HE 162/2018

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi vaalilakiin joukko pienehköjä teknisluonteisia tarkistuksia.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1 Europarlamenttivaaleja koskevat ehdotukset

Euroopan unionin kansalaisten vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin vaaleissa 20 päivänä joulukuuta 2013 annettu direktiivi (2013/1/EU) saatettiin Suomessa voimaan vaalilain muutoksella (496/2013). Vaalilain 177 §:sä todetaan muun ohella, että Väestörekisterikeskuksen on viipymättä lähetettävä vaalikelpoisuuden tarkistamista varten tarpeelliset tiedot toisen jäsenvaltion viranomaiselle. Vuonna 2016 Euroopan komissio kuitenkin kehotti kirjeessään (18.7.2016; JUST/C2/RB/mb(2016) s3909004; EU Pilot 7158/14/JUST) Suomea tarkistamaan lainsäädäntöään ennen seuraavia europarlamenttivaaleja siten, että siinä nimenomaisesti todettaisiin, direktiivin tarkkaa sanamuotoa noudattaen, että Suomen asianomaisen vastuuviranomaisen (Väestörekisterikeskus) on annettava toisen jäsenvaltion vastuuviranomaiselle sen pyytämät tiedot, jotka koskevat kyseisessä jäsenvaltiossa ehdokkaaksi asetettavan Suomen kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistamista, ”viiden työpäivän kuluessa” pyynnön saapumisesta. Selkeyden vuoksi asiasta ehdotetaan lisättäväksi vaalilakiin kokonaan oma säännöksensä 177 a §.

Vuoden 2019 europarlamenttivaalien vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 26.5.2019. Voimassaolevan vaalilain 171 §:n mukaan ehdokashakemukset tulee tehdä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään tiistaina 16.4.2019. Tämä ajankohta osuu kuitenkin osittain päällekkäin sunnuntaina 14.4.2019 toimitettavien eduskuntavaalien tuloksen vahvistamismenettelyn kanssa, koska eduskuntavaalien tulokset vahvistetaan vaalipiirilautakunnissa vasta keskiviikkona 17.4.2019. Vuosina 2013-2014 toiminut vaalien ajankohtia ja kansalaisten osallistumisoikeuksia pohtinut parlamentaarinen työryhmä totesi mietinnössään (11.6.2014; OM:n mietintöjä ja lausuntoja 31/2014) muun ohella, että ”mikäli halutaan sallia ehdokkuudesta päättäminen europarlamenttivaaleissa vasta eduskuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen, vaalilain 171 §:ää on muutettava. Tällöin voisi olla tarkoituksenmukaista pidentää ilmoittautumisajankohtaa kohdennetusti eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien osuessa samalle vuodelle”. Mainittakoon, että ehdokas, joka tulee valituksi sekä eduskuntaan että Euroopan parlamenttiin, voi samanaikaisesti hoitaa vain toista näitä tehtävistä. Perustuslain 28 §:n 1 momentin mukaan kansanedustajantoimi keskeytyy siksi ajaksi, jona kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.

Jotta vuonna 2019 toimitettavien eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien lakisääteiset määräajat eivät näiltä osin menisi päällekkäin, ehdotetaan vaalilakiin lisättäväsi väliaikaisesti ja vain vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa noudatettavaksi uusi 171 a §, jonka mukaan europarlamenttivaalien ehdokashakemusten jättämisen määräaikaa siirrettäisiin eteenpäin kahdella päivällä, jolloin määräaika olisi selkeästi eduskuntavaalien tulosten vahvistamispäivän jälkeen eli torstaina 18.4. ennen kello 16. Helsingin vaalipiirilautakunta tarkastaisi hakemukset kokouksessaan tiistaina 23.4.

1.2 Muut ehdotukset

Vaalilain 8 §:ssä säädettyä äänestysaluejakoa koskevaa menettelyä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan vuonna 2015 toteutettua kuntavaalien toimittamisajankohdan muutosta. Nykyisen kuntalain (410/2015) säätämisen yhteydessä säädetyllä vaalilain muutoksella (563/2015) kuntavaalien vaalipäivä siirrettiin lokakuun neljännestä sunnuntaista huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Voimassa oleva äänestysaluejakoa koskeva sääntely, jonka mukaan kunnan tulee tehdä päätös kunnan jakamisesta äänestysalueisiin ja ilmoittaa se maistraatille huhtikuun loppuun mennessä, jolloin päätöksen mukainen äänestysaluejako tulee voimaan saman vuoden lokakuun 15. päivänä, perustuu edelleen kuntavaalien vanhaan vaalipäivään. Nyt kun vaalipäivää on muutettu, äänestysaluejaon voimaantuloajankohdaksi ehdotetaan selkeyden vuoksi määrättäväksi vuoden alku, jos kunta tekee ja ilmoittaa äänestysaluejakoa koskevan päätöksensä maistraatille viimeistään edeltävän elokuun loppuun mennessä. Jos päätös tehtäisiin ja ilmoitettaisiin maistraatille esimerkiksi syyskuussa, päätös tulisi voimaan vasta seuraavaa vuotta seuraavan vuoden alusta.

Vaalilain 18 ja 21 §:ään ehdotetut muutokset liittyvät tarpeeseen mahdollistaa äänioikeutetuille nykyisin postitse lähetettävän äänioikeusilmoituksen (ilmoituskortti) lähettäminen pelkästään sähköisessä muodossa. Hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 11 §:n 1 momentin mukaan Väestörekisterikeskus pitää viranomaistoimintaan liittyvän sähköisen tiedoksiantomenettelyn toteuttamista varten rekisteriä käyttäjien antamista sähköistä tiedoksiantomenettelyä koskevista yleistä suostumuksista. Kansalainen antaa suostumuksensa käytännössä siten, että hän kirjautuu vahvaa sähköistä tunnistusta käyttäen Suomi.fi:n viestit –palveluun, jossa hän valitsee kohdan ”Suostun ottamaan Suomi.fi-viestit käyttööni. Saan jatkossa kaikki viranomaisten lähettämät viestit sekä todisteelliset tiedoksiannot sähköisesti”. Viranomaisen, joka haluaa lähettää viestejä sähköisesti, tulee puolestaan hakea käyttölupa palveluun palvelua käyttäväksi organisaatioksi. Palvelun ylläpitäjän (Väestörekisterikeskuksen) tärkeänä tehtävänä on antaa palveluun kirjautuville kansalaisille riittävästi tietoa siitä, mitkä ovat sähköistä tiedoksiantoa koskevan suostumuksen vaikutukset. Yksi tiedotettava asia olisi ilmoituskortin vastaanottaminen vain sähköisesti.

Jos sanotunlaisen suostumuksen on antanut äänioikeutettu henkilö, tieto suostumuksesta siirrettäisiin rekisteristä (Suomi.fi:n viestit –palvelusta) henkilön kohdalle äänioikeusrekisteriin. Tästä ehdotetaan lisättäväksi 18 §:n 4 momenttiin uusi 6 kohta. Ilmoituskortin lähettämisestä äänioikeutetulle pelkästään sähköisesti lisättäisiin maininta 21 §:n 4 momenttiin.

Tässä yhteydessä 21 §:n 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta siitä, että ilmoituskortti on laadittava siten, että sitä voidaan käyttää ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä. Ilmoituskorttia ei enää nykyisin käytetä lähetekirjeenä valtaosassa ennakkoäänestyspaikkoja. Muutoinkaan ilmoituskortin muoto ei vaatine lain tasoista sääntelyä. Oikeusministeriö vahvistaisi jatkossakin ilmoituskortin kaavan 193 §:n nojalla. Mainittakoon vielä, että ilmoituskorttia ei välttämättä tarvita äänestämisessä, vaan äänioikeutettu voi äänestää myös ilman sitä.

Vaalilain 19 §:ään ehdotettava muutos liittyy puolestaan siihen, että nykyisen kuntalain (410/2015) 20 §:n 2 momentin mukaan äänioikeutettu kuntavaaleissa on eräin edellytyksin myös sellainen äänioikeuden edellytykset muutoin täyttävä kunnassa asuva ulkomaalainen, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa. Tällaisen äänioikeutetun tulee viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää kirjallisesti ilmoittaa maistraatille haluavansa käyttää äänioikeuttaan. Tieto ilmoituksen tekemisestä tulisi merkitä äänioikeusrekisteriin ja tästä lisättäisiin 19 §:n 1 momenttiin uusi 3 kohta.

2 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Europarlamenttivaalien ehdokashakemusten tekemisen myöhentäminen parantaisi kuitenkin puolueiden ja muiden ehdokasasettajien mahdollisuuksia huolehtia ehdokasasettelusta tilanteessa, jossa vaalit toimitetaan vain kuusi viikkoa eduskuntavaalien jälkeen. Toisaalta ehdokashakemusten käsittelyyn varattu aika Helsingin vaalipiirilautakunnassa lyhenisi kahdella päivällä, mutta tämän ei kuitenkaan arvioida merkittävästi kiristävän hakemusten kokonaiskäsittelyaikataulua siitäkään huolimatta, että käsittely tulisi tapahtumaan käytännössä pääsiäispyhien aikana, mikäli ehdokkaiden lukumäärä pysyy samalla tasolla kuin aiemmissa europarlamenttivaaleissa (251 ehdokasta vuonna 2014 ja 241 ehdokasta vuonna 2009).

Ilmoituskorttien lähettäminen pelkästään sähköisesti johtaisi postituskulujen vähentymiseen, joskaan tässä vaiheessa ei voida vielä ennakoida sitä, kuinka moni äänioikeutettu tulee käyttämään sähköistä mahdollisuutta. Yleisesti ottaen ilmoituskortin sähköisen lähettämisen mahdollistamisen voidaan katsoa olevan linjassa valtionhallinnon yleisten digitalisaatiota koskevien edistämistavoitteiden kanssa.

3 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä. Esityksestä pyydettiin kommentit Valtiovarainministeriöltä, Väestörekisterikeskukselta, Helsingin vaalipiirilautakunnalta, Suomen Kuntaliitolta, ministeri Lauri Tarastilta ja puoluerekisteriin merkityiltä puolueilta. Saaduissa kommenteissa (Valtiovarainministeriö, Väestörekisterikeskus, Helsingin vaalipiirilautakunta, Suomen Kuntaliitto, ministeri Tarasti, Suomen Keskusta r.p., Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. ja Vihreä liitto r.p.) esitykseen sisältyviä ehdotuksia pidettiin tarkoituksenmukaisina ja toteuttamiskelpoisina.

4 Voimantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki vaalilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti:

muutetaan vaalilain (714/1998) 8 §:n 2 momentti, 18 §:n 4 momentti, 19 §:n 1 momentti sekä 21 §:n 3 ja 4 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 2 momentti laissa 247/2002, 18 §:n 4 momentti laissa 496/2013, 19 §:n 1 momentti laissa 563/2015 ja 21 §:n 3 momentti laissa 1263/2007, sekä

lisätään lakiin uusi 171 a ja 177 a § seuraavasti:

8 §
Äänestysalueet

Päätös äänestysalueista tulee voimaan kalenterivuoden alussa, jos se on tehty ja siitä on ilmoitettu maistraatille sen määräämällä tavalla viimeistään voimaantuloa edeltävän vuoden elokuussa.


18 §
Äänioikeusrekisterin perustaminen ja tiedot

Äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen äänioikeutetun kohdalle rekisteriin merkitään:

1) kuolintieto, jos äänioikeutettu on kuollut;

2) jos henkilö on merkitty 26 §:ssä säädetyllä tavalla äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, tieto siitä;

3) tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä;

4) tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan;

5) tieto 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen;

6) tieto siitä, että hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rekisteriin on merkitty äänioikeutetun antama sähköistä tiedoksiantomenettelyä koskeva suostumus.


19 §
Äänioikeusrekisteriin merkittävät lisätiedot kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa

Kuntavaaleissa jokaisesta äänioikeutetusta, joka ei ole Suomen kansalainen, otetaan äänioikeusrekisteriin sen lisäksi, mitä 18 §:n 2 momentissa säädetään:

1) tieto kansalaisuudesta;

2) tieto ajasta, jona hänellä yhtäjaksoisesti on ollut kotikunta Suomessa, jollei hän ole Euroopan unionin muun jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen;

3) tieto siitä, että hän on tehnyt maistraatille kuntalain 20 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisen ilmoituksen.


21 §
Ilmoituskortti

Ilmoituskorttiin voidaan liittää oikeusministeriön laatimaa tietoa äänestysmenettelystä ja vaaleissa valittavasta toimielimestä.

Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että ilmoituskortit lähetetään viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Europarlamenttivaaleissa korttia ei kuitenkaan lähetetä sellaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle, jonka Väestörekisterikeskus 26 §:n 5 momentin mukaisesti merkitsee äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi. Ilmoituskortti lähetetään äänioikeutetulle pelkästään sähköisesti, jos hänen kohdalleen äänioikeusrekisteriin on tehty 18 §:n 4 momentin 6 kohdassa tarkoitettu merkintä.


171 a §
Ehdokashakemuksen jättäminen vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa

Sen estämättä, mitä 171 §:ssä säädetään, vuonna 2019 toimitettavissa europarlamenttivaaleissa ehdokashakemus on annettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 38. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16:ta.

177 a §
Suomen kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistamista koskevien tietojen antaminen

Jos Euroopan unionin muun jäsenvaltion asianomainen viranomainen pyytää Väestörekisterikeskukselta kyseisessä jäsenvaltiossa ehdokkaaksi asetettavan Suomen kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistamista varten tarpeelliset tiedot, Väestörekisterikeskuksen on annettava tiedot viiden työpäivän kuluessa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 171 a § on voimassa 29 päivään toukokuuta 2019.


Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2018

Pääministeri
Juha Sipilä

Oikeusministeri
Antti Häkkänen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.