Seurattu SDK 639/2017 saakka.

23.7.1902/31

Laki , sisältävä määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Hänen Majesteettinsa Keisari on Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä Pietarhovissa 10/23 p:nä Heinäkuuta 1902 suvainnut, lisäten ja muuttaen tähän asti voimassa olevia määräyksiä välirajasta vedessä ja veden jaosta, Armossa säätää kuin seuraa:

1 §

Järven rannalla sijaitsevilla kylillä olkoon osa järveen rajalinjan ja kylän tilusten mukaan, siten että kukin vallitsee sen osan vettä ja veden alaista pohjaa, joka on lähempänä omaa rantaa kuin toisen.

2 §

Selkää, jonka pituus ja leveys on kahdeksan kilometriä tahi enemmän, älköön kylä vallitko ulommalta kuin viisisataa metriä siltä kohdalta rantavettä, josta, tavallisen vedenkorkeuden aikana, kahden metrin syvyys alkaa. Jos ulompana on kylään kuuluva saari, olkoon kylällä saarenkin ympärillä yhtäläinen rantamatalaoikeus.

Selkää pidettäköön yhtäjaksoisena joistakuista vähäisistä saarista huolimatta.

3 §

Mitä isosta selästä 2 §:ssä on sanottu, koskee merta myös ulapan rannalla sekä saariston ulkopuolella.

4 §

Jos vedessä on erityinen raja tahi oikeus rantamatalaa ulommaksi vanhastaan voimassa tahi erittäin laillisesti määrättynä, taikka jos on iso selkä luettu kylään kuuluvaksi, noudatettakoon sitä.

Sama laki olkoon missä ylimuistoisen nautinnon kautta tahi muulla tavoin laillisesti on saatu yksityinen oikeus saareen, myllypaikkaan tahi erinäiseen kalastuspaikkaan tai kalastukseen toisen kylän rajain sisällä taikka kylän rajain ulkopuolella; kuitenkin olkoon ylimuistoinen nautinto kalastuspaikkaan voimassa ainoastaan silloin, kun paikan rajat ovat täysin varmat.

5 §

Kylä tahi yksinäinen talo, joka on erottamisen kautta kyläkuntain ulkopuolella olevasta kruunun metsästä tahi erämaasta syntynyt, olkoon osallinen vesistöön samojen perusteiden mukaan kuin vanha kylä, ellei erotettaessa ole toisin määrätty; kuitenkin pysyy se vedenosa, joka sitä ennen on julistettu kalastukselta rauhoitetuksi, kruunun omana.

6 § (14.12.1951/604)

6 § on kumottu JakoL:lla 14.12.1951/604.

7 § (26.10.1916/82)

7 § on kumottu A:lla jakolaitoksesta 26.10.1916/82, joka on kumottu JakoL:lla 14.12.1951/604.

8 §

Jos jollakin on oikeus erinäiseen kalastuspaikkaan tahi kalastukseen toisen kylän vedessä, on sellaista kalastamisen oikeutta koskeva kanne, ellei sitä oikeutta veden piirirajaa käytäessä ole hyväksytty, vireille pantava viimeistään kolmen vuoden kuluessa rajankäynnistä.

9 §

Jos kylän maat on jaettu, olkoot kylän tilat osallisia sen veteen itsekukin kyläosuutensa mukaan.

Järvi, joka on saman tilan alueella eikä ole yhteydessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa määrässä kulkea, sekä samanlaatuinen purokin, kuulukoon yksinomaisesti tälle tilalle, ellei niitä jaossa tahi muutoin ole toisin pidetty.

10 § (12.4.1995/550)

Veden tai maan pinnan laskeminen taikka nouseminen ei vaikuta kiinteistön rajaan suhteessa toisen kiinteistön tai kylän yhteiseen vesialueeseen.

11-19 §

11-19 § on kumottu A:lla jakolaitoksesta 26.10.1916/82, joka on kumottu JakoL:lla 14.12.1951/604.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.10.1916/82:
14.12.1951/604:
12.4.1995/550:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 120/94, LaVM 27/94

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.