HE 136/2016

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien liitteiden muuttamisesta

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa muutettaisiin siten, että liikennepolttonesteiden kuten moottoribensiinin, dieselöljyn ja niitä korvaavien biopolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotettaisiin. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin 58 eurosta 62 euroon ja energiasisältöveroon tehtäisiin lähes vastaavan suuruinen korotus. Moottoribensiinin vero nousisi yhteensä 2,12 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,41 senttiä litralta. Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousisi keskimäärin kolme prosenttia ja dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso noin viisi prosenttia.

Lisäksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa 1 ja 2 muutettaisiin siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotettaisiin. Korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistuisi hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Tämä tarkoittaisi, että kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 54 eurosta 58 euroon. Tällöin lämmityspolttoaineiden hiilidioksiditonnin arvon korotus olisi sama neljä euroa hiilidioksiditonnilta kuin liikennepolttoaineilla. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden energiasisältöveroa korotettaisiin 0,4 eurolla megawattitunnilta. Hiilidioksidi- ja energiasisältöveron korotus merkitsi keskimäärin noin seitsemän prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kiinteä ja kaasumainen biomassa säilyisi edelleen verottomana eikä polttoturpeen verotukseen ehdoteta muutoksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta.

Yleisperustelut

1 Nykytila
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö
1.1.1 Liikennepolttoaineet

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia (1472/1994), jäljempänä polttoaineverolaki, muutettiin energiaverouudistuksen yhteydessä lailla 1399/2010 vuoden 2011 alusta siten, että polttoaineiden litrapohjainen valmistevero muutettiin polttoaineen energiasisältöön eli lämpöarvoon perustuvaksi energiasisältöveroksi sekä poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvaksi hiilidioksidiveroksi.

Verouudistuksessa lähtökohtana pidettiin fossiilisen moottoribensiinin verotason säilyttämistä ennallaan. Liikennepolttoaineiden verotasoja laskettaessa viitepolttoaineena käytettiin moottoribensiiniä, jonka energiasisältöveron suuruus saatiin vähentämällä sen kokonaisverotasosta hiilidioksidiveron määrä. Hiilidioksidiveron laskennassa käytettiin hiilidioksiditonnin arvona 50 euroa. Edellä mainitulla perusteilla moottoribensiinin energiasisältöveroksi tuli noin 0,0157 euroa megajoulelta ja hiilidioksidiveron määräksi 0,0036 euroa megajoulelta. Nykyisin energiasisältöveron määrä on 0,016 euroa megajoulelta ja hiilidioksidiveron määrä on 58 euroa tonnilta, joka esimerkiksi moottoribensiinille tarkoittaa hiilidioksidiverona 0,0051 euroa megajoulelta.

Polttoaineverolain liitteen verotaulukossa verojen määrä on selvyyden vuoksi muunnettu verotettavaan yksikköön polttoainekohtaisesti. Liikennepolttoaineista fossiilisen bensiinin energiasisältövero on 51,20 ja hiilidioksidivero 16,25 senttiä litralta. Lähtökohtaisesti kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla tulisi olla sama, bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero 0,016 euroa megajoulelta. Pääosin hyötyliikenteen kuluttaman fossiilisen ja bioperäisen dieselöljyn energiasisältöveron taso ei kuitenkaan ole yhtä korkea kuin pääosin henkilöautoliikenteessä käytettävän moottoribensiinin ja sitä korvaavien bioperäisten polttoaineiden. Dieselöljyn lievemmällä verotuksella on haluttu alentaa muun muassa kuorma-autoliikenteen ja sitä kautta vientiteollisuuden sekä linja-autoliikenteen kustannuksia. Tämä on toteutettu siten, että dieselöljyn ja sitä korvaavien polttoaineiden energiasisällölle annettua veroa alennetaan kiinteällä summalla 25,95 senttiä litralta, joka tarkoittaa dieselöljylle megajoulea kohti noin 0,0072 euron suuruista veronalennusta veroperusteen edellyttämään tasoon. Verotaulukossa ilmoitettuna fossiilisen dieselöljyn energiasisältövero on 31,65 senttiä litralta ja hiilidioksidivero 18,61 senttiä litralta. Koska dieselöljyn energiasisältövero (0,0088 euroa megajoulelta) on matalampi kuin veron ympäristöperusteet edellyttäisivät (0,016 euroa megajoulelta) eikä dieselhenkilöautojen suosimiselle ole ympäristö- eikä muitakaan perusteita, dieselkäyttöisistä henkilöautoista kannetaan ajoneuvoveron käyttövoimaveroa, jolla tasapainotetaan bensiinin ja dieselöljyn erilaisesta verokohtelusta aiheutuvia kustannuseroja autoilijoille keskimääräisellä vuotuisella ajosuoritteella.

Koska myös bioperäisten bensiini- ja diesellaatujen energiasisältövero määräytyy niiden lämpöarvon perusteella, niiden litraperusteinen energiasisältövero on vastaavia fossiilisia polttoaineita matalampi.

Lähipäästöiltään perinteisiä fossiilisia polttoaineita parempien polttoainelaatujen energiasisältöverosta myönnetään alennus, joka vastaa päästöhyödyn laskennallista arvoa vuoden 2010 laskentakriteereillä, jotka painottivat EURO II luokan bussien päästöjen vähentämisessä saatavia hyötyjä.

Kaikkien fossiilisten ja bioperäisten liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron määrän laskentaperuste on hiilidioksiditonnin arvo 58 euroa sekä jokaiselle tuotteelle ominainen hiilidioksidipäästökerroin. Sekä fossiilisten että bioperäisten polttoaineiden hiilidioksidivero on energiasisältöveron tavoin suhteutettu polttoaineen lämpöarvoon, jolloin bioperäisten polttoaineiden litrakohtainen vero on fossiilisia alempi. Lisäksi kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden hiilidioksidiveroa alennetaan suhteessa vastaavan fossiilisen polttoaineen verotasoon, koska niillä katsotaan saavutettavan hiilidioksidipäästön vähenemää verrattuna vastaaviin fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävyyskriteerit täyttävien, niin sanottujen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden, kuten maatalousperäisen etanolin ja biodieselin, hiilidioksidivero on puolitettu. Jätteistä, tähteistä, syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta valmistetut niin sanotut toisen sukupolven biopolttoaineet on vapautettu hiilidioksidiverosta, koska niiden voidaan katsoa olevan hiilidioksiditaseeltaan lähes neutraaleja polttoaineita ja koska niiden raaka-aineet ovat ruuantuotantoon soveltumattomia. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperustetta täsmennettiin vuonna 2012 lailla 256/2012 siten, että biopolttoaineiden lisäksi fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästössä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen keskimääräinen kasvihuonepäästö Euroopan unionin (EU) komission vaatimusten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoitti fossiilisten moottoribensiini- ja diesellaatujen hiilidioksidipäästökertoimen korottamista noin 20 prosentilla, vaikka muutoksella ei ollut vaikutusta litrakohtaisiin verotasoihin samanaikaisesti tehdyn hiilidioksiditonnille annetun arvon alentamisen takia. Muutoksella yhdenmukaistettiin fossiilisten ja bioperäisten liikennepolttoaineiden veroperusteet verotukseen liittyvien valtiontukiongelmien välttämiseksi.

Sekä fossiilisista että bioperäisistä liikennepolttoaineista kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua, joka tuloutetaan valtion talousarvion ulkopuoliseen rahastoon.

Fossiilisen moottoribensiinin verotasoa korotettiin vuoden 2012 alusta 2,34 senttiä litralta, vuoden 2014 alusta 2,25 senttiä litralta ja vuoden 2015 alusta 0,84 senttiä litralta. Verotaso vuosien 2010 ja 2016 välillä on noussut yhteensä 8,7 prosenttia. Kuten edellä on kuvattu, energiaverouudistuksen yhteydessä vuonna 2011 myös veron rakennetta muutettiin, jolloin bioperäisille polttoaineille säädettiin omat, litramääräisesti fossiilisia polttoaineita alemmat verotasot. Keskimäärin moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotasot ovat nousseet noin viisi prosenttia vuosien 2010 ja 2016 välillä.

Fossiilisen dieselöljyn verotasoa korotettiin vuoden 2012 alusta 2,65 senttiä litralta. Tämän lisäksi vero nousi samaan aikaan aikaisemmin säädetyn mukaisesti 7,9 senttiä litralta, mikä korotus kompensoitiin henkilö- ja kuorma-autojen käyttövoimaveron alennuksena. Vuoden 2014 alusta fossiilisen dieselöljyn verotaso nousi 2,71 senttiä litralta ja vuoden 2015 alusta 0,95 senttiä litralta. Jos kompensoivaa käyttövoimaveron alennusta ei oteta huomioon, fossiilisen dieselöljyn verotaso on noussut vuosien 2010 ja 2016 välillä yhteensä 39 prosenttia. Keskimäärin dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verot ovat nousseet noin 23 prosenttia vuosien 2010 ja 2016 välillä. Yli puolet tästä kompensoitiin vuonna 2012 käyttövoimaveron alennuksena.

1.1.2 Lämmityspolttoaineet

Lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden, jäljempänä lämmityspolttoaineet, kuten kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen ja maakaasun, verotuksesta säädetään polttoaineverolaissa sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1260/1996), jäljempänä sähköverolaki. Energiaverouudistuksen yhteydessä vuoden 2011 alusta myös lämmityspolttoaineiden litra- tai painoperusteinen valmistevero muutettiin lailla 1444/2010 yhdenmukaisin veroperustein määräytyväksi, polttoaineen energiasisältöön perustuvaksi energiasisältöveroksi ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvaksi hiilidioksidiveroksi.

Verouudistuksessa viitepolttoaineena käytettiin kevyttä polttoöljyä, jonka energiasisältöveron suuruus saatiin vähentämällä sen kokonaisverotasosta hiilidioksidiveron määrä. Lämmityspolttoaineiden kokonaisverotasoja korotettiin samalla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Hiilidioksidiveron laskennassa käytettiin hiilidioksiditonnin arvona 30 euroa. Edellä mainituilla perusteilla kevyen polttoöljyn energiasisältöveroksi tuli 0,00214 euroa megajoulelta ja hiilidioksidiveron määräksi 0,0022 euroa megajoulelta. Nykyisin kevyen polttoöljyn energiasisältöveron määrä on 0,00185 euroa megajoulelta (laissa 612/2012) ja hiilidioksidiveron määrä 0,0040 euroa megajoulelta (laissa 1724/2015), joka vastaa hiilidioksidin arvoa 54 euroa tonnilta. Verotaulukossa verojen määrä on selvyyden vuoksi muunnettu verotettavaan yksikköön polttoainekohtaisesti.

Maakaasun energiasisältövero oli vuoteen 2015 asti tavoitetasoa alempi, koska maakaasulle haluttiin vuoden 2011 verouudistuksen yhteydessä antaa aikaa sopeutua yhdenmukaiseen verotukseen muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden kanssa. Maakaasun alennettu verokanta energiasisältöverossa on luonteeltaan verotukea, jonka suuruus oli vuosilta 2011—2015 yhteenlaskettuna noin 204 miljoonaa euroa. Energiasisältöveron tason noustessa vuoden 2015 alusta tuki poistui maakaasulta kokonaan. Komission virkamiesten mukaan järjestely, jossa maakaasun verotuki muihin polttoaineisiin nähden poistettiin asteittain vuoteen 2015 mennessä, oli perusteltu. Maakaasun hiilidioksidiveroon ei ole sisältynyt verotukea, koska sen perusteet ja taso ovat yhdenmukaiset muiden lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiverotuksen kanssa.

Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon, jäljempänä yhdistetty tuotanto, kilpailukyvyn parantamiseksi sekä päästökaupan ja verotuksen päällekkäisen ohjauksen vähentämiseksi lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu käytettäessä polttoaineita yhdistetyn tuotannon laitoksessa lämmöntuotantoon. Yhdistetyn tuotannon tuki on kasvanut hiilidioksidiveron korotusten seurauksena 15 eurosta 27 euroon hiilidioksiditonnilta. Vuonna 2016 verotuki on suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi energiaintensiivinen teollisuus saa osittaisen energiaverojen palautuksen käyttämistään lämmityspolttoaineista ja sähköstä.

Sähkön tuotannon polttoaineet ovat verottomia EU-lainsäädännön pakottavan säännöksen perusteella sekä erillisessä sähkön tuotannossa (lauhdetuotanto) että yhdistetyssä tuotannossa. Sähköveroa kannetaan kaikesta sähköstä sen tuotantotapaan katsomatta eikä vero siten perustu sähkön tuottamiseen käytettyjen polttoaineiden hiili- tai energiasisältöön. Sähkön valmistevero on porrastettu kahteen veroluokkaan. Veroluokan I veroa kannetaan yleisesti elinkeinotoiminnassa esimerkiksi palvelutoiminnoissa, julkisella sektorilla, metsätaloudessa, rakentamisessa sekä kotitalouksissa käytetystä sähköstä. Alemman veroluokan II veron piiriin kuuluvat teollisuudessa, konesaleissa ja kasvihuoneissa käytetty sähkö. Myös muu maatalous kuuluu käytännössä veroluokan II veron piiriin, mutta tämä on toteutettu maatalouden energiaverojen palautuksena.

Lämmityspolttoaineista turvetta ja mäntyöljyä lukuun ottamatta kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä lisäksi huoltovarmuusmaksua. Kaasumaiset ja kiinteät biopolttoaineet ovat verottomia ja huoltovarmuusmaksuttomia.

1.1.3 Maatalouden energiaverojen palautus

Energiatuotteiden hintaan sisältyvää valmisteveroa palautetaan ammattimaiselle maatalouden harjoittajalle. Myös kasvihuoneet ovat palautuksen piirissä. Palautuksesta säädetään maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006), jäljempänä maatalouden veronpalautuslaki. Veronpalautusta maksetaan maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä, biopolttoöljystä sekä sähköstä. Palautukset maksetaan verovuodelta hakemuksesta jälkikäteen. Palautukset maksaa jo nykyisin Verohallinto muun valmisteverotuksen siirtyessä Tullilta Verohallinnon hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Palautusmäärän muuttuessa palautusta maksetaan kulutusajankohtana voimassa olevan palautusmäärän mukaisena. Palautuksen määrä vaihtelee merkittävästi tilakohtaisesti.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman linjauksen mukaisesti energiaverotuksen ympäristöohjaus ulotettiin myös päästökaupan ulkopuolella olevan maataloussektorin hiilidioksidipäästöihin. Maataloudelle palautetaan energiasisältöveroa vastaava määrä, jolloin maatalouden rasitteeksi jää päästökaupan ulkopuolisena sektorina hiilidioksidiveron määrä. Muutoksen toteuttamiseksi maatalouden veronpalautuslakia muutettiin lailla 1445/2011, jonka voimaantulo kuitenkin lykättiin niin sanotun raamisopimuksen yhteydessä päätetyn mukaisesti vuoden 2014 alkuun. Muutos koski maataloudessa ja kasvihuoneissa käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä biopolttoöljyä. Sähkön veronpalautuksen määrään ei tehty vastaavaa muutosta, koska sähköstä ei kanneta energiasisältö- tai hiilidioksidiveroa. Lisäksi maatalouden veronpalautusmääriä tarkennettiin lailla 1133/2013 vuoden 2014 alusta, koska polttoaineverolakiin tehtiin muutos energiasisältö- ja hiilidioksidiveron osuuksien suhteen lailla 611/2012. Samalla maataloudessa käytettyjen polttoaineiden valmisteveron palautus kytkettiin suoraan polttoaineverolaissa säädettyyn energiasisältöveroon maatalouden veronpalautuslaissa aiemmin säädetyn senttimäärän sijaan. Palautusta maksetaan polttoaineiden osalta polttoaineverolaissa säädetyn energiasisältöveron verran. Tämä tarkoittaa myös, että polttoaineverolaissa säädetyn energiasisältöveron muutokset eivät enää edellytä erillistä muutosta maatalouden veronpalautuslakiin. Vastaavaa kytkentää ei ole tehty sähköveron osalta.

Tällä hetkellä valmisteveroa palautetaan käytetystä kevyestä polttoöljystä ja biopolttoöljystä 6,65 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 7,59 senttiä kilogrammalta. Palautuksen jälkeen veroa jää maksettavaksi kevyestä polttoöljystä 14,40 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 17,49 senttiä kilogrammalta. Biopolttoöljystä maksettavaksi jää tyypillisesti 7,20 senttiä litralta. Lisäksi maksettavaksi jää huoltovarmuusmaksu. Vuodelta 2014 palautuksia on maksettu noin 31 miljoonaa euroa. Koska palautukset maksetaan jälkikäteen, valtion talousarvion kassaperusteisuuden takia muutokset maatalouden energiaverojen palautuksissa vaikuttavat valtiontalouteen pääasiassa vuoden viipeellä.

1.1.4 EU:n lainsäädäntö

Polttoaineiden ja sähkön verotus on yhdenmukaistettu energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/96/EY, jäljempänä energiaverodirektiivi. Energiaverodirektiivissä tarkoitettuja energiatuotteita ovat muun muassa moottoribensiini, dieselöljy, biopolttonesteet, kevyt ja raskas polttoöljy, maakaasu, kivihiili ja sähkö.

Energiaverodirektiivin mukaan energiatuotteista on kannettava vähimmäisvero, jonka jäsenvaltio voi halutessaan ylittää. Energiaverodirektiivissä säädetään myös verotuksen rakenteesta, minkä lisäksi direktiivin mukaan on mahdollista myöntää veronalennus esimerkiksi polttoaineille, jotka ovat ympäristöominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat muut tuotteet tai polttoaineille, joita käytetään erikseen säädetyissä erityistarkoituksissa, kuten teollisuudessa tai maataloudessa. Alennuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alennukseen oikeutetun tuotteen laatua tai käyttöä valvotaan niin, että veroviranomainen voi varmistua veronalennuksen edellytysten täyttymisestä. Lisäksi verotuksessa on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, verosyrjintää sekä erityisesti valtiontukea koskevat määräykset, jotka asettavat rajoituksia ja menettelyllisiä vaatimuksia veronalennusten eli tukien käytölle.

SEUT 107 artiklan määräykset rajoittavat valtion tukitoimenpiteiden, kuten suorien tukien tai veronpalautusten käyttöä talouspolitiikan välineenä. Vaikka energiaverodirektiivi mahdollistaa edellä kuvatulla tavalla esimerkiksi maatalouden tukemisen alentamalla kevyen polttoöljyn veron tasoa kotitalouksiin verrattuna, maatalouteen kohdistuvat tukitoimet tulevat arvioitaviksi EU:n valtiontukea ja verosyrjintää koskevien määräysten perusteella.

Pääsäännön mukaan valtion tueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ennen niiden käyttöönottoa. Ennakkoilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille eikä tukitoimenpidettä voida ottaa käyttöön ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän.

Euroopan unionin maa- ja metsätalousalan ja maaseutualan valtiontuesta vuosina 2014–2020 annettujen suuntaviivojen (204/2014) mukaan maatalouden energiaveronpalautuksen on oltava valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 annetuissa suuntaviivoissa (200/2014) vahvistettujen horisontaalisten sääntöjen mukainen. Tämä tarkoittaa, että myös maatalouden energiaverotukiin on mahdollista soveltaa tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi SEUT 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus, mukaista yksinkertaistettua menettelyä. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisen edellytyksenä on, että veronalennuksen saajat valitaan läpinäkyvien ja objektiivisten kriteerien perusteella ja että tukea saavat maksavat veroa vähintään energiaverodirektiivissä vahvistetun vähimmäistason. Vaikka ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluva tuki on vapautettu ennakkoilmoitusvaatimuksesta, on sen perusteella myönnetty tuki valtiontukea, josta ilmoitetaan ja raportoidaan jälkikäteen vuosittain komissiolle. Komissio kohdistaa ryhmäpoikkeuksen alaisiin tukiin myös valvontamenettelyjä. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen maatalouden energiaverotukiin tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyä julkaisuvelvoitetta koskevia alempia määrärajoja ei sovelleta maatalouden energiaverotukeen.

2 Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset
2.1.1 Liikennepolttoaineet

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti syksyllä 2015 luopua makeisten ja jäätelön valmisteverosta vuoden 2017 alusta. Makeisten ja jäätelön valmisteverotuotoksi arvioitiin tuolloin noin 109 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä päätettiin, että verontuottomenetys korvataan myöhemmin päätettävällä toimenpiteellä, jottei julkisen talouden alijäämä kasvaisi.

Makeisten ja jäätelön veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti keväällä 2016 osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017—2020, että liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Hallitus kuitenkin seuraa öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin barrelilta, hallitus tarkastelee veronkorotusta uudelleen.

Liikennepolttoaineiden veron korotus ehdotetaan toteutettavaksi nostamalla liikennepolttonesteiden veroa siten, että fossiilisen moottoribensiinin vero nousisi 2,12 ja fossiilisen dieselöljyn vero 2,41 senttiä litralta. Biopolttoaineiden litrakohtainen vero nousisi tuotteesta riippuen tätä vähemmän pääasiassa niiden fossiilisia polttoaineita alhaisemman lämpöarvon takia. Veronkorotus kohdennettaisiin sekä energiasisältö- että hiilidioksidiveroon. Valitulla ratkaisulla korotustarve olisi energiatuotetta kohti vähäisempi ja veropohja vakaampi kuin korotettaessa pelkästään hiilidioksidiveroa, koska energiasisältöveroa ei alenneta biopolttoaineiden kestävyyden perusteella. Energiasisältöveron nosto kannustaisi energian säästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen ja vähentäisi siten osaltaan myös hiilidioksidipäästöjä. Energiasisältöveron korottaminen parantaisi hieman myös 80—100 prosenttia biopolttoainetta sisältävien, eli niin sanottujen korkeaseospolttoaineiden asemaa suhteessa matalaseoksisiin polttoaineisiin johtuen energiaverodirektiivin vähimmäisverosäännöksistä. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron arvoa nostettaisiin neljä euroa hiilidioksiditonnilta, joka olisi samansuuruinen korotus kuin lämmityspolttoaineille, jos lämmityspolttoaineiden energiasisältö- ja hiilidioksidiveroja samanaikaisesti korotetaan jäljempänä ehdotettavalla tavalla.

Keskimäärin moottoribensiinin ja sitä korvaavien polttoaineiden verotaso nousisi kolme prosenttia ja dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso noin viisi prosenttia. Korotus toteutettaisiin nostamalla energiasisältövero 0,016 eurosta 0,01631 euroon megajoulelta ja hiilidioksiditonnin arvo 58 eurosta 62 euroon. Dieselöljyä verotettaisiin edelleen noin 0,0072 euroa megajoulelta eli 25,95 senttiä litralta lievemmin kuin sen ominaisuudet verotasoksi edellyttäisivät. Koska ero säilyisi samansuuruisena kuin ennen korotusta, dieselkäyttöisistä henkilöautoista kannettavaan käyttövoimaveroon ei tarvitse tehdä muutosta bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen mahdollisimman tasapuolisen verokohtelun säilyttämiseksi.

Bioperäisten nestemäisten liikennepolttoaineiden verotuksen rakenne säilyisi ennallaan. Siten esimerkiksi kestävien ensimmäisen sukupolven maatalousperäisten biopolttoaineiden hiilidioksidivero olisi puolitettu. Toisen sukupolven, elintarvikeketjun ulkopuolisista raaka-aineista kuten esimerkiksi jäte- ja tähdeperäisistä raaka-aineista valmistetuilta biopolttoaineilta ei kannettaisi edelleenkään hiilidioksidiveroa. Liikenteen biopolttonesteiden energiasisältövero nousisi vastaavin perustein kuin fossiilisten liikennepolttoaineiden.

Taulukko 1. Eräiden liikenteen polttonesteiden verotasoja
Verotaso ennenkorotusta, snt/lVerotaso korotuksenjälkeen, snt/lVeronkorotus,snt/lVeronkorotus,%
Moottoribensiini68,1370,252,123,1
Bioetanoli44,9546,331,383,1
Bioetanoli R39,6140,631,022,6
Bioetanoli T34,2834,930,651,9
Dieselöljy50,6153,022,414,8
Biodieselöljy P42,8245,092,275,3
Biodieselöljy P R34,0335,701,674,9
Biodieselöljy P T25,2426,301,064,2
2.1.2 Lämmityspolttoaineet

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa eräänä veropoliittisena linjauksena verotuottojen lisäämiseksi ja samalla yhdistetyn tuotannon ohjaamiseksi vähäpäästöisemmäksi on yhdistetyn tuotannon hiilidioksidiveron alennuksen (veroleikkuri) poistaminen vaiheittain. Hallitusohjelman laatimisen yhteydessä toimenpiteellä arvioitiin saatavan noin 90 miljoonan euron lisäys valtion verotuottoihin. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat mallin ja aikataulun.

Yhdistetyn tuotannon veroleikkurin poistolla arvioitiin olevan vaikutuksia Suomen energiatalouteen ja valtiontalouteen sekä mahdollisesti myös kasvihuonekaasupäästöihin ja energiaomavaraisuuteen. Veroleikkurin poiston valmistelemiseksi ja veromuutoksen vaikutusten arvioimiseksi ministeriöt tilasivat yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä (VTT) selvityksen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poiston vaikutuksista, VTT-R-01173-16.

Selvityksen mukaan nykyinen energiaverojärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin valtiontalouden sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta. Kivihiilen käyttö vähenee tasaisesti ja yhdistetyn tuotannon kilpailukyky muihin tuotantomuotoihin nähden on säilynyt kohtuullisena. Toisaalta veroleikkurin poisto ei edistäisi sille hallitusohjelmassa asetettuja ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita ja sen vaikutukset olisivat energian hinnan, energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden sekä ympäristönäkökohtien näkökulmasta pääosin lievästi negatiivisia tai neutraaleja.

VTT:n selvityksen valmistuttua hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi toukokuussa 2016, ettei yhdistetyn tuotannon veroleikkuria poisteta ja että siitä aiheutuva verotuottovaje täytetään korottamalla lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin hintaa vuoden 2017 alusta neljällä eurolla 58 euroon hiilidioksiditonnilta. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti korottaa energiasisältöveroa noin 0,4 eurolla megawattitunnilta. Korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistuisi siten hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Näillä toimenpiteillä saataisiin puolet eli 45 miljoonaa euroa yhdistetyn tuotannon verotuen vaiheittaisella poistolla tavoitellusta 90 miljoonan euron lisäverotuotosta. Tästä syystä talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että tarvittavasta lisäkorotuksesta vuoden 2019 alusta päätettäisiin myöhemmin erikseen.

Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus nykyisen 54 euron sijasta 58 euroon tonnilta tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kevyen polttoöljyn hiilidioksidivero nousisi noin 0,0040 eurosta megajoulelta noin 0,0043 euroon megajoulelta. Hiilidioksidiveron korotuksen tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön ja parantaa maakaasun kilpailuasemaa erityisesti suhteessa kivihiileen. Energiasisältöveron korottaminen 0,4 eurolla megawattitunnilta tarkoittaisi, että energiasisältövero nousisi 0,00185 eurosta megajoulelta 0,00196 euroon megajoulelta.

Bioperäisten nestemäisten lämmityspolttoaineiden verotuksen rakenne säilyisi ennallaan. Niiden hiilidioksidiveroa alennettaisiin nykyisen verorakenteen mukaisesti siten, että kestävien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hiilidioksidivero olisi puolitettu. Toisen sukupolven biopolttoaineilta ei kannettaisi edelleenkään hiilidioksidiveroa. Energiasisältövero nousisi vastaavin perustein kuin fossiilisten lämmityspolttoaineiden.

Lämmitykseen käytetystä mäntyöljystä kannetaan valmisteveroa raskaan polttoöljyn veroa vastaava määrä. Veron tarkoituksena on ohjata mäntyöljy energiakäytöstä jatkojalostukseen kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi ehdotetaan, että mäntyöljyn veroa korotettaisiin saman verran kuin raskaan polttoöljyn.

Muutoksia ei ehdoteta biokaasun, kiinteiden biomassojen eikä turpeen verotukseen. Myös yhdistetyn tuotannon verotuksen sääntely säilyisi ennallaan.

2.1.3 Maatalouden veronpalautus

Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korotus kasvattaisi maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä maksettavan veronpalautuksen määrää. Koska palautusmäärät on suoraan sidottu polttoaineverolain mukaisiin energiasisältöveron määriin, maatalouden veropalautuslakia ei ole tarpeen muuttaa. Päästökaupan ulkopuolisena sektorina maataloudelle ei edelleenkään myönnettäisi palautusta hiilidioksidiverosta.

3 Esityksen vaikutukset
3.1 Taloudelliset vaikutukset

Liikennepolttoaineiden veron korottaminen lisäisi valtion tuloja vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 verotuoton kasvun arvioidaan jäävän noin 90 miljoonaan euroon valmisteverojen tilityksen ja verosuunnittelun vaikuttaessa vuosikertymään.

Vuodelta 2017 liikennepolttoaineista arvioidaan kertyvän noin 2,7 miljardia euroa valmisteverotuottoa. Liikennepolttoaineiden verotuotto kasvaisi esityksen seurauksena noin 3,9 prosenttia. Ennusteessa on oletettu, että biopolttoaineiden osuus on jatkossa yhtä suuri kuin biopolttoaineiden jakeluvelvoite edellyttää. Ehdotetut muutokset muuttaisivat vähäisissä määrin polttoaineiden välisiä verotuksellisia suhteita.

Veronkorotus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille keskimäärin 2,0 senttiä litralta, eli 3,1 prosenttia ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille 2,2 senttiä litralta, eli keskimäärin 4,9 prosenttia. Korotukset nostaisivat moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 2,5 senttiä litralta. Tyypillisen E95-moottoribensiinin hinta nousisi arviolta noin kaksi prosenttia. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta nousisi 2,7 senttiä litralta. Tyypillisen seitsemän tilavuusprosenttia biodieseliä sisältävän D7-dieselöljylaadun hintaa korotus nostaisi yli kaksi prosenttia.

Esityksen seurauksena kuorma-auton vuotuiset polttoainekustannukset nousisivat keskimääräisellä dieselpolttoaineseoksella 837 eurolla, jos polttoaineen keskikulutus olisi 38 litraa 100 kilometrillä ja ajosuorite 100 000 kilometriä. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset vuotuiset polttoainekustannukset nousisivat arvonlisävero mukaan lukien noin 31 eurolla ja dieselauton 28 eurolla, jos molempien ajosuorite olisi 17 000 kilometriä vuodessa ja bensiinikäyttöisen henkilöauton kulutus olisi 7,1 litraa ja dieselkäyttöisen 6,0 litraa 100 kilometrillä.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksella tavoitellaan 45 miljoonan euron nettolisätuottoja.

Koska energiaverotukseen sisältyy tukijärjestelmiä, kuten energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus, yhdistetyn tuotannon puolitettu hiilidioksidivero ja maatalouden energiaveropalautus tulisi lämmityspolttoaineiden veroja nostaa bruttomääräisesti noin 52 miljoonalla eurolla tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2017 verotuoton arvioidaan kasvavan bruttomääräisesti noin 46 miljoonaa euroa verokertymien ajoituksesta ja verosuunnittelusta johtuen.

Taulukko 2. Lämmityspolttoaineiden yksikköverotasoja yhdistetyssä tuotannossa (CHP) ja muussa käytössä
 Verotaso ennenkorotustaVerotaso korotuksenjälkeenVeronkorotusVeronkorotus
 YleinenCHPYleinenCHPYleinenCHPYleinenCHP
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l21,4014,2022,8715,1351,470,9356,9 %6,6 %
Biopolttoöljy snt/l21,4014,2022,8715,1351,470,9356,9 %6,6 %
Biopolttoöljy R snt/l14,2010,6015,1411,270,940,676,6 %6,3 %
Biopolttoöljy Tsnt/l7,007,007,407,400,400,405,7 %5,7 %
Raskas polttoöljy snt/kg25,3616,61527,1117,721,751,1056,9 %6,7 %
Kivihiili euroa/t178,54113,41191,02121,06512,487,6557,0 %6,7 %
Maakaasu, euroa/MWh17,42412,07918,61412,8741,1900,7956,8 %6,6 %
Turve euroa/MWh1,901,901,901,900,000,000,0 %0,0 %

Taulukko 3. Lämmityspolttoaineiden verotasoja suhteutettuna polttoaineen energiasisältöön yhdistetyssä tuotannossa (CHP) ja muussa käytössä

 Verotaso ennen korotusta, €/MWhVerotaso korotuksen jälkeen, €/MWhVeronkorotus, €/MWh
 YleinenCHPYleinenCHPYleinenCHP
Kevyt polttoöljy rikitön21,414,222,915,11,50,9
Biopolttoöljy21,414,222,915,11,50,9
Biopolttoöljy R14,210,615,111,30,90,7
Biopolttoöljy T7,07,07,47,40,40,4
Raskas polttoöljy22,214,623,715,51,51,0
Kivihiili25,216,027,017,11,81,1
Maakaasu17,412,118,612,91,20,8
Turve1,91,91,91,90,00,0

Kuvio 1. Yleisimpien lämmityspolttoaineiden energiaverotasot suhteutettuna energiasisältöön

Kuva

Verokertymän mukaan painotettuna korotus olisi noin seitsemän prosenttia. Kivihiilen verotaso nousisi eniten, 1,8 euroa megawattitunnilta ja esimerkiksi maakaasun verotaso tätä vähemmän, 1,2 euroa megawattitunnilta. Huomioitavaa on, että yli 90 prosenttia kivihiilen ja hieman yli puolet maakaasun verollisesta kulutuksesta käytetään yhdistetyssä tuotannossa, jossa hiilidioksidiveron osuus on puolitettu. Turpeen verotus ei muuttuisi.

Kevyen polttoöljyn hinta nousisi 1,82 senttiä litralta ja raskaan polttoöljyn 2,17 senttiä kilogrammalta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousisi arviolta noin 2,5 prosenttia ja raskaan polttoöljyn noin 3,8 prosenttia. Kaukolämmön hintaa muutos nostaisi Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa 1-2,5 prosenttia laitoksen polttoainevalikoimasta ja tyypistä riippuen. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaisi 42 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän omakotitalon noin 11 euroa keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella.

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden valmisteverotuksessa painopiste siirtyisi entisestään hiilidioksidiveroa korostavaksi. Ehdotetut muutokset muuttaisivat polttoaineiden välisiä verotuksellisia suhteita siten, että vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden, kuten maakaasun, kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranisi. Hiilidioksidiveron korotus parantaisi myös uusiutuvan energian kilpailukykyä, koska sen hiilidioksidivero on puolitettu, ne ovat hiilidioksidiverottomia tai niistä ei kanneta lainkaan energiaveroja. Samoin fossiilisista polttoaineista turpeen asema paranisi, koska sen verotaso ei muuttuisi. Yhdistetyn tuotannon verotuki kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Pelkkää sähköä tuottavalle lauhdetuotannolle polttoaineiden veronkorotuksella ei ole kustannusvaikutuksia, koska sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia energiaverodirektiivin pakottavan säännöksen mukaisesti ja koska energiavero maksetaan lopputuotteesta, eli sähköstä, johon ei ehdoteta muutoksia.

Kokonaisuutena polttoaineiden veron painopisteen muutos hiilidioksidiveron suuntaan parantaisi vähähiilisten liikenne- ja lämmityspolttoaineiden, uusiutuvan energian ja myös yhdistetyn tuotannon asemaa. Ehdotetulla muutoksella olisi myönteinen vaikutus erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden hiilidioksidipäästöihin. Päästökauppajärjestelmä asettaa päästökauppasektorin hiilidioksidipäästöille EU-laajuisen päästökaton, joka määrittää päästöjen enimmäismäärän ja hinnan. Kivihiili ja maakaasu kulutetaan lähes kokonaisuudessaan päästökaupan piirissä. Päästökaupan tavoitteena on kustannustehokas päästöjen vähentäminen siellä, missä se on edullisinta. Kansalliset ohjaustoimet, kuten verot ja erilaiset veronalennukset, vähentävät päästökauppajärjestelmän kustannustehokkuutta ja lisäävät päästöjen vähentämisen kustannuksia Suomessa. Verotuksen painopisteen muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta päästökauppasektorin kokonaispäästöihin.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kasvattaisi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen kautta myönnettävää verotukea arviolta noin kuudella miljoonalla eurolla vuositasolla. Palautus kattaisi entistä suuremman määrän teollisuuden energiaveroja, ja sen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä. Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korotus kasvattaisi myös maatalouden veronpalautukseen tarvittavaa määrärahaa arviolta noin miljoonalla eurolla vuositasolla. Koska energiaverojen palautusta haetaan tilikauden päättymisen jälkeen, muutos lisäisi samalla määrällä valtion vuotuisia energiaverotukimenoja täysimääräisesti vuodesta 2018 alkaen.

Liikenteen polttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden veronkorotusten suoran inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan noin 0,07 prosenttia eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan niiden osalta veronkorotuksen takia 0,07 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta.

Kaikkiaan ehdotetut muutokset lisäisivät vuositasolla valtion verotuloja noin 152 miljoonalla eurolla, josta 136 miljoonaa euroa kertyisi jo vuonna 2017. Koska esitys kasvattaa myös maksettavien määrärahojen määrää, olisi nettomääräinen budjettivaikutus noin 145 miljoonaa euroa vuodesta 2018 lähtien.

Taulukko 4. Vaikutukset valtion verotuloihin ja määrärahoihin
Tulot20172018
Liikennepolttoaineiden veronkorotus90100
Lämmityspolttoaineiden veronkorotukset4652
YHTEENSÄ136152
Määrärahat20172018
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten kasvaminen lämmityspolttoaineiden veronkorotusten johdosta06
Maatalouden veronpalautusten kasvaminen lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotuksen seurauksena01
YHTEENSÄ07

Ehdotetuilla veromuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta valtion muihin välillisiin verotuloihin.

Erityisesti moottoribensiinin ja kevyen polttoöljyn ehdotettu veronkorotus lisäisi niistä kertyvää arvonlisäveroa, mutta samanaikaisesti se vähentäisi muusta kulutuksesta kertyvää arvonlisäveroa olettaen, että kotitaloudet vähentäisivät muuta kulutustaan energiaverojen korotuksen verran.

3.2 Ympäristövaikutukset

Ehdotetuilla muutoksilla odotetaan olevan myönteinen vaikutus päästökaupan ulkopuolisen liikenne- ja maataloussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Polttoaineiden korotusten kohdistuessa myös energiasisältöveroon tehostettaisiin energian säästöä ja energiatehokkuutta myös biopolttoaineiden osalta. Polttoaineiden hiilidioksidiveron korotus kasvattaisi hiilidioksidiohjaavuutta erityisesti päästökaupan ulkopuolisessa liikenteessä, öljylämmityksessä ja työkonekäytössä, jossa käytetään pääosin kevyenä polttoöljynä verotettua polttoainetta dieselöljyn sijasta. Kivihiilen verorasitus kasvaisi hieman maakaasua enemmän. Hiilidioksidiveron korottaminen parantaisi lisäksi verorakenteen ansiosta kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin kuten moottoribensiiniin, dieselöljyyn ja kevyeen polttoöljyyn verrattuna sekä kannustaisi osaltaan myös energian säästöön.

Maataloudelle ja energiaintensiiviselle teollisuudelle myönnettävät energiaverojen palautukset soveltuvat huonosti yhteen päästöjen vähentämis- ja energiansäästötavoitteen kanssa. Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden veronkorotuksen painopisteen kohdentuminen hiilidioksidiveroon, jota ei palauteta maataloudelle, lieventäisi veronpalautuksesta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia maataloussektorilla.

3.3 Yritysvaikutukset

Liikennepolttoaineiden 100 miljoonan euron veronkorotuksesta noin 66 miljoonaa euroa kohdistuisi dieselöljyyn. Dieselöljyn korotuksesta 41—46 miljoonaa euroa kohdistuisi hyötyliikenteelle (kuorma-, linja- ja pakettiautot) ja jakautuisi laajasti yhteiskunnan eri toimijoille. Kuorma-autoliikenteen vuotuinen verorasitus kasvaisi esityksen johdosta arviolta noin 27 miljoonalla eurolla.

Lämmityspolttoaineiden korotus kohdistuisi eri toimialoille taulukon 5 mukaisesti, kun energiaverojen palautukset huomioidaan. Taulukko perustuu arvioihin polttoaineiden kulutuksesta eri käyttökohteissa.

Taulukko 5. Veronkorotuksen kohdistuminen toimialoittain
Teollisuus4
Rakennustoiminta6
Liikenne3
Maa- ja metsätalous4
Muut työkoneet2
Talokohtainen lämmitys11
Kaukolämpösektori15
Yhteensä45

Maatalouden vuotuisen verorasituksen arvioidaan kasvavan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten johdosta noin kolmella miljoonalla eurolla, koska veronkorotus painottuu hiilidioksidiveroon, joka ei ole maatalouden energiaveropalautuksen piirissä. Liikennepolttoaineiden veroja ei palauteta maataloudelle. Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä.

3.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotetut verotasomuutokset eivät vaikuttaisi viranomaistoimintaan kertaluonteisten tietojärjestelmäkustannusten lisäksi. Energiaverotukseen liittyvät tehtävät siirtyvät Tullilta Verohallinnon vastuulle vuoden 2017 alusta erikseen annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Energiaverotus toimitetaan kuitenkin siirron jälkeenkin Tullin tietojärjestelmillä, joihin ehditään tehdä esityksessä ehdotetut verotasomuutokset ennen vuoden vaihdetta.

3.5 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Ehdotetut veromuutokset siirtäisivät energiaverotuksen painopistettä yhä enemmän päästökaupan ulkopuolisiin sektoreihin kuten liikenteeseen, palveluelinkeinoon, maatalouteen ja yksityisiin kuluttajiin.

3.6 Vaikutukset kansalaisten asemaan

Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimukseen perustuvan arvion mukaan ehdotetut veronkorotukset ovat hyvin lievästi regressiivisiä, eli vaikuttavat suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin enemmän pienituloisten kotitalouksien asemaan. Vaikutus on kuitenkin tuloeroja mittaavalla gini-kertoimella arvioituna vähäinen, alle 0,01. Tilastokeskuksen vuoden 2014 tulonjaon kokonaistilaston mukaan gini-kerroin oli tuolloin Suomessa 27,0. Suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin veronkorotukset ovat keskimäärin noin 0,06 prosenttia, alimmassa tulokymmenyksessä 0,05 prosenttia ja ylimmässä 0,04 prosenttia. Suorien vaikutusten lisäksi veronkorotukset voivat vaikuttaa kotitalouksiin epäsuorasti lämmityskustannusten takia nousevien yhtiövastikkeiden kautta. Tämän vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Koska kulutustutkimuksen raportointi tapahtuu kotitaloustasolla, ei muutoksen vaikutuksia voida yksiselitteisesti arvioida sukupuolen mukaisesti. Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kohdistuisi täysimääräisesti noin 200 000 öljylämmitteiseen kotitalouteen sekä niihin lähinnä Etelä-Suomen kaupunkien kotitalouksiin, joiden käyttämä kaukolämpö on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Biokaasua, kiinteitä biopolttoaineita ja turvetta lämmityksessä hyödyntävät kotitaloudet välttyisivät kokonaan veronkorotuksilta.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Esitys on ollut lausuntokierroksella. Lausuntonsa antoivat Veronmaksajain Keskusliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Omakotiliito ry, Gasum Oy, Autotuojat ry, Autoalan Keskusliitto ry, Suomen Yrittäjät, Maa- ja Metsätalousalan Keskusliitto MTK ry, Greenpeace, Tulli, Öljy- ja Biopolttoaineala ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Teknologiateollisuus ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Meripelastusseura ry, Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Infra ry, Koneyrittäjien liitto ry, Suomen Taksiliitto, Metsäteollisuus ry, Yleinen Teollisuusliitto ry, Teknisen Kaupan liitto ry ja ympäristöministeriö.

Elinkeinoelämän lausunnoissa korostettiin niin lämmitys- työkone- kuin liikennepolttoaineiden elinkeinoelämälle aiheuttamia lisäkustannuksia, jotka heikentävät kilpailukykyä ja joista tulisi sen vuoksi luopua. Joissakin lausunnoissa esitettiin veronkorotusten kompensoimiseksi veronpalautusjärjestelmän luomista muun muassa työkoneissa ja kuorma-autoissa käytettävän polttoaineen osalta.

Useissa lausunnoissa pidettiin oikeaan osuneena ratkaisuna säilyttää yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron 50 prosentin alennus. Samoin verotuksen painopisteen muuttamista vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja energiatehokkuutta suosivaksi pidettiin laajasti kannatettavana. Erityisesti ympäristöjärjestöjen lausunnoissa olisi toivottu voimakkaampaa ohjausta päästöjen vähentämiseksi ja lisäksi niiden lausunnoissa ehdotettiin turpeen verottamista ja luopumista energiaverotuksen tuista, kuten energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksesta ja teollisuuden alennetusta sähköverosta.

Lausuntojen johdosta esitykseen ei ole tehty muutoksia.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Yksityiskohtaiset perustelut

1 Lakiehdotusten perustelut
1.1 Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta

Liite. Lain liitteen verotaulukossa säädetään polttoaineista valmisteverona suoritettavasta energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Verotaulukkoon tehtäisiin liikennepolttoaineiden energiasisältö- ja hiilidioksidiveron korotuksesta aiheutuvat polttoainekohtaiset yksikköveromuutokset. Lisäksi verotaulukkoon tehtäisiin kevyelle ja raskaalle polttoöljylle, biopolttoöljylle sekä nestekaasulle lämmityspolttoaineiden energiasisältö- ja hiilidioksidiveron korotuksesta johtuvat yksikköveron muutokset.

1.2 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta

Liite. Liitteen molempia verotaulukoita muutettaisiin. Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksista säädetään liitteen verotaulukossa 1, johon tehtäisiin ehdotettuja veron korotuksia vastaavat muutokset. Verotaulukkoa 2 muutettaisiin mäntyöljyn osalta siten, että sen veroa korotettaisiin raskasta polttoöljyä vastaavasti 1,75 sentillä kilolta.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2017 alusta.

Lakiehdotukset

1.

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) liite, sellaisena kuin se on laeissa 1721/2015 ja 1723/2015, seuraavasti:


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


VEROTAULUKKO
TuoteTuote-Energiasisältö-veroHiilidioksidi-veroHuolto-Yhteensä
ryhmävarmuus-
maksu
Moottoribensiini snt/l1052,1917,380,6870,25
Pienmoottoribensiini snt/l1132,1917,380,6850,25
Bioetanoli snt/l2034,2511,400,6846,33
Bioetanoli R snt/l2134,255,700,6840,63
Bioetanoli T snt/l2234,250,000,6834,93
MTBE snt/l2342,4114,120,6857,21
MTBE R snt/l2442,4112,560,6855,65
MTBE T snt/l2542,4111,010,6854,10
TAME snt/l2645,6715,200,6861,55
TAME R snt/l2745,6713,840,6860,19
TAME T snt/l2845,6712,470,6858,82
ETBE snt/l2944,0414,660,6859,38
ETBE R snt/l3044,0411,950,6856,67
ETBE T snt/l3144,049,240,6853,96
TAEE snt/l3247,3015,750,6863,73
TAEE R snt/l3347,3013,460,6861,44
TAEE T snt/l3447,3011,180,6859,16
Biobensiini snt/l3852,1917,380,6870,25
Biobensiini R snt/l3952,198,690,6861,56
Biobensiini T snt/l4052,190,000,6852,87
Etanolidiesel snt/l4715,1811,650,3527,18
Etanolidiesel snt/l R4815,186,400,3521,93
Etanolidiesel snt/l T4915,181,150,3516,68
Dieselöljy snt/l5032,7719,900,3553,02
Dieselöljy para snt/l5125,9518,790,3545,09
Biodieselöljy snt/l5230,0418,240,3548,63
Biodieselöljy R snt/l5330,049,120,3539,51
Biodieselöljy T snt/l5430,040,000,3530,39
Biodieselöljy P snt/l5525,9518,790,3545,09
Biodieselöljy P R snt/l5625,959,400,3535,70
Biodieselöljy P T snt/l5725,950,000,3526,30
Kevyt polttoöljy snt/l609,7015,470,3525,52
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l617,0515,470,3522,87
Biopolttoöljy snt/l627,0515,470,3522,87
Biopolttoöljy R snt/l637,057,740,3515,14
Biopolttoöljy T snt/l647,050,000,357,40
Raskas polttoöljy snt/kg718,0518,780,2827,11
Lentopetroli snt/l8156,7619,240,3576,35
Lentobensiini snt/l9151,7017,210,6869,59
Metanoli snt/l10026,108,690,6835,47
Metanoli R snt/l10126,104,340,6831,12
Metanoli T snt/l10226,100,000,6826,78
Nestekaasu snt/kg1109,0117,530,1126,65
Bionestekaasu snt/kg1119,0117,530,1126,65
Bionestekaasu R snt/kg1129,018,760,1117,88
Bionestekaasu T snt/kg1139,010,000,119,12
2.

Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) liitteen verotaulukot 1 ja 2, sellaisina kuin ne ovat verotaulukko 1 laissa 1722/2015 ja verotaulukko 2 laissa 1724/2015, seuraavasti:


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


VEROTAULUKKO 1
TuoteTuote- ryhmäEnergia-sisältöveroHiilidioksidi- verotHuolto-varmuus-maksuYhteensä
Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet euroa/t149,93139,911,18191,02
Maakaasu, euroa/MWh27,0511,480,08418,614
VEROTAULUKKO 2
TuoteTuote-Energia-Huolto-Yhteensä
ryhmäverovarmuus-
maksu
Sähkö snt/kWh
— veroluokka I12,240,0132,253
— veroluokka II20,690,0130,703
Mäntyöljy snt/kg327,110,0027,11
Polttoturve euroa/MWh41,900,001,90

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Valtiovarainministeri
Petteri Orpo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.