Seurattu SDK 744/2017 saakka.

31.7.1947/625

Lahjanlupauslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Irtaimen omaisuuden lahjoittamista koskeva, lupaus olkoon, niin kauaa kuin lahjoitusta ei ole täytetty, vaikutukseton, jollei lupausta ole tehty velkakirjassa tai muussa asiakirjassa, joka on annettu lahjan saajalle, tai elleivät asianhaarat lupausta tehtäessä osoita, että se oli tarkoitettu tulemaan yleisön tietoon.

Jollei lahjoitusta ole täytetty, olkoon lahjanlupaus pätemätön antajan velkojia kohtaan silloinkin, kun se on tehty 1 momentissa mainituin tavoin.

2 §

Velkakirjassa tai muulla tavoin tehtyä rahan tai tavaran lahjoitusta älköön katsottako täytetyksi, jollei lahjan saaja ole saanut haltuunsa sitä, mitä on luvattu.

3 §

Milloin lahjoitetaan osakekirja tai juokseva velkakirja taikka muu asiakirja, jonka esittäminen on velkomisen tahi muun oikeuden käyttämisen edellytyksenä, pidetään lahjoitus täytettynä, kun lahjan saaja on saanut asiakirjan haltuunsa. Jos sellaiseen asiakirjaan perustuva saaminen annetaan anteeksi, katsotaan lahjoitus täytetyksi vasta, kun asiakirja on palautettu allekirjoittajalleen tai tehty kelpaamattomaksi.

Arvo-osuuden lahjoitusta pidetään täytettynä, kun lahjoitettu arvo-osuus on kirjattu vastaanottajan arvo-osuustilille. Jos arvo-osuuteen perustuva saaminen annetaan anteeksi, katsotaan lahjoitus täytetyksi vasta, kun arvo-osuus on kirjattu suoritusvelvollisen arvo-osuustilille. (17.5.1991/831)

Muuta kuin 1 ja 2 momentissa mainittua saamista lahjoitettaessa lahjoitusta pidetään täytettynä, kun lahjoittaja on ilmoittanut velalliselle saamisen luovuttamisesta. Jos lahjoitus on tehty 1 §:n 1 momentissa mainituin kirjallisin sitoumuksin tai siinä tarkoitettujen olosuhteiden vallitessa ja ilmoituksen saamisen luovuttamisesta tekee lahjan saaja, pidetään lahjoitusta niin ikään täytettynä. Milloin tällainen saaminen annetaan anteeksi, katsotaan lahjoitus heti täytetyksi. (17.5.1991/831)

4 § (17.5.1991/831)

Jos joku lahjoittamisen tarkoituksessa on toisen nimiin

1) pankkiin tallettanut rahaa, arvopapereita tai muuta irtainta omaisuutta,

2) arvopaperinvälitysliikkeeseen tallettanut arvopapereita taikka

3) arvo-osuusrekisteriin siirtänyt toisen arvo-osuustilille kirjattavaksi arvo-osuuksia

pidättämättä itselleen oikeutta määrätä siitä, mitä on talletettu tai siirretty, pidetään lahjoitusta täytettynä, kun pankki tai arvopaperinvälitysliike on vastaanottanut lahjoitetun omaisuuden lahjan saajan lukuun tai kun lahjoitetut arvo-osuudet on kirjattu lahjan saajan arvo-osuustilille.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa, vaikka talletuksesta tai siirrosta annettu todistus on jäänyt lahjan antajan haltuun.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti voimassa, kun lahjan antaja on siirtänyt lahjan saajan nimiin varoja tililtä tai talletuksesta, joka hänellä on pankissa, arvopaperinvälitysliikkeessä tai arvo-osuusrekisterissä.

5 §

Milloin sitovan lahjanlupauksen antamisen jälkeen, mutta ennen lahjoituksen täyttämistä, antajan varallisuusolot huonontuvat niin suuresti, että lahjan saajankin olot huomioon ottaen lahjan vaatiminen olisi ilmeisesti kohtuutonta, voidaan lahjoitus peruuttaa tai sitä vähentää.

Jos lahjan saaja tekee sitovan lahjanlupauksen antajalle huomattavaa vääryyttä, voi antaja peruuttaa lahjoituksen, niin kauan kuin sitä ei ole täytetty; ilmoittakoon kuitenkin peruutuksesta lahjaa saajalle vuoden kuluessa vääryydestä tiedon saatuaan.

6 § (4.2.2005/60)

Jos joku lahjoittaa irtainta omaisuutta puolisolleen, suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen tai tämän puolisolle taikka sellaiselle muulle erityisen läheiselle henkilölle, jonka kanssa hän asuu yhteisessä taloudessa, on lahjoituksesta ilmoitettava maistraatille siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään, jotta lahjansaaja voisi saada suojaa lahjan antajan velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa. Edellä sanottu ei kuitenkaan koske sellaisia tavanmukaisia lahjoja, jotka eivät ole epäsuhteessa antajan taloudelliseen asemaan.

6 a § (4.2.2005/60)

6 a § on kumottu L:lla 4.2.2005/60.

7 § (26.4.1991/766)

Velkojien oikeudesta vaatia lahjan peräytymistä säädetään takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa (758/91) ja ulosottolaissa.

UlosottoL 37/1895 on kumottu L:lla 705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 3 luku 84 §. Ks. myös L takaisinsaannista konkurssipesään 758/1991 6 §.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1948.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.4.1991/766:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

HE 102/90, toisen lvk.miet. 13/90, svk.miet. 195/90

17.5.1991/831:

Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla. (L 831/91 tuli L:n 1069/91 mukaisesti voimaan 1.8.1991.)

HE 104/90, pankkivk.miet. 11/90, svk.miet. 240/90

8.11.2002/928:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

Tämän lain voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 79/2002, LaVM 17/2002, EV 126/2002

4.2.2005/60:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005.

Tämän lain voimaan tullessa maistraatissa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tällä lailla kumotaan lahjoitusten rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 1991 annettu asetus (769/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

HE 123/2004, HaVM 25/2004, EV 235/2004

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.