Seurattu SDK 638/2019 saakka.

14.7.1932/244

Shekkilaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:

1 luku

Shekin asettaminen ja muoto

1 §

Shekissä tulee olla:

1) itse tekstiin merkitty ja asiakirjan kielellä ilmaistu nimitys shekki;

2) ehdoton kehoitus määrätyn rahaerän maksamiseen;

3) sen pankin nimi, jonka maksettava shekki on (maksava, maksavapankki, trassaatti);

4) merkintä paikasta, jossa maksu on suoritettava;

5) merkintä shekin asettamispäivästä ja -paikasta; sekä

6) shekin asettajan (trassentin) allekirjoitus.

Mitä pankilla tässä laissa tarkoitetaan, käy selville 54 §:stä.

2 §

Asiakirjaa, josta puuttuu jokin 1 §:ssä luetelluista merkinnöistä, ei pidetä shekkinä, paitsi niissä tapauksissa, jotka jäljempänä tässä pykälässä mainitaan.

Erikoismerkinnän puuttuessa pidetään maksavanpankin nimen oheen merkittyä paikkakuntaa maksupaikkana. Jos pankin nimen oheen on merkitty useita paikkakuntia, shekki on maksettava sillä paikkakunnalla, joka on ensinnä mainittu.

Jollei shekissä ole maksupaikasta tällaista eikä muutakaan merkintää, se on maksettava sillä paikkakunnalla, missä maksavanpankin pääkonttori on.

Shekki, jonka asettamispaikkaa ei ole ilmaistu, katsotaan allekirjoitetuksi asettajan nimen oheen merkityllä paikkakunnalla.

3 §

Asiakirjaa, joka on asetettu muun kuin pankin maksettavaksi, ei katsota shekiksi, vaikka siinä olisikin käytetty tätä nimitystä.

4 §

Shekin asettajalla tulee maksavassa pankissa olla käytettävänään varoja, joista hänellä joko nimenomaisen tai hiljaisen sopimuksen perusteella on oikeus shekillä määrätä. Shekin asettamisesta tällaisetta katteetta toisen vahingoksi säädetään rangaistus rikoslaissa.

5 §

Shekki voidaan asettaa maksettavaksi:

nimitetylle henkilölle joko nimenomaan merkitsemällä tai jättämällä merkitsemättä sanan "määräämälle"";

nimitetylle henkilölle lisäämällä sanat "ei määräämälle" tai muu vastaava lausuma; tai

haltijalle.

Jos shekki on asetettu maksettavaksi nimitetylle henkilölle lisäämällä sanat "tai haltijalle"" tahi vastaava lausuma, katsotaan sen olevan haltijalle maksettava.

Shekki, jossa ei ole merkittynä, kenelle maksu on suoritettava, on myös maksettava haltijalle.

6 §

Shekki voidaan asettaa maksettavaksi asettajalle itselleen tai hänen määräämälleen.

Se voidaan asettaa maksettavaksi kolmannen henkilön lukuun.

Shekkiä älköön asetettako asettajan itsensä maksettavaksi; kuitenkin pankinkonttori voi asettaa shekin, joka ei ole haltijalle maksettava, toisen saman pankin konttorin maksettavaksi.

7 §

Shekissä oleva korkomääräys on mitätön.

8 §

Shekki voi olla maksettava muussa pankissa kuin maksavassapankissa joko sillä paikkakunnalla, missä maksavapankki harjoittaa liikettään, tai muulla paikkakunnalla.

9 §

Jos shekin määrä on merkitty sekä kirjaimin että numeroin mutta erisuuruiseksi, kirjaimin tehty merkintä on pätevä.

Jos shekin määrä on merkitty useita kertoja joko kirjaimin tai numeroin ja määrät ovat erisuuruisia, shekki on pätevä vain pienimmän määrän osalta.

10 §

Jos shekissä on sellaisten henkilöiden nimikirjoituksia, jotka eivät voi mennä shekkisitoumuksiin, tai vääriä nimikirjoituksia tahi olemattomien henkilöiden nimiä taikka sellaisia nimikirjoituksia, jotka muusta syystä eivät velvoita niiden kirjoittajia tai niitä, joiden puolesta nimet on shekkiin kirjoitettu, muut shekkivelalliset kuitenkin ovat vastuussa sitoumuksistaan.

11 §

Joka merkitsee nimensä shekkiin sellaisen henkilön edustajana, jonka puolesta hänellä ei ollut oikeutta toimia, on itse vastuussa shekkisitoumuksesta, mutta hänellä on, jos hän lunastaa shekin, sama oikeus, kuin sillä olisi ollut, jonka puolesta hän toimii. Sama olkoon lakina, milloin edustaja on ylittänyt toimivaltansa.

12 §

Asettaja on vastuussa shekin maksamisesta. Jokaista määräystä, jolla hän varaa itselleen vapauden tilaisesta vastuusta, pidetään mitättömänä.

13 §

Milloin epätäydellisenä annettua shekkiä on täydennetty sopimuksen vastaisesti, älköön tähän seikkaan vedottako shekin haltijaa vastaan, paitsi milloin tämä saadessaan shekin on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.

2 luku

Shekin luovuttaminen

14 §

Shekki, joka on asetettu maksettavaksi nimitetylle henkilölle joko nimenomaan merkitsemällä tai jättämällä merkitsemättä sanan "määräämälle"", voidaan siirtomerkinnällä luovuttaa toiselle.

Shekki, joka on asetettu nimitetylle henkilölle lisäämällä sanat "ei määräämälle"" tai vastaava lausuma, voidaan luovuttaa vain sillä tavoin ja sellaisin vaikutuksin, kuin tavallisesta saatavan luovutuksesta on voimassa.

Shekki voidaan siirtää myös asettajalle tai edelliselle siirtäjälle tahi jollekulle, joka on shekkiin merkinnyt takauksen. Nämä voivat siirtää shekin edelleen.

15 §

Siirron pitää olla ehdoton. Jokainen ehto, josta sen pätevyys on tehty riippuvaksi, katsotaan mitättömäksi.

Osittainen siirto on mitätön.

Maksavanpankin merkitsemä siirto on myös mitätön.

Siirto haltijalle katsotaan avoimeksi siirroksi.

Siirto maksavallepankille katsotaan vain kuittaukseksi, paitsi milloin pankilla on useita konttoreita ja siirto on tehty muulle kuin sille konttorille, jonka maksettavaksi shekki on asetettu.

16 §

Siirto on merkittävä itse shekkiin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen (allonge). Siirtäjän on se allekirjoitettava.

Siirrossa voidaan jättää mainitsematta, kenelle shekki siirretään, taikka se voi käsittää vain siirtäjän nimen (avoin siirto). Jälkimmäisessä tapauksessa tulee siirron, jotta se olisi pätevä, olla merkitty shekin selkäpuolelle tai shekkiin kiinnitettyyn lisäkkeeseen.

17 §

Shekin siirto aiheuttaa kaikkien shekistä johtuvien oikeuksien siirtymisen.

Jos siirto on avoin, shekin haltija voi:

1) täyttää avokohdan omalla tai muun henkilön nimellä;

2) siirtää shekin uudestaan avoimesti tai muulle henkilölle; tahi

3) luovuttaa shekin kolmannelle henkilölle täyttämättä avokohtaa tai merkitsemättä uutta siirtoa.

18 §

Siirtäjä on, ellei hän ole tehnyt erityistä varausta, vastuussa shekin maksamisesta.

Hän voi kieltää shekin edelleen siirtämisen; tällöin hän ei ole vastuussa niille, joille shekki sen jälkeen siirretään.

19 §

Se, jolla on hallussaan 14 §:n 1 momentin mukaan "määräämälle"" maksettava shekki, on katsottava sen oikeaksi haltijaksi, jos hän todistaa oikeutensa shekkiin katkeamattomalla siirtosarjalla, vaikka viimeinen siirto olisikin avoin. Poispyyhityt siirrot katsotaan tällöin olemattomiksi. Milloin avointa siirtoa seuraa toinen siirto, jälkimmäisen allekirjoittajan on katsottava saaneen shekin avoimella siirrolla.

20 §

Milloin siirto on merkitty haltijalle maksettavaan shekkiin, siirtäjä on vastuussa takautumiskannetta koskevain säännösten mukaan, mutta shekki ei siirron johdosta muutu nimitetylle henkilölle tai "määräämälle"" maksettavaksi shekiksi.

21 §

Jos shekki on joltakulta millä tavoin hyvänsä joutunut hukkaan ja jos shekki on maksettava haltijalle tai jos se, joka on saanut shekin haltuunsa, 19 §:ssä mainituin tavoin todistaa oikeutensa siihen, hän ei ole velvollinen luopumaan shekistä, paitsi milloin hän sen saadessaan on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.

22 §

Se, jota vastaan ajetaan kannetta shekin nojalla, ei voi haltijaa vastaan esittää väitteitä, joiden perustana on ensiksimainitun henkilökohtainen suhde asettajaan tai edellisiin haltijoihin, paitsi milloin haltija shekin saadessaan on tahallansa toiminut velallisen vahingoksi.

23 §

Milloin siirto sisältää sanat "arvo perittäväksi"", "perittäväksi"" tai muun lausuman, joka osoittaa vain toimeksiannon (prokurasiirron), haltija saa käyttää kaikkia shekistä johtuvia oikeuksia, mutta ei luovuttaa shekkiä muutoin kuin uusin prokurasiirroin.

Shekkivelallinen ei tässä tapauksessa voi haltijaa vastaan esittää muita kuin sellaisia väitteitä, joita hän voisi tehdä siirtäjää vastaan.

Toimeksianto, joka sisältyy prokurasiirtoon, ei raukea siirtäjän kuollessa tai menettäessä oikeudellisen toimikelpoisuutensa.

24 §

Siirrolla, joka on merkitty protestinoton tai siihen verrattavan toteamisen jälkeen taikka shekin maksettavaksi esittämistä varten säädetyn ajan päätyttyä, on vain sama vaikutus kuin tavallisella saatavan luovutuksella.

Jollei muuta todisteta, päiväämätön siirto katsotaan tehdyksi ennen protestinoton tai siihen verrattavan toteamisen tapahtumista taikka 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä.

3 luku

Shekin varmentaminen

25 §

Maksavapankki voi varmentamalla shekin sitoutua lunastamaan sen, jos se esitetään maksettavaksi 29 §:ssä mainitussa ajassa.

Varmentaminen on merkittävä shekkiin ja ilmaistava sanalla "varmennetaan"", "vahvistetaan"", "merkitään"" tai muulla vastaavalla lausumalla ja siihen liittyvällä maksavanpankin toiminimen merkinnällä. Pankin toiminimen pelkkää merkintääkin, kun se on shekin etupuolella, pidetään varmentamisena.

Jollei varmennettua shekkiä, kun se säädetyssä ajassa esitetään, lunasteta, shekin haltija voi, myöskin milloin hän on asettaja, shekin nojalla velkoa maksavalta pankilta kaiken, mikä on maksettava 45 ja 46 §:n mukaan.

Jos maksavanpankin toimesta tehdään shekkiin merkintä, joka käsittää velvoituksen sen lunastamiseen 29 §:ssä säädetyn ajan päätyttyäkin, ei merkinnällä kuitenkaan ole muuta vaikutusta, kuin mitä 1 momentissa on sanottu.

4 luku

Shekkitakaus (aval)

26 §

Shekin koko määrän tai sen osan maksamisesta voidaan asettaa vakuudeksi shekkitakaus (aval). Tällaisen vakuuden voi antaa niin shekkivelallinen kuin kolmas henkilökin, ei kuitenkaan maksavapankki.

Shekkitakaus on merkittävä shekkiin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen. Se ilmaistaan sanalla "taataan"" tai muulla vastaavalla lausumalla. Takaajan on se allekirjoitettava. Takaukseksi katsotaan shekin etupuolella oleva pelkkä nimikirjoituskin, paitsi milloin on kysymys asettajan nimikirjoituksesta. Shekkitakauksessa pitää ilmetä, kenen hyväksi se on annettu. Jos tätä ei ole ilmaistu, pidetään takausta asettajan hyväksi annettuna.

27 §

Shekin takaaja on vastuussa samoin kuin se, jota hän on taannut.

Hänen sitoumuksensa on pätevä, vaikka hänen takaamansa velvoitus olisikin mitätön muusta syystä kuin muotovirheen takia.

Milloin takaaja on lunastanut shekin, hän saa shekistä johtuvat oikeudet sekä sitä vastaan, jota hän on taannut, että niitäkin vastaan, jotka shekin nojalla ovat viimeksimainitulle vastuussa.

5 luku

Shekin esittäminen ja maksaminen

28 §

Shekki on maksettava näytettäessä. Kaikki tämän vastaiset määräykset ovat mitättömiä.

Shekki joka esitetään maksettavaksi ennen shekkiin merkittyä asettamispäivää, on maksettava esittämispäivänä.

29 §

Shekki on esitettävä maksettavaksi kahdessakymmenessä päivässä tai, milloin shekki on asetettu jossakin Euroopan ulkopuolella olevassa valtiossa, jonka rajat eivät ulotu Välimereen, seitsemässäkymmenessä päivässä.

Aika, jota 1 momentissa tarkoitetaan, lasketaan shekkiin asettamispäiväksi merkitystä päivästä.

30 §

Jos shekki on asetettu kahden eri ajanlaskua noudattavan paikkakunnan kesken, esittämisaikaa määrättäessä shekki on katsottava asetetuksi sinä päivänä, joka maksupaikan ajanlaskun mukaan vastaa asettamispäivää.

31 §

Shekin jättämistä selvittelytoimistoon (clearing house) pidetään sen maksettavaksi esittämisen veroisena.

32 §

Milloin asettaja on maksavallepankille ilmoittanut peruuttavansa shekin, ei maksavallapankilla ole oikeutta suorittaa maksua, jollei pankki, varmentamalla shekin, jo ole sitoutunut sen lunastamiseen.

Maksavallapankilla on oikeus esittämisajan päätyttyäkin lunastaa shekki, jota ei ole peruutettu.

3 momentti on kumottu L:lla 24.8.1990/818.

33 §

Jos asettaja kuolee tai menettää oikeudellisen toimikelpoisuutensa, tämä ei vaikuita shekin pätevyyteen.

Milloin maksavapankki tietää, että asettajan omaisuus on luovutettu konkurssiin tai että vaatimus omaisuuden luovuttamisesta on tehty, pankki ei saa maksaa shekkiä, ellei se varmentamisen johdosta ole velvollinen sitä lunastamaan. Pelkästään sen perusteella, että konkurssista on annettu julkinen kuulutus, älköön pankilla katsottako olleen konkurssista tietoa.

34 §

Kun maksavapankki lunastaa shekin, se on pankin vaatimuksesta haltijan kuittaamana pankille annettava.

Haltija älköön kieltäytykö vastaanottamasta osamaksua.

Jos osamaksu suoritetaan, on siitä maksavanpankin vaatimuksesta tehtävä shekkiin merkintä ja annettava pankille kuitti.

35 §

Lunastaessaan shekin, joka 14 §:n 1 momentin mukaan on maksettava "määräämälle"", on maksavapankki velvollinen varmistautumaan siitä, että siirrot muodostavat yhtäjaksoisen sarjan, mutta ei tutkimaan siirtäjien nimikirjoitusten oikeaperäisyyttä.

36 §

Milloin shekki on asetettu maksettavaksi sellaisena rahalajina, joka ei ole käypä maksupaikalla, maksun saa esittämisajan kestäessä suorittaa maan rahalla sen maksupäiväisen arvon mukaan. Jollei maksua suoriteta shekkiä esitettäessä, niin haltija voi vaatia shekin maksamista maan rahalla oman valintansa mukaan joko esittämis- tai maksupäivän kurssin mukaan.

Ulkomaan rahalajin arvo määräytyy maksupaikan kauppatapojen mukaan, jollei asettaja ole määrännyt, että maksu on suoritettava shekissä mainitun kurssin mukaan.

Mitä tässä pykälässä edellä on säädetty, ei ole sovellettava, jos asettaja on määrännyt maksun suoritettavaksi tiettynä rahalajina (varaus maksun todellisesta suorittamisesta ulkomaan rahana).

Jos shekin määrä on ilmaistu rahalajina, jolla on sama nimi mutta eri arvo asettamis- ja maksumaassa, katsotaan tarkoitetun maksupaikan rahalajia.

6 luku

Viivatut shekit

37 §

Shekin asettaja tai haltija voi viivata sen sellaisin vaikutuksin, kuin jäljempänä 38 §:ssä sanotaan.

Viivaus toimitetaan siten, että shekin etupuolelle vedetään kaksi yhdensuuntaista viivaa. Viivaus voi olla yleinen tai erikoinen.

Viivaus on yleinen, jos sen muodostaa vain kaksi viivaa tai jos näiden väliin on merkitty sana "pankki"" tahi vastaava lausuma; se on erikoinen, jos jonkin pankin nimi on merkitty viivojen väliin.

Yleisviivaus voidaan m uuttaa erikoisviivaukseksi, mutta erikoisviivausta ei voida muuttaa yleisviivaukseksi.

Viivauksen tai pankin nimen poispyyhkiminen on merkityksetön.

38 §

Yleisviivatun shekin maksavapankki saa maksaa vain pankille tai asiakkaalleen.

Erikoisviivatun shekin maksavapankki saa maksaa vain sille pankille, jonka nimi on merkittynä shekkiin, tai, jos tämä on maksavapankki itse, asiakkaalleen. Shekissä mainittu pankki saa kuitenkin periä shekin toisen pankin välityksellä.

Pankki älköön muilta kuin asiakkaaltaan tai toiselta pankilta ottako viivattua shekkiä älköönkä muiden kuin näiden lukuun perikö tällaista shekkiä.

Shekkiä, jossa on useita erikoisviivauksia, älköön maksavapankki lunastako, paitsi milloin viivauksia on kaksi ja näistä toinen tarkoittaa shekin perimistä selvittelytoimiston välityksellä.

Pankki, joka ei noudata tämän pykälän säännöksiä, vastaa siten aiheuttamastaan vahingosta enintään shekin määrällä.

39 §

Milloin shekkiin, joka on asetettu valtakunnan ulkopuolella, on poikittain etupuolelle merkitty sanat "vain tiliin vietäväksi"" tai vastaava lausuma, siihen on sovellettava, mitä viivatusta shekistä on säädetty.

7 luku

Takautumiskannen (regressi) shekin maksamatta jättämisen vuoksi

40 §

Milloin oikeassa ajassa esitettyä shekkiä ei lunasteta, haltijalla on oikeus nostaa takautumiskanne siirtäjiä, asettajaa ja muita shekkivelallisia vastaan, sittenkuin asianomaisen maksamisesta kieltäytyminen on selvitetty:

1) julkisella toimituksella (protestilla);

2) maksavanpankin shekkiin merkityllä ja päivätyllä todistuksella, jossa esittämispäivä on mainittuna; tai

3) selvittelytoimiston antamalla päivätyllä todistuksella, josta käy selville, että shekki on oikeassa ajassa annettu toimistoon, mutta jätetty lunastamatta.

41 §

Protesti tai siihen verrattava toteaminen on toimitettava ennen esittämisajan päättymistä.

Jos shekki on esitetty esittämisajan viimeisenä päivänä, protesti tai siihen verrattava toteaminen toimitettakoon seuraavana arkipäivänä.

42 §

Jos maksu on jätetty suorittamatta, shekin haltijan tästä on ilmoitettava sille, joka on shekkiin merkinnyt viimeisen siirron, sekä asettajalle viimeistään neljäntenä arkipäivänä protestin tai siihen verrattavan toteamisen toimittamisesta tahi, milloin on tehty varaus kuluttomasta takautumisesta, esittämispäivästä. Kunkin siirtäjän tulee viimeistään toisena arkipäivänä ilmoituksen saannista tiedottaa asia sille, joka lähinnä ennen häntä on siirtänyt shekin, mainiten samalla niiden nimet ja osoitteet, jotka ovat antaneet edelliset ilmoitukset, ja niin edelleen, kunnes asettajakin on saanut ilmoituksen. Sanottu kahden arkipäivän määräaika lasketaan edellisen ilmoituksen saamisesta.

Kun ilmoitus edellisen momentin mukaisesti annetaan shekkivelalliselle, vastaava ilmoitus on saman ajan kuluessa annettava myös sille, joka on hänen hyväkseen mennyt shekkitakaukseen.

Jollei siirtäjä ole shekkiin merkinnyt osoitettaan tai jos osoitetta on mahdoton lukea, annettakoon ilmoitus lähinnä edelliselle siirtäjälle.

Se, jonka on annettava tässä tarkoitettu ilmoitus, saa antaa sen missä muodossa hyvänsä, jopa vain palauttamalla shekin.

Hänen on näytettävä antaneensa ilmoituksen säädetyssä ajassa. Tätä määräaikaa on katsottava noudatetun, jos sen kestäessä ilmoituksen sisältävä kirje on postitettu.

Joka jättää ilmoituksen antamatta edellämainitussa ajassa, ei kärsi oikeudenmenetystä, mutta joutuu vastaamaan vahingosta, jonka hänen laiminlyöntinsä on saattanut aiheuttaa; tällöin vahingonkorvaus ei kuitenkaan saa ylittää shekin määrää.

43 §

Asettaja, siirtäjä tai takaaja voi, merkitsemällä shekkiin sanat "takautuu kuluitta"", "protestitta"" tai muun vastaavan lausuman sekä allekirjoittamalla sen, vapauttaa shekin haltijan, säilyttääkseen oikeutensa takautumiskanteeseen, ottamasta protestia tai toimituttamasta siihen verrattavaa toteamista.

Tällainen varaus ei vapauta haltijaa esittämästä shekkiä määräajan kuluessa eikä antamasta säädettyä ilmoitusta. Sen, joka shekin haltijaa vastaan väittää, ettei säädettyä määräaikaa ole noudatettu, on näytettävä väitteensä toteen.

Jos tässä tarkoitetun varauksen on tehnyt asettaja, se on tehoisa kaikkiin shekkivelallisiin nähden; jos sen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, niin se on tehoisa vain häntä kohtaan. Jos haltija on asettajan varauksesta huolimatta toimituttanut protestin tai siihen verrattavan toteamisen, hän itse vastatkoon kuluista. Milloin varauksen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, saa, jos protesti tai siihen verrattava toteaminen kumminkin on toimitettu, siitä johtuneet kulut vaatia takaisin kultakin shekkivelalliselta.

44 §

Shekkivelalliset ovat kukin omasta ja toistensa puolesta vastuussa shekin haltijalle.

Haltijalla on oikeus nostaa kanne näitä henkilöitä vastaan, joko erikseen kutakin tai yhteisesti useita vastaan, olematta sidottu siihen järjestykseen, missä heidän sitoumuksensa ovat syntyneet.

Sama oikeus on kullakin shekkivelalliselle, joka on lunastanut shekin.

Jos kanne on pantu vireille jotakin shekkivelallista vastaan, se ei estä kanteen nostamista toisia shekkivelallisia vastaan, vaikka nämä olisivatkin järjestyksessä sitä jäljempänä, jota vastaan kannetta on ensin ajettu.

45 §

Shekin haltijalla on oikeus siltä, johon hän kohdistaa takautumiskanteen, saada:

1) shekin maksamatta jätetty määrä;

2) korkoa kuusi sadalta vuodessa esittämispäivästä lukien; sekä

3) korvaus protestista tai siihen verrattavasta toteamisesta johtuneista kuluista, ilmoitusten aiheuttamista menoista ynnä muista kustannuksista.

46 §

Sillä, joka on lunastanut shekin on oikeus niiltä, jotka ovat shekistä hänelle vastuussa, saada:

1) koko se määrä, jonka hän on itse maksanut;

2) korkoa tälle määrälle kuusi sadalta vuodessa, lukien siitä päivästä, jona hän on maksun suorittanut; sekä

3) korvaus omista kuluistaan.

47 §

Jokaisella shekkivelallisella, jota vastaan takautumiskanne on nostettu tai nostettavissa, on oikeus takautumissaatavan suorittaessaan saada haltuunsa shekki protesteineen tai siihen verrattavine toteamiskirjoineen ja kuitattu lasku.

Siirtäjä, joka on lunastanut shekin, voi pyyhkiä pois oman siirtonsa ja sitä seuraavat siirrot.

48 §

Jollei jossakin valtiossa annetun lainmääräyksen tai muun ylivoimaisen esteen, (force majeure) vuoksi shekin esittämistä tai protestinottoa tai siihen verrattavaa toteamista voida toimittaa oikeassa ajassa, sellaisen toimenpiteen määräaika pitenee.

Shekin haltijan on heti ilmoitettava tällainen ylivoimainen este shekin viimeiselle siirtäjälle sekä merkittävä tämä ilmoitus, päivättynä ja allekirjoitettuna, shekkiin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen muutoin sovellettakoon 42 §:n säännöksiä.

Ylivoimaisen esteen lakattua haltijan on viivytyksettä esitettävä shekki maksettavaksi sekä tarvittaessa toimitutettava protesti tai siihen verrattava toteaminen.

Jos ylivoimainen este jatkuu kauemmin kuin viisitoista päivää siitä päivästä, jona hakija, ennen esittämisajan päättymistä tai sen jälkeen, on esteestä ilmoittanut sille, joka shekkiin on merkinnyt viimeisen siirron, takautumiskanne voidaan nostaa, vaikka shekkiä ei ole esitetty eikä protestia tai siihen verrattavaa toteamista toimitettu.

Tapahtumaa, joka ainoastaan henkilökohtaisesti koskee shekin haltijaa tai sitä, jonka tehtäväksi hän on antanut shekin esittämisen tai protestin tai siihen verrattavan toteamisen toimituttamisen, ei pidetä ylivoimaisena esteenä.

8 luku

Eri kappaleet shekkiä

49 §

Lukuunottamatta haltijalle maksettavaa shekkiä, voidaan shekki, joka on maksettava valtakunnan ulkopuolella, asettaa useana yhtäpitävänä kappaleena. Eri kappaleisiin on itse tekstiin merkittävä kappaleen numero; muuten pidetään joka kappaletta eri shekkinä.

50 §

Yhden shekkikappaleen lunastaminen vapauttaa enemmästä siitä shekistä johtuvasta vastuusta, vaikka varausta ei olekaan tehty siitä, että sellainen lunastaminen tekee muut shekkikappaleet tehottomiksi. Maksavapankki vastaa kuitenkin yhä edelleen 25 §:n mukaan jokaisesta varmentamastaan kappaleesta, jota ei ole palautettu.

Siirtäjä, joka on eri henkilöille siirtänyt shekin eri kappaleita, niin myös myöhempikin shekkikappaleen siirtäjä vastaa jokaisesta kappaleesta, jossa on hänen nimikirjoituksensa ja jota ei ole palautettu.

9 luku

Shekin tekstin muutokset

51 §

Milloin shekin tekstiin on tehty muutos, ovat ne, jotka muutoksen jälkeen ovat merkinneet shekkiin nimensä, vastuussa muutetun tekstin mukaisesti; sitä ennen shekkiin nimensä merkinneet vastaavat alkuperäisen tekstin mukaan.

10 luku

Shekin vanhentuminen

52 §

Shekin haltijan siirtäjiin, asettajaan ja muihin shekkivelallisiin kohdistuva saamisoikeus vanhentuu kuuden kuukauden kuluttua esittämisajan päättymisestä.

Jos shekkivelallinen on lunastanut shekin, niin hänen muihin shekkivelallisiin kohdistuva saamisoikeutensa vanhentuu kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ensiksimainittu itse lunasti shekin tai häneen kohdistettiin sellainen toimenpide, josta 53 §:ssä puhutaan.

53 §

Shekin vanhentumisen keskeyttää haasteen tiedoksiantaminen Suomen tuomioistuimessa vireille pannussa shekkisaamista koskevassa asiassa, Suomen tuomioistuimessa tehty shekkiin perustuva kuittausvaatimus tai saamisen valvominen Suomessa vireillä olevassa velallisen konkurssissa. (22.7.1991/1060)

Shekkisaamista koskevan oikeudenkäynnin vireillepaneminen vieraan valtion tuomioistuimessa keskeyttää vanhentumisen, milloin velallisella on siinä valtiossa kotipaikka tai hän on tullut jutussa saapuville tekemättä väitettä tuomioistuimen pätevyydestä tahi haaste on annettu hänelle henkilökohtaisesti tiedoksi. Tällaisen oikeudenkäynnin vireillepanon veroisena pidetään ilmoitusta, joka ulkomaan tuomioistuimessa vireilläolevassa oikeudenkäynnissä siellä voimassaolevan lain mukaisesti annetaan oikeudenkäynnistä (litis denuntiatio). Jos saaminen on vieraassa valtiossa valvottu shekkivelallisen konkurssissa tai ilmoitettu akordineuvottelussa konkurssitta, katsotaan vanhentumisen sen johdosta keskeytyneen, milloin shekkivelallisella konkurssin tai akordineuvottelun alkaessa oli kotipaikka siinä vieraassa valtiossa. Shekkisaamiseen vetoaminen ulkomaan tuomioistuimessa kuittaustarkoituksessa aiheuttaa niin ikään vanhentumisen keskeytymisen.

Vanhentuminen ei keskeydy muun kuin sen osalta, johon keskeyttämistä tarkoittava toimenpide on kohdistettu, mutta keskeytys on tehoisa kaikkien niiden shekkivelallisten hyväksi, jotka shekissä ovat toimenpiteen ryhtyneen edellä.

Jos vanhentuminen on keskeytynyt, mutta sitä juttua tai asiaa, missä shekkikanne on tehty, ei ajeta perille, niin uusi vanhentumisaika alkaa siitä päivästä, jona juttua tai asiaa oikeudessa viimeksi käsiteltiin.

Milloin vanhentumisen keskeyttämiseksi tarvittavaa toimenpidettä kohtaa 48 §:ssä tarkoitettu este, shekkioikeus säilyy, jos toimenpide suoritetaan kuukauden kuluessa esteen lakkaamisesta.

11 luku

Yleisiä määräyksiä

54 § (23.4.1971/304)

Tässä laissa tarkoitetaan pankilla Suomen Pankkia, Postipankkia, liikepankkia, säästöpankkia ja osuuspankkia.

55 §

Shekin esittäminen maksettavaksi ja protestoiminen toimitettakoon vain arkipäivänä.

Milloin viimeinen päivä laissa säädettyä, shekkiä koskevien toimenpiteiden, erittäinkin sen maksettavaksi esittämisen tahi protestinoton tai siihen verrattavan toteaminen määräaikaa on yleinen pyhäpäivä, määräaika pitenee lähinnä seuraavaksi arkipäiväksi. Määräaikaa laskettaessa välillä olevat pyhäpäivät on mukaan luettava.

Mitä edellä tässä pykälässä sanotaan yleisestä pyhäpäivästä, on sovellettava myös itsenäisyyspäivään, vapunpäivään, jouluaattoon, juhannusaattoon ja arkilauantaihin. (29.3.1968/187)

56 §

Tässä laissa säädettyihin määräaikoihin ei lueta sitä päivää, josta ajan laskeminen alkaa.

Lisäpäiviä ei tämän lain mukaan ole.

57 §

Jos shekkisaaminen on vanhentunut tai shekkioikeus menetetty sen johdosta, että jokin sen säilyttämiseksi määrätty toimi on jätetty suorittamatta, shekinhaltijalla kuitenkin olkoon oikeus, niinkuin tavallisessa velkomisasiassa, shekkivelalliselta hakea sitä määrää, jonka tämä saamamiehen vahingoksi voittaisi, jos saatava raukeaisi; ja asettajan on, jollei muuta näytetä, katsottava saamamiehen vahingoksi saaneen, milloin saatava raukeaisi, shekin määrää vastaavan voiton.

12 luku

Suhtautuminen ulkomaan lakiin

58 §

Suomen kansalaisen oikeus mennä shekkisitoumukseen määräytyy Suomen lain mukaan silloinkin, kun hänellä ei ollut kotipaikkaa tässä valtakunnassa tai kun velvoittautuminen on tapahtunut valtakunnan ulkopuolella.

Ulkomaan kansalaisen oikeus mennä shekkisitoumukseen määräytyy sen valtion lain mukaan, johon hän kuuluu. Jos sanotun lain mukaan muun valtion lakia on sovellettava, noudatettakoon sitä.

Jos sen lain mukaan, jota täten on noudatettava, ulkomaan kansalainen ei saa mennä shekkisitoumukseen, olkoon kuitenkin tässä valtakunnassa sellaisesta sitoumuksesta vastuussa, milloin velvoittautuminen on tapahtunut sellaisen valtion alueella, jonka lain mukaan hänellä oli siihen oikeus.

59 §

Kenen maksettavaksi shekki voidaan asettaa, määräytyy sen valtion lain mukaan, jossa shekki on maksettava; älköön kuitenkaan toisessa valtiossa asetettua shekkiä missään tapauksessa katsottako mitättömäksi sillä perusteella, että se, jonka maksettavaksi shekki on asetettu, ei mainitun lain mukaan voi olla maksavana.

Milloin asiakirja sen mukaan, kuin 1 momentissa sanotaan, on shekkinä mitätön, ei tämä vaikuta sellaisen sitoumuksen pätevyyteen, mikä on asiakirjaan merkitty valtiossa, jonka lainsäädännön mukaan se, jonka maksettavaksi shekki on asetettu, olisi saattanut olla maksavana.

60 §

Shekkisitoumuksen muotoon nähden on noudatettava sen valtion lakia, missä sitoumus on allekirjoitettu; kuitenkin on sen valtion lain noudattamista, missä shekki on maksettava, joka tapauksessa pidettävä riittävänä.

Milloin shekkisitoumus, sen johdosta, mitä tässä on sanottu, on mitätön, mutta olisi ollut pätevä, jos se olisi syntynyt jossakin toisessa valtiossa, missä shekkiin on merkitty myöhempi sitoumus, älköön aikaisemman sitoumuksen mitättömyydestä johtuko, että myöskin myöhempi sitoumus on mitätön.

61 §

Shekkisitoumuksen oikeusvaikutukset määräytyvät, mikäli ei tässä jäljempänä toisin säädetä, sen valtion lain mukaan, missä sitoumus on merkitty.

62 §

Takautumiskanteen määräajat on kaikkien shekkivelallisten osalta laskettava sen valtion lain mukaan, missä shekki on asetettu.

63 §

Sen valtion lain mukaan, missä shekki on maksettava, määräytyy:

1) tuleeko shekin olla näytettäessä maksettava, vai voidaanko se asettaa maksettavaksi määräaikana näyttämisen jälkeen sekä mikä vaikutus on shekin päiväämisellä oikeata asettamispäivää myöhemmäksi päiväksi;

2) esittämisaika;

3) voidaanko shekki hyväksyä, varmentaa, vahvistaa tai tarkastetuksi merkitä sekä tällaisten merkintäin vaikutus;

4) saako haltija vaatia osamaksua ja onko hänen vastaanotettava tällaista maksua;

5) voidaanko shekki viivata tai siihen merkitä sanat "vain tiliin vietäväksi"" tahi vastaava lausuma sekä tällaisen toimenpiteen vaikutus;

6) onko haltijalla erityinen oikeus katteeseen ja tämän oikeuden laatu;

7) voiko asettaja peruuttaa shekin tai ryhtyä muuhun toimeen sen maksamisen estämiseksi;

8) mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun shekki on joutunut hukkaan tai oikeudettomasti viety sen haltijalta; sekä

9) onko protesti tai siihen verrattava toteaminen tarpeen oikeuden säilyttämiseksi takautumiskanteeseen siirtäjiä, asettajaa tai muita shekkivelallisia vastaan.

64 §

Siitä, minä aikana ja millä tavoin protesti on toimitettava, niin myös siitä, millä tavoin sellaiset muut toimet on suoritettava, jotka ovat shekkiin perustuvan oikeuden käyttämisen tai säilyttämisen edellytyksenä, on voimassa sen valtion laki, missä protesti on toimitettava tai muu kysymykseen tuleva toimenpide suoritettava.

65 §

Jos sen mukaan, mitä edellä on sanottu, jossakin asiassa on sovellettava vieraan valtion lakia, oikeuden tulee, ellei se tunne lain sisällystä tai asianosainen sitä näytä toteen, hankkia siitä selvitys ulkoasiainministeriöltä. Ellei selvitystä voida saada, Suomen lakia on sovellettava.

13 luku

Protestin toimittaminen ja oikeudenkäynti shekkijutuissa

66 § (9.6.1960/290)

Protesti on kaupungissa julkisen notaarin ja maalla paikkakunnan tai lähimmän kaupungin julkisen notaarin toimitettava.

67 §

Protesti on toimitettava shekin esittämispaikkakunnalla sinä aikana, jona kysymyksessäoleva pankki on auki yleisöä varten, tai sellaisena päivänä, jona pankki ei ole auki, kello 9 ja 19 välillä. Ellei protestin toimittaja pääse pankin huoneistoon tai jollei siellä tavata ketään, jolla on oikeus edustaa pankkia, protesti on kuitenkin toimitettava. Ulkomaisesta shekistä, joka on asetettu muun kuin pankin maksettavaksi, olkoon voimassa, mitä vekselistä on säädetty.

Mitä shekin maksettavaksi esittämiseen tulee, on sovellettava, mitä 1 momentissa on protestista sanottu; ja niinmuodoin on, jollei asianomaista tavata, esittämisen kuitenkin katsottava tapahtuneen, milloin shekin haltija on tässä tarkoituksessa käynyt pankin huoneistossa tai koettanut sinne päästä.

68 §

Protestia toimitettaessa toimitusmiehellä tai jollakulla hänen mukanaan olevalla henkilöllä tulee olla muassaan shekki; toimitusmiehen on protestista tehtävä merkintä shekkiin.

69 §

Protestista on pidettävä pöytäkirjaa. Siihen otettakoon:

shekki kaikkine merkintöineen;

hakijan vaatimus;

sen vastaus, johon protesti kohdistuu, tai muistutus, ettei häneltä ole voitu saada vastausta tahi ettei häntä ole voitu tavata;

merkintä siitä, missä ja milloin protesti on toimitettu; sekä

toimitusmiehen ja todistajan allekirjoitus.

Toimitusmiehen tulee säilyttää protestia toimitettaessa pidetty pöytäkirja, jotta jokainen, joka sitä haluaa, voi saada siitä tietoja.

70 §

Toimitusmies, jolla protestia toimitettaessa on shekki hallussaan, on katsottava oikeutetuksi kantamaan maksun.

71 § (28.6.1993/604)

Shekkiasiain tuomioistuin on sen paikkakunnan käräjäoikeus, missä velallinen asuu tai tavataan taikka missä shekki on asetettu maksettavaksi.

72 §

Shekkiasioissa kantaja saa, ilmoitettuaan siitä tuomioistuimelle, itse huolehtia haasteen tiedoksiantamisesta. Jos vastaajaa kehotetaan haasteessa vastaamaan kanteeseen suullisesti istunnossa, haaste on kantajan vaatimuksesta annettava samaksi päiväksi, jona sitä pyydetään, jos tuomioistuimella silloin on istunto ja vastaaja on niin lähellä, että hän voi tulla saapuville ennen oikeudenkäyntiajan loppua. (22.7.1991/1060)

Päätöksestä, joka on annettu väitteeseen shekkiasiassa, saa erikseen valittaa vain, jos asian käsitteleminen tuomioistuimessa on siihen päättynyt.

73 §

Shekkiasiassa annettu tuomio pantakoon täytäntöön sen estämättä, ettei se ole saanut lainvoimaa. Täytäntöönpanoa älköön viivytettäkö sen johdosta, että tappiolle joutunut asianosainen tarjoaa vakuutta siitä, mitä on tuomittu.

Joka on voittanut asian, älköön kuitenkaan, ennenkuin tuomio on lainvoimainen, nostako, mitä hänelle on tuomittu, paitsi milloin hän asettaa pantin tai takauksen takaisinmaksamisesta, jos tuomio muuttuu.

74 § (28.6.1993/604)

74 § on kumottu L:lla 28.6.1993/604.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1932, ja sillä kumotaan 11 päivänä kesäkuuta 1920 annettu shekkilaki. Sitä ennen annettuihin shekkeihin nähden on voimassa, mitä aikaisemmin on ollut säädettynä, kuitenkin niin, että protestia ja siihen verrattavaa toteamista koskevia tämän lain säännöksiä on sovellettava näihinkin shekkeihin sekä että vanhan lain säännöksiä oikeudenkäynnistä shekkiasioissa sovelletaan vain niissä asioissa, jotka on pantu vireille ennen tämän lain voimaantuloa.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

9.6.1960/290:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1961, jolloin myös lääninhallituksen nyt muutetun 66 §:n nojalla antamat määräykset lakkaavat olemasta voimassa.

29.3.1968/187:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1968.

23.4.1971/304:

Täten kumotaan eräiden rahalaitosten oikeudesta pitää shekkitiliä 14 päivänä heinäkuuta 1932 annettu asetus (246/32) ja postisäästöpankin oikeudesta pitää shekkitiliä 13 päivänä maaliskuuta 1964 annettu asetus (143/64).

24.8.1990/818:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

HE 66/88, lvk.miet. 6/90, svk.miet. 56/90

22.7.1991/1060:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla. (L 1060/1991 tuli voimaan L:n 1417/1992 mukaisesti 1.12.1993.)

HE 16/90, lvk.miet. 17/90, svk.miet. 336/90

28.6.1993/604:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

HE 79/93, LaVM 11/93

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.