Seurattu SDK 223/2018 saakka.

4.5.1956/259

Laki eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Milloin poliisi on velvollinen antamaan virka-apua kunnalliselle yhdyskunnalle tai sen laitokselle henkilöön kohdistuvan pakkotoimenpiteen toteuttamista varten, korvataan poliisin antamasta virka-avusta aiheutuneet kustannukset valtion varoista, oman poliisipiirin alueella kuitenkin niin, kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Kunnallisella yhdyskunnalla tarkoitetaan 1 momentissa kuntaa, kuntainliittoa ja muuta kuntayhtymää.

2 §

Milloin poliisi antaa virka-apua yleiseksi huoltolaitokseksi hyväksytylle yksityiselle laitokselle henkilöön kohdistuvan pakkotoimenpiteen toteuttamista varten oman poliisipiirin alueella, korvataan siitä aiheutuneet kustannukset valtion varoista, niinkuin siitä erikseen säädetään tai määrätään.

3 §

Kustannusten suorittamisessa, jotka kaupungin poliisilaitokselle aiheutuvat virka-avun antamisesta oman poliisipiirin alueella, noudatettakoon, mitä poliisilaitoksen menoista on erikseen säädetty.

4 §

Jos poliisin on 2 §:ssä tarkoitettua virka-apua antaessaan matkustettava oman poliisipiirin ulkopuolelle, korvataan virka-avun antamisesta aiheutuneet kustannukset lääninhallituksen toimesta valtion varoista, mikäli virka-apua on annettu:

1) etsintäkuulutuksin pyydetyn toimenpiteen suorittamiseksi;

2) laitoksesta luvattomasti poistuneen tai poisjääneen henkilön palauttamiseksi laitokseen;

3) laitoksessa säilytettävän henkilön kuljettamiseksi laitoksesta toiseen, jos kuljetus on aiheutunut valtion viranomaisen määräyksestä; sekä

4) irtolaisen ja alkoholistin kuljettamiseksi.

Jos poliisi joutuu muutoin antaessaan 2 §:ssä tarkoitettua virka-apua matkustamaan poliisipiirin ulkopuolelle, on virka-apua pyytäneen laitoksen korvattava kustannukset asianomaiselle poliisipäällikön hyväksymän laskun mukaan, joka on laadittava tämän lain sekä matkakustannusten korvaamisesta ja päivärahasta annettuja säännöksiä noudattaen.

Jos kustannusten korvaamisesta syntyy erimielisyyttä, on asia saatettava sen läänin lääninhallituksen ratkaistavaksi, jonka alainen virka-apua antanut poliisimies on. Lääninhallituksen päätökseen älköön haettako muutosta.

5 §

Virka-apua annettaessa on käytettävä sitä matkustustapaa, joka kokonaiskustannukset huomioon ottaen on halvin, mikäli virka-avun tarkoitus tai erityiset syyt eivät muuta vaadi.

Saatetun henkilön osalta aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan vain kuljetuksesta sekä tarpeellisesta ruokailusta ja yöpymisestä poliisille aiheutuneet kulut.

6 §

Milloin virka-apua on pyydetty aiheettomasti tai pyyntöä ei ole esiintulleesta syystä ajoissa peruutettu, virka-avun pyytäjän on korvattava virka- apukustannukset valtiolle. Asian ratkaisee lääninhallitus, jonka päätös on lopullinen.

7 §

Jos virka-apukustannukset on suoritettava valtion varoista, on poliisilla oikeus saada oman poliisipiirin ulkopuolalla annettavasta virka-avusta lääninhallitukselta ennakkomaksu. Muussa tapauksessa on virka-avun pyytäjä velvollinen poliisin pyynnöstä, mikäli se virka-avun antamista viivyttämättä voi tapahtua, suorittamaan ennakkomaksun.

Lääninhallituksen on 4 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa suoritettava poliisille virka-apukustannukset. Mikäli nämä kustannukset lääninhallituksen päätöksen mukaan eivät jää valtion vahingoksi, on lääninhallituksen huolehdittava niiden takaisin perimisestä.

8 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1956.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.