HE 54/2016

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 1, 4 ja 13 §:n muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksen pääasiallisena tavoitteena on muuttaa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annettua lakia (7/2014) niin, että lain tavoitetta ja alueiden kehittämisen tavoitteita tarkennetaan vastaamaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen hyväksymiä aluekehittämisen painopisteitä. Lisäksi esitetään muutettavaksi alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukuntaa koskevia säännöksiä. Neuvottelukunnan tilalle ehdotetaan säännöksiä uudesta alueiden uudistumisen neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan tehtävät olisivat strategisempia kuin aiemmin eikä se enää käsittelisi esimerkiksi erilaisiin ohjelmiin liittyviä hallinnollisia asioita. Neuvottelukunta toimisi edelleen työ- ja elinkeinoministeriön puheenjohdolla, ja jäsenistöön kuuluisivat alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt ja järjestöt sekä alueiden edustus. Koska käsiteltävät asiat eivät enää olisi niinkään hallinnollisia, neuvottelukunnan jäsenistöön kuuluisi sellaisia henkilöitä, joilla on laaja vaikutusvalta organisaatiossaan.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia (8/2014) niin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi myöntää rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston varoja myös yrityspalvelujen kehittämiseen.

Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Perustelut

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Alueiden kehittämisestä ja sen tavoitteista säädetään alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014). On katsottu tarpeelliseksi säätää erikseen lain tavoitteesta joka sisältää alueiden kehittämisen järjestelmälle asetettavat tavoitteet ja varsinaiset alueiden kehittämisen sisältöön liittyvät tavoitteet. Näitä tavoitteita on voitu tarkentaa, jos hallitusohjelmassa olevat alueiden kehittämiseen liittyvät linjaukset tai näitä tarkentavat valtioneuvoston hallituskaudeksi päättämät alueiden kehittämisen painopisteet edellyttävät tarkentamista.

Vuodesta 2010 työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä on toiminut alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, joka on käsitellyt laajasti alueiden kehittämiseen ja rakennerahastoihin liittyviä asioita. Neuvottelukunnan kokoonpanoon on ollut laaja. Asioista suuri osa on ollut hallintoon ja muihin käytännön toimeenpanoon liittyviä asioita. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan laajaa asiantuntemusta on käytetty myös esimerkiksi alueiden kehittämiseen liittyvässä lainvalmistelussa. Alueiden kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä on kuitenkin huomattu tarve vahvistaa ministeriöiden välistä yhteistyötä. Jäsenistössä säilyisivät useimmat nykyiset tahot, mutta ministeriöitä edustaisivat kansliapäälliköt ja muidenkin tahojen osalta toivotaan jäsenen olevan sellainen, jolla on riittävästi laajaa toimivaltaa organisaatiossaan.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 8 §:ssä on säädetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämästä tuesta. Tämän lain nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää Euroopan aluekehitysrahaston tukea rakennerahasto-ohjelmassa liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Lakiin esitetään lisättäväksi mahdollisuus myöntää rahoitusta myös yrityspalvelujen kehittämiseen.

1.1 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Valtioneuvosto päätti 25.2.2016 aluekehittämisen painopisteistä vuosiksi 2016−2019 (aluekehittämispäätös).

1 §.Tavoite. Yhtenä aluekehittämispäätöksen painopisteenä on hyvinvointia kumppanuudella. Pykälää ehdotetaan tarkennettavaksi niin, että pykälän viimeiseen virkkeeseen lisätään sana kumppanuus.

4 §.Alueiden kehittämisen tavoitteet. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että 1 momentin 1 kohtaan lisätään sana uudistuminen. Voimassa olevassa lain 1 §:n mukaan aluekehittämisjärjestelmän tulee luoda edellytykset kasvulle ja uudistumiselle. Alueiden kehittämisen erityisiin tavoitteisiin esitetään, että tavoitteena on nimenomaisesti vahvistaa alueiden uudistumista. Voimassa olevan lain tavoitteet, alueiden tasapainoisen kehittämisen ja kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, jäisivät edelleen alueiden kehittämisen tavoitteiksi. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa esitetään tarkennettavaksi niin, että tavoitteena olisi vahvistaa ja monipuolistaa alueiden elinvoimaa ja kasvua tukevaa elinkeinorakennetta. Aluekehittämispäätöksen yhtenä painopisteenä on elinvoiman vahvistaminen ja kasvun lisääminen.

13 §.Alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta korvattaisiin uudella alueiden uudistumisen neuvottelukuntaa koskevilla säännöksillä. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan toiminta on lakannut syksyllä 2015 ja sen tilalle on asetettu alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan tehtävien on tarkoitus olla huomattavasti strategisempia kuin alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan, joka käsitteli myös erilaisia esimerkiksi ohjelmien hallintoon ja muuhun käytännön toimeenpanoon liittyviä asioita.

Myös neuvottelukunnan kokoonpanoa on tarkoitus uudistaa. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta toimi rakennerahastopolitiikan kumppanuuselimenä ja jäsenistössä oli edustajia tasapuolisesti keskus- ja aluehallinnosta sekä järjestöistä. Koska neuvottelukunnan tehtäviin on kuulunut runsaasti muita kuin strategisia asioita, on jäsenistö koostunut maakunta- ja valtion aluehallinnon johtajia lukuun ottamatta esittelijä- ja asiantuntijatason virkamiehistä. Alueiden kehittäminen on luonteeltaan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja toimenpiteiden koordinaatiota vaativaa ja siksi neuvottelukunnan jäsenten tulisi olla asemaltaan sellaisia henkilöitä, että he pystyvät kattavasti arvioimaan ja tuomaan esiin edustamansa organisaation tai tahon näkökulmia ja toiminnan vaikutuksia aluekehittämisen kokonaisuuteen. Tarkoituksena olisi, että alueiden uudistumisen neuvottelukunnan puheenjohtajan tehtävää hoitaisi elinkeinoministeri ja jäsenistössä olisi ministeriöiden ja aluehallinnon ylintä virkamiesjohtoa sekä keskeisten yhteistyöorganisaatioiden johtoa.

Pykälän 1 momentin mukaan neuvottelukunnan tehtävänä olisi yhteen sovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Tehtävän yleiskuvauksen tulee olla riittävän kattava, jotta neuvottelukunta voi ottaa käsiteltäväkseen laajasti aluekehitykseen liittyviä tehtäviä sillä aluekehittämiseen kuuluu monimuotoisesti eri hallinnonalojen toimialaan liittyviä tehtäviä.

Pykälän 2 momentissa olisi neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä. Näitä ovat muun muassa aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä ja valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi myös käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata ja ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Neuvottelukunta ei pääsääntöisesti käsittelisi operatiiviseen toimintaan ja käytännön hallinnointiin liittyviä asioita. Pykäläehdotuksessa olevien tehtävien on tarkoitus olla esimerkkejä alueiden uudistumisen neuvottelukunnan tehtävistä.

Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvosto asettaisi neuvottelukunnan ja päättäisi sen kokoonpanosta sekä määräisi puheenjohtajan. Jäsenistössä tapahtuvat muutokset voi kuitenkin tehdä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi esitetään, että neuvottelukunta voisi asettaa jaostoja.

Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvosto voisi antaa tarkempia säännöksiä neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä.

1.2 Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

8 §.Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten myöntämä tuki. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi myöntää Euroopan aluekehitysrahaston varoja liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvien hankkeiden lisäksi yrityspalvelujen kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla julkisia yrityspalveluita on kehitetty aiemmin Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella Yritys-Suomi kehittämisohjelman sekä seudullisten yrityspalveluiden hankkeissa. Yritys-Suomi kehittämisohjelmassa on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoille yhteisiä toimintamalleja esimerkiksi palvelujen asiakasryhmien mukaiseen kohdentamiseen, asiakastiedon vaihtamiseen, sähköiseen oppimiseen, asiakassuunnitteluun ja toimijat yhdistävään johtoryhmätyöskentelyyn. Hankkeiden rahoittajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriö. Käynnissä olevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella yritysten kehittäminen tapahtuu yksinomaan Euroopan aluekehitysrahaston varoilla. Työ- ja elinkeinoministeriössä ei enää tällä rakennerahasto-ohjelmakaudella hallinnoida rakennerahastohankkeita, vaan rahoittajina voivat toimia ainoastaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakuntien liitot ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes.

Tarkoituksena on, että Yritys-Suomi -kehittämisohjelmaa ja seudullisten yrityspalvelujen hankkeita jatkettaisiin rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamana. Toimintaan tarvittava rahoitus tulisi Tekesin Innovatiiviset kaupungit kehittämisohjelmaan tarkoitetuista Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma päättyy hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi ehdotetaan, että toiminnan rahoittajana toimisivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja toiminta keskitettäisiin johonkin rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtäviä hoitavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Hankkeet olisivat pääosin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen itse toteuttamia kehittämishankkeita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat koordinoineet alueilla seudullisia yhteistyösopimuksia ja ne kehittävät myös Yritys-Suomen sähköisiä palveluja huolehtimalla muun muassa julkisten yrityspalvelluiden yritysasiantuntijoiden ja yritysneuvojien käyttöoikeuksien järjestämisestä asiakaspalveluun. Näin niillä on jo hyvä tuntemus yrityspalveluihin liittyvästä toiminnasta ja yrityspalveluiden kehittäminen soveltuu hyvin niiden tehtäviin. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimialaan kuuluva suorien yritystukien myöntäminen tuo synergiahyötyä toimintaan.

2 Esityksen vaikutukset

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain muutosten vaikutukset ovat välillisiä eikä niillä ole suoraa vaikutusta viranomaisten toimintaan tai valtion talousarvioon. Tarvittava rahoitus toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön menokehyksen puitteissa.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastojen rahoittamisesta annetun lain muutos edellyttää, että yrityspalvelujen kehittämistä koordinoivalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on riittävät henkilöstö- ja muut varat tähän toimintaan. Tarkoitukseen varataan 1−3 miljoonaa euroa ja toimintaan arvellaan tarvittavan yksi henkilötyövuosi.

3 Asian valmistelu

Valmistelu on tehty työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä.

Esityksestä pyydettiin lausunnot maakuntien liitoilta, rakennerahasto-ELY-keskuksilta ja ministeriöiltä.

Maakuntien liittojen yhteisen lausunnon mukaan kaikki säädösvalmistelu tulevan maakuntapohjaisen itsehallinnon toimialaan kuuluvista ja sitä sivuavista asioista tulisi tehdä maakuntauudistuksen kokonaisuus huomioiden. Liitot katsovat, että säädösmuutosten tulisi tukea käynnissä olevan maakuntauudistuksen linjauksia.

Esitystä ei ehdoteta tältä osin muutettavaksi, koska kyseessä on vähäinen, määräaikaisena hankkeena tehtävä yrityspalvelujen kehittämistoiminta.

Esityksen 1. lakiluonnoksen 1 ja 4 §:ien muutosehdotuksia kaikki lausunnonantajat pitävät hyvinä.

Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (13 §) osalta sekä maakuntien liitot että Kuntaliitto esittävät, että maakuntien liittojen tulisi olla laajemmin edustettuina, jotta alueiden erilaisuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan kokoonpanoa ei esitetä laajennettavaksi, sillä se on luonteeltaan enemmänkin ministeriöiden välinen yhteistyöelin ja sen tarkoituksena on olla eräänlainen vastine maakuntien yhteistyöryhmille. Neuvottelukunnan käytännön työssä tullaan varmistamaan alueellisen näkökulman huomioon ottaminen.

Esityksen 2. lakiluonnoksen, alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8 §:n muuttamista maakuntien liitot ja Kuntaliitto eivät pitäneet tarkoituksenmukaisena, eikä se niiden mielestä myöskään edistäisi hallituksen norminpurkutavoitetta. Ne katsovat myös, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ehdotettu tukimuoto on hyvin lähellä saman lain 7 §:n mukaista maakuntien liittojen alueellisen kehittämistuen sisältöä. Maakuntien liitot ehdottavat, että jäljellä oleva vähäinen Innovatiiviset kaupungit  kehittämisohjelmaan tarkoitettu Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus käytettäisiin muuhun kuin yrityspalvelujen kehittämiseen esimerkiksi palauttamalla ne maakuntien kehyksiin tai käyttämällä ne valtakunnalliseen Euroopan aluekehitysrahaston toimintaan, mutta kuullen ensin maakuntien liittoja. Sekä Kuntaliitto että liitot ehdottavat, että yrityspalvelut tarvittaessa rahoitettaisiin Euroopan sosiaalirahaston varoilla ja tehtäisiin tarvittava ohjelmanmuutosesitys komissiolle. ELY-keskukset taas kannattavat tehtävän antamista ELY-keskukselle.

Maakuntien liitot muistuttavat lausunnossaan, että valtion oman tuotannon hankkeisiin on kehotettu suhtautumaan pidättyvästi, ja tämänkään vuoksi ei yrityspalveluja tulisi kehittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen itse toteuttamalla hankkeella.

Esitystä ei ehdoteta tältä osin muutettavaksi lausuntojen perusteella, sillä tällainen ohjelmanmuutos olisi suuri muutos nykyiseen ja vaatisi runsaasti aikaa sekä hallinnollista työtä. Yrityspalveluiden kehittäminen edellyttää, että hanke on valtakunnallinen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on valtakunnallisesta keskittämisestä enemmän kokemusta kuin liitoilla. ELY-keskuksille on jo aiemmin delegoitu digitaalisten yrityspalveluiden käytön edistäminen, kuten Yritys Suomi verkkopalveluista tiedottaminen.

4 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 1, 4 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 1 §, 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta ja 13 § seuraavasti:

1 §
Tavoite

Tämän lain tavoitteena on luoda vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä. Tavoitteena on lisäksi sovittaa yhteen kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmä luo edellytykset aluelähtöiselle, kumppanuuteen ja kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle.

4 §
Alueiden kehittämisen tavoitteet

Alueiden kehittämisen tavoitteena on:

1) vahvistaa alueiden uudistumista ja tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä;

2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinvoimaa ja kasvua tukevaa elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa;


13 §
Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteen sovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta.

Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata 6 §:n 1 momentin mukaisen aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä ja valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan ja määrää sen puheenjohtajan. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista. Neuvottelukunta voi asettaa jaostoja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja tarkemmista tehtävistä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


2.

Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 8 §:n 1 momentin 2 kohta seuraavasti:

8 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämä tuki

Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea rakennerahasto-ohjelmaa toteuttaviin:


2) Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä yrityspalveluiden kehittämiseen liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Elinkeinoministeri
Olli Rehn

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.