymistä. (29.5.2009/354)
Riitapuoli älköön vastapuolen suostumuksetta ryhtykö aikomaansa työnseisaukseen, sen laajentamiseen tai toimeenpanemiseen myöhemmin kuin kolmen vuorokauden kuluessa kieltoajan päättymisestä. Työtaistelun alkamishetki on aina ilmoitettava sovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kolme vuorokautta ennen kieltoajan päättymistä.
8 a § (17.5.2024/247)Myötätuntotyötaistelun rajoitukset
Työtaistelua, jolla tuetaan toisessa työriidassa esitettyjä vaatimuksia ( myötätuntotyötaistelu ), ei saa työrauhavelvollisuuden ulkopuolella toimeenpanna, jos tuettavan työtaistelun tavoitteena on muu kuin työehtosopimus ja myötätuntotyötaistelua on pidettävä 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla suhteettomana.
Myötätuntotyötaistelua on pidettävä suhteettomana, jos:
työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa rajoitetaan laajemmin kuin sen toiminnan osalta, joka palvelee tai hyödyttää pääriidan piirissä olevaa työnantajaa; ja
rajoittamisella aiheutetaan sille työnantajalle, jonka työntekijät osallistuvat myötätuntotyötaisteluun, tai tämän sopimuskumppanille sellaisia vahingollisia seurauksia, joita olosuhteet huomioon ottaen ei voida pitää kohtuullisina.
Jos myötätuntotyötaistelu toimeenpannaan tuen osoittamiseksi ilman, että sillä olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan, myötätuntotyötaistelusta ei saa aiheutua pääriitaan nähden suhteettomia vahingollisia seurauksia.
Myötätuntotyötaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslain (436/1946) 8 a §:ssä .
8 b § (17.5.2024/247)Poliittiseen päätöksentekoon kohdistuva työtaistelu
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoituksena on vaikuttaa ylikansalliseen, valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon.
Työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia työnseisauksen aloittamisesta. Lisäksi työnseisaus on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu häiriöitä tuotantotoimintaan ennen työnseisausta tai sen päättymisen jälkeen, jos tällaiset häiriöt ovat kohtuudella vältettävissä toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan estä poliittisen työnseisauksen toimeenpanoa.
Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa.
Poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos toimeenpaneva yhdistys 12 kuukauden kuluessa tosiasiallisesti jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi.
Poliittisesta työtaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslain 8 b §:ssä.
8 c § (13.6.2025/307)Työtaisteluoikeus virkasuhteessa
Edellä 7 §:n 2 momentissa sekä 8 a ja 8 b §:ssä säädettyä ei sovelleta virkasuhteessa. Työtaisteluoikeudesta virkasuhteessa säädetään valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 8 §:ssä , kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain (669/1970) 8 §:ssä , eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 50 §:ssä , Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 45 §:ssä ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 8 §:ssä . Lisäksi sovelletaan, mitä tämän lain 8 d–8 g §:ssä säädetään.
8 d § (13.6.2025/307)Välttämättömien toimintojen turvaaminen työtaistelun aikana
Työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden yhdistyksen on työtaistelua toimeenpannessaan huolehdittava työtaistelun rajauksella tai suojelutyöllä siitä, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna:
ihmisten hengen tai terveyden turvaamiseksi välttämätöntä tehohoitoa ja hoitoa tehostetun valvonnan yksikössä, päivystyksellistä hoitoa, ensihoitoa, synnytysten hoitoa, sairauksien hoitoa, osastolla olevien potilaiden hoitoa, jatkuvaa hoitoa tai lääkehoitoa tai muuta edellä tarkoitettuun rinnastuvaa hoitoa tai niihin liittyviä tutkimuksia, näytteenottoa, lääkehuoltoa taikka sellaisten välttämättömien tukitoimintojen hoitamista, joita ilman edellä tarkoitettua hengen tai terveyden kannalta välttämätöntä hoitoa ei voida toteuttaa potilasturvallisesti;
ihmisten hengen tai terveyden turvaamiseksi välttämätöntä kotihoitoa, asumispalveluita, lastensuojeluyksiköiden tai sosiaalipäivystyksen toimintaa taikka muuta edellä tarkoitettuun rinnastuvaa sosiaalihuollon palvelua;
ihmisten hengen tai terveyden turvaamiseksi välttämättömiin kiireellisiin hälytystehtäviin, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen, potilaskuljetuksiin tai onnettomuuksien torjuntaan liittyvien poliisin, pelastustoimen, meripelastustoimen tai Hätäkeskuslaitoksen tehtäviä taikka ihmisten hengen tai terveyden kannalta välttämättömien tehtävien hoitamista suljetuissa laitoksissa;
elinkeinotoiminnan jatkamisen edellytysten kannalta olennaisten koneiden, laitteiden tai muun aineellisen omaisuuden välttämätöntä ylläpitoa, korjausta tai valvontaa niiden vaurioitumisen estämiseksi tai laitoksen turvallisen alas- ja ylösajon varmistamiseksi;
ympäristövahinkojen torjumiseksi välttämättömien tehtävien hoitamista teollisuus-, voima-, vesi- tai jätteenkäsittelylaitoksissa, jätevedenpuhdistamoissa, maatalouden tuotantoyksiköissä tai vaarallisten aineiden kuljetuksissa taikka muiden ympäristövahinkojen torjumiseksi välttämättömien tehtävien hoitamista;
eläinten hyvinvointia siten, että niille aiheutuisi kipua tai kärsimystä välttämättömän huolenpidon, kunnan järjestämien eläinlääkäripalveluiden, lomituspalveluiden, kuljetusten tai eläinten asianmukaisen lopettamisen estymisen vuoksi;
Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi välttämättömien puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen tai poliisin taikka muiden tällaisista tehtävistä vastaavien toimijoiden tehtävien hoitamista;
valtion ylimmän päätöksenteon toimivuuden kannalta välttämättömien päätöksenteon valmisteluun, tiedonsaantiin ja turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamista;
ihmisten hengen tai terveyden kannalta välttämättömän energian, lämmön, veden, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, elintarvikkeiden tai polttoaineiden saatavuuden varmistamiseksi tarpeellisten tuotanto-, jakelu- tai kuljetustehtävien taikka liikenteenohjauksen tehtävien hoitamista;
poliisin toimintaa erittäin vakavien rikosten selvittämiseksi tai niiden estämiseksi;
tuomioistuinlaitoksen tai syyttäjälaitoksen kiireellisenä hoidettavaksi säädettyjen tehtävien hoitamista ja niihin liittyvää täytäntöönpanoa;
digitaalisen maksuliikenteen toimivuuden tai käteisen rahan saatavuuden turvaamiseksi välttämättömien ylläpito- tai huoltotehtävien tai arvokuljetusten hoitamista;
poliisin, puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, meripelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen tai muiden yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toiminnan tai muun 1–12 kohdassa tarkoitetun työn kannalta välttämättömien turvallisuusverkkojen, tutkien ja muiden elektronisten valvontajärjestelmien, tunnistautumispalveluiden tai muiden tieto- ja viestintäteknisten palvelujen taikka tietojärjestelmien toimivuutta.
Edellä 1 momentissa säädetyn velvollisuuden vastaisesti toimeenpantava työtaistelu on kielletty, ellei työnantaja voi välttää 1 momentissa tarkoitettuja seurauksia kohtuudella käytettävissään olevilla keinoilla. Saatuaan tiedon työtaistelusta työnantajan on viipymättä pyrittävä selvittämään työtaistelun rajoihin tai suojelutyöhön liittyvät epäselvyydet työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistyksen kanssa.
Jos työnantaja arvioi, ettei 2 momentissa tarkoitettuja keinoja ole käytettävissä, työnantajan sekä työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistyksen on neuvoteltava siitä, kuinka 1 momentissa tarkoitetut seuraukset vältetään työtaistelun aikana. Neuvotteluiden käynnistämiseksi työnantajan on viipymättä ilmoitettava yhdistykselle välttämättömän toiminnon vaarantumisesta. Työnantajan on annettava neuvotteluissa yhdistykselle riittävät tiedot välttämättömän henkilöstön tarpeesta ja sen perusteista sekä työnantajan käytettävissä olevista keinoista seurausten välttämiseksi.
8 e § (13.6.2025/307)Huolehtimisvelvollisuuden vastaisen työtaistelun väliaikainen kieltäminen
Tuomioistuin voi työtaistelun kohteena olevan työnantajan hakemuksesta sakon uhalla väliaikaisesti kieltää työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistystä toimeenpanemasta tai jatkamasta työtaistelua, jos työnantaja pyrittyään neuvottelemaan tai neuvoteltuaan ensin työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistyksen kanssa työtaistelun rajauksesta tai suojelutyöstä saattaa todennäköiseksi, että:
työtaistelusta aiheutuu 8 d §:n 1 momentissa tarkoitettuja seurauksia, joita työnantaja ei voi kohtuudella käytettävissään olevilla keinoilla välttää; ja
asian kiireellisyys vaatii väliaikaisen kiellon antamista 1 kohdassa tarkoitettujen seurausten estämiseksi.
Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi.
Hakijan pyynnöstä tuomioistuin voi tarvittaessa heti väliaikaista kieltoa koskevan hakemuksen vireille tultua vastapuolta kuulematta sakon uhalla lykätä työtaistelua tai keskeyttää sen, kunnes väliaikaista kieltoa koskeva asia on ratkaistu. Päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla.
Väliaikainen kielto saa koskea vain sellaisia työtaistelun piirissä olevia tehtäviä tai toimintoja, joiden hoitamista on asiassa esitetyn selvityksen perusteella pidettävä 8 d §:n 1 momentissa tarkoitettujen seurausten estämiseksi välttämättömänä.
Väliaikainen kielto voidaan määrätä myös ennen 8 f §:ssä tarkoitetun kieltokanteen vireille tuloa.
Väliaikaisen kiellon hakemiseen, määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 1 momentissa, 5 §:n 1 ja 3 momentissa, 6 §:n 1 ja 3 momentissa ja 8–14 §:ssä sekä ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 4, 9 ja 12 §:ssä säädetään turvaamistoimen hakemisesta, määräämisestä ja täytäntöönpanosta.
8 f § (13.6.2025/307)Huolehtimisvelvollisuuden vastaisen työtaistelun kieltäminen
Tuomioistuin voi työtaistelun kohteena olevan työnantajan kanteesta sakon uhalla kieltää työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistystä toimeenpanemasta 8 d §:n vastaista työtaistelua tai jatkamasta sitä. Asia on käsiteltävä tuomioistuimessa kiireellisenä.
Kielto saa koskea vain sellaisia työtaistelun piirissä olevia tehtäviä tai toimintoja, joiden hoitamista on asiassa esitetyn selvityksen perusteella pidettävä 8 d §:n 1 momentissa tarkoitettujen seurausten estämiseksi välttämättömänä.
8 g § (13.6.2025/307)Työnseisausta koskevasta ilmoituksesta poikkeaminen
Työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistyksellä on 7 §:n 1 momentissa ja 8 §:n 2 momentissa säädetystä huolimatta oikeus ilman vastapuolen suostumusta siirtää aiotun työnseisauksen aloittaminen myöhäisempään ajankohtaan, rajoittaa se suppeammaksi kuin työnseisausta koskevassa ilmoituksessa on mainittu tai peruuttaa työnseisaus, jos työnantaja on hakenut 8 e §:ssä tarkoitettua väliaikaista kieltoa tai tuomioistuin on sen määrännyt tai jos työnantaja on nostanut 8 f §:ssä tarkoitetun kanteen työtaistelun kieltämiseksi tai tuomioistuin on mainitun pykälän nojalla kieltänyt työtaistelun toimeenpanon tai jatkamisen.
Työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistyksen on siirtäessään tai rajoittaessaan työnseisausta ilmoitettava tästä työnantajalle kolme vuorokautta ennen työnseisauksen aloittamista. Työnseisausta ei saa tällöin kuitenkaan aloittaa ennen 7 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä. Virkasuhteissa ei kuitenkaan sovelleta 7 §:n 2 momentissa säädettyä määräaikaa.
3 lukuSovittelutoimi
9 § (29.5.2009/354) Sovittelun aloittaminen (17.5.2024/247)
Saatuaan 7 §:ssä edellytetyn ilmoituksen valtakunnansovittelijan tai tämän määräämän sovittelijan tulee viipymättä ryhtyä tarkoituksenmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin riidan sovittelemiseksi. Muulloinkin, kun valtakunnansovittelijan tietoon on tullut työriita, joka vaarantaa työrauhaa, valtakunnansovittelija voi ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.
9 a § (19.1.2023/109) Vapaaehtoinen sovittelu (17.5.2024/247)
Sen lisäksi, mitä 9 §:ssä säädetään, valtakunnansovittelija tai tämän määräämä sovittelija voi työriidan osapuolen tai osapuolten pyynnöstä aloittaa vapaaehtoisen sovittelun, jos kaikki osapuolet siihen suostuvat.
Sovittelijan on viipymättä annettava 1 momentissa tarkoitettu pyyntö tiedoksi niille osapuolille, jotka eivät ole pyytäneet sovittelua. Osapuolilta on tiedusteltava suostumusta sovittelumenettelyn aloittamiseen ja varattava heille tilaisuus antaa pyynnön johdosta kirjallinen lausumansa.
Sovittelijan on harkittava osapuolten pyynnön ja lausumien perusteella, aloitetaanko sovittelumenettely.
Vapaaehtoisessa sovittelussa noudatetaan 10 §:n 3 momentissa säädettyä lukuun ottamatta lisäksi, mitä 10–12 §:ssä säädetään sovittelutoimesta.
10 § (19.1.2023/109) Sovittelumenettely (17.5.2024/247)
Sovittelijan on, kun hän katsoo sen asianmukaiseksi tai kun osapuoli pyytää taikka kun sovittelija on päättänyt aloittaa 9 a §:n mukaisen vapaaehtoisen sovittelun ja osapuolet ovat siihen suostuneet, kutsuttava osapuolet neuvotteluihin. Neuvotteluissa sovittelija toimii puheenjohtajana ja määrää, millä tavoin ja missä järjestyksessä riitakohdat on käsiteltävä.
Osapuolen on saavuttava sovittelijan määräämään neuvottelutilaisuuteen tai lähetettävä siihen edustajansa sekä annettava sovittelijalle tämän asettamassa kohtuullisessa määräajassa ennen neuvottelujen aloittamista kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä, asiassa esittämistään vaatimuksista sekä muut sovittelijan tarpeellisiksi katsomat tiedot. Osapuoli voi asettaa ehdon, ettei annettuja tietoja ilman tämän lupaa saa muille ilmaista.
Ennen neuvottelujen aloittamista tai niiden kestäessä sovittelija voi alistaa osapuolten harkittavaksi, eikö aiotun työtaistelun aloittamista olisi siirrettävä siihen asti, kunnes sovittelun tulos on saatu selville.
Sovittelija voi päättää 9 a §:n mukaisen vapaaehtoisen sovittelun, jos neuvotteluissa ilmenee, ettei sovinnon edellytyksiä ole.
Vapaaehtoinen sovittelu päättyy, jos osapuoli tekee 7 §:n mukaisen ilmoituksen työnseisauksen toimeenpanemisesta.
11 § (19.12.2024/816)Sovinnon aikaansaaminen
Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.
Sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
12 § Kuuleminen sovittelussa (17.5.2024/247)
Sovittelija voi sovittelun yhteydessä omasta aloitteestaan kuulla asiantuntijoita tai muita tietojen saamista varten tarpeellisia henkilöitä; ja on heille valtion varoista suoritettava sovittelijan kohtuulliseksi harkitsema korvaus, jos he sitä pyytävät.
Sovittelusta riitapuolille johtuvat kustannukset kärsikööt nämä itse.
13 § Sovintoehdotus ja sovittelun keskeyttäminen (17.5.2024/247)
Jollei sovittelija saa työriitaa neuvotteluilla eikä muutoin sovituksi, hän voi 11 §:ssä säädettyä noudattaen esittää riitapuolille kirjallisen sovintoehdotuksen ja kehottaa näitä määräämässään lyhyessä ajassa hyväksymään sen. Sovintoehdotusta älköön ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan suostumusta saatettako julkisuuteen. (19.12.2024/816)
Jolleivät riitapuolet hyväksy sovintoehdotusta, sovittelija harkitkoon, onko sovittelua jatkettava vai onko se keskeytettävä.
Jos sovittelija katsoo, ettei ole edellytyksiä 1 momentissa mainitun sovintoehdotuksen esittämiseen, hän voi keskeyttää sovittelun.
Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen. (19.12.2024/816)
14 § Sovinnon ehtojen kirjaaminen (17.5.2024/247)
Jos sovinto saadaan aikaan, merkittäköön sen ehdot sovittelijan pöytäkirjaan.
15 § (29.5.2009/354) Työriidan sovittelu tai ratkaisu erityisissä toimielimissä (17.5.2024/247)
Jos osapuolet ovat työriidan sovittelua tai ratkaisua varten asettaneet erityisen toimielimen, osapuolten on ilmoitettava siitä valtakunnansovittelijan toimistoon. Tällaista riitaa ei saa sovitella, ellei toimielin ole tuloksetta käsitellyt asiaa tai asiassa voida päätellä, ettei se tule tehtävään ryhtymään tai siinä onnistumaan.
4 lukuErinäisiä säännöksiä
16 § (19.1.2023/109) Oikeudelliset riita-asiat (17.5.2024/247)
Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen työehto- tai virkaehtosopimusta koskevaan riita-asiaan, joka kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin tai joka sopimuksen mukaan on välimiesten ratkaistava lukuun ottamatta 9 a §:n mukaisessa vapaaehtoisessa sovittelussa soviteltavia riita-asioita. Sovittelijan on saatuaan selvityksen siitä, että tätä lakia ei edellä tässä pykälässä säädetyn perusteella sovelleta riitaan, ilmoitettava tästä osapuolille.
17 § (29.5.2009/354) Rangaistussäännökset (17.5.2024/247)
Joka rikkoo 7 §:ssä tai 8 §:n 2 momentissa säädetyn taikka 8 §:n 1 momentin mukaisesti annetun kiellon, on tuomittava työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain rikkomisesta sakkoon. (17.5.2024/247)
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 7 §:ssä säädetyn kiellon rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. (13.5.2011/477)
18 § (8.9.1989/799) Salassapitovelvollisuus (17.5.2024/247)
Sovittelija ei saa luvattomasti ilmaista liikesalaisuutta, jonka hän on virassaan tai tehtävässään saanut tietää, eikä asiaa, joka hänelle on 10 §:n 2 momentissa mainitulla ehdolla annettu tiedoksi. (10.8.2018/609)
Rangaistus virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on säädetty rikoslain 40 luvun 5 §:ssä .
18 a § (17.5.2024/247)Hyvitys
Työntekijöiden tai työnantajien yhdistys, joka toimeenpanee työtaistelun 8 a tai 8 b §:ssä säädetyn vastaisesti, on vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvitys. Hyvityksen määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
Oikeus hyvityksen vaatimiseen on työtaistelun kohteeksi joutuneella työnantajalla tai työntekijällä. Jos saman työtaistelutoimen perusteella hyvitystä vaatineita asianosaisia on useampia, tuomittavan hyvityksen yhteismäärän on oltava vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvitystä voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan tuomitsematta.
Kanne hyvityksen suorittamisesta on pantava vireille käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on vastaajan kotipaikka.
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt.
Hyvityksestä työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslaissa.
18 b § (17.5.2024/247)Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen
Edellä 18 a §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvityksen vähimmäis- ja enimmäismäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
19 § Virka-apu (17.5.2024/247)
Viranomaiset ovat velvolliset tarvittaessa antamaan sovittelijalle hänen pyytämäänsä virka-apua tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
20 § (29.5.2009/354) Palkkiot, kustannukset ja eräiden asiakirjojen maksuttomuus (17.5.2024/247)
Sovittelijan sekä sovittelulautakunnan puheenjohtajan ja jäsenen palkkiot sekä sovittelusta johtuvat muut kustannukset maksetaan valtion varoista työ- ja elinkeinoministeriön määräämien palkkioperusteiden mukaisesti.
Sovittelijoiden antamista asia- ja toimituskirjoista ei peritä maksuja.
21 § (29.5.2009/354)
21 § on kumottu L:lla 29.5.2009/354 .
22 § Voimaantulo (17.5.2024/247)
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1962, ja sillä kumotaan työriitojen sovittelusta 12 päivänä heinäkuuta 1946 annettu laki (570/46) .
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
6.11.1970/668:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1970.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin virkojen ja toimien perustamiseksi ja täyttämiseksi.
23.2.1979/245:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
30.5.1980/405:
6.6.1986/425:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1986.
HE 248/85 , sosvk.miet 6/86, svk.miet 43/86
23.12.1987/1198:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
HE 178/87 , sosvk.miet 26/87, svk.miet 147/87
13.1.1989/32:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1989.
HE 100/88 , plvk.miet. 6/88, svk.miet. 159/88
8.9.1989/799:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
HE 58/88 , lvk.miet. 7/89, svk.miet. 84/89
17.12.1993/1179:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
HE 255/93 , HaVM 21/93
29.5.2009/354:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2009.
Ennen tämän lain voimaantuloa piirisovittelijan tehtäviin määrätyt piirisovittelijat jatkavat tässä laissa tarkoitettuina sovittelijoina toimikautensa loppuun.
HE 19/2009 , TyVM 2/2009, EV 29/2009
13.5.2011/477:
Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 2011.
HE 286/2010 , LaVM 34/2010, EV 311/2010
10.8.2018/609:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2018.
HE 49/2018 , TaVM 11/2018, EV 70/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/943/EU (32016L0943); EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1
19.1.2023/109:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2023.
HE 214/2022 , TyVM 16/2022, EV 194/2022
17.5.2024/247:
Tämä laki tulee voimaan 18 päivänä toukokuuta 2024.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työehtosopimukseen sisältyviä tämän lain 7 §:n 2 momentissa säädetystä poikkeavia määräyksiä sovelletaan työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka.
Tätä lakia ei sovelleta myötätuntotyötaisteluun, joka on alkanut tai josta on ilmoitettu työnantajalle ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneeseen poliittiseen työtaisteluun, joka jatkuu lain voimaan tullessa, sovelletaan tämän lain säännöksiä. Tällöin poliittisen työtaistelun katsotaan alkaneen tämän lain tullessa voimaan.
HE 12/2024 , TyVM 4/2024, EV 29/2024
19.12.2024/816:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
HE 146/2024 , TyVM 18/2024, EV 189/2024
13.6.2025/307:
Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä kesäkuuta 2025.
Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneeseen tai ilmoitettuun työtaisteluun, joka jatkuu tai toimeenpannaan lain tultua voimaan, sovelletaan tämän lain säännöksiä lain voimaantulosta alkaen. Työntekijöiden, virkamiesten tai viranhaltijoiden yhdistyksen on viipymättä lain voimaantultua ryhdyttävä toimiin lain 8 d §:ssä säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi.
HE 14/2025 , TyVM 4/2025, EV 54/2025