HE 144/2014

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi katsastustoiminnan valvontamaksusta annettua lakia. Katsastustoiminnan valvontamaksun määrä laskettaisiin nykyisestä 2,90 eurosta 2,20 euroon. Maksu perittäisiin edelleen jokaisesta maksukauden aikana katsastustoimipaikalla suoritetusta, ajoneuvoliikennerekisteriin merkitystä katsastuksesta ja jälkitarkastuksesta. Muutoksen tarkoituksena on päivittää valvontamaksu vastaamaan valvonnasta aiheutuvia alentuneita kustannuksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  1
SISÄLLYS 2
PERUSTELUT 3
1 Nykytila 3
2 Ehdotetut muutokset 6
3 Esityksen vaikutukset 6
4 Asian valmistelu 7
5 Riippuvuus muista esityksistä 7
6 Voimaantulo 7
LAKIEHDOTUS 8
katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 8
LIITE 9
RINNAKKAISTEKSTI 9
katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 9

Perustelut

1 Nykytila

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen (HE 17/2013 vp) ajoneuvojen katsastustoiminnan uudistamista koskevien lakien sisällöstä 14 päivänä maaliskuuta 2013. Eduskunta hyväksyi lait 12 päivänä marraskuuta 2013 ja ne tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014. Uuden ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain (957/2013) tarkoituksena on hillitä viime vuosina tapahtunutta katsastushintojen nousua ja lisätä katsastuspalvelujen tarjontaa. Lailla pyritään myös helpottamaan katsastustoimipaikkojen sijoittumista alueellisen kysynnän mukaan sekä lisätä katsastusalan kilpailua.

Kansalaisnäkökulmasta uusi lainsäädäntö mahdollistaa auton huoltamisen, korjaamisen ja katsastamisen samalla kertaa samassa paikassa. Lain yhtenä tärkeänä tavoitteena on säästää kaikkien katsastuspalveluja käyttävien asiakkaiden aikaa, vaivaa sekä kustannuksia.

Uusi laki tuo lisää katsastusyrittäjiä alalle, sillä lain tarkoituksena on helpottaa katsastustoimiluvan saamisen ja katsastajaksi pääsemisen edellytyksiä. Esimerkiksi jatkossa autokorjaamot voivat saada katsastusluvan ja toisaalta katsastustoimipaikat voivat käyttää omia tilojaan ja laitteitaan ajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen. Katsastusten laatua pyritään parantamaan muun muassa toimipaikkakohtaisten laadunhallintajärjestelmien ja katsastusalan valvontaprosessin kehittämisen avulla.

Ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain yhteydessä on annettu myös laki ajoneuvojen katsastustoiminnan valvontamaksusta (960/2013), joka tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 ja joka korvasi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain (1099/1998) 24 a §:ään ja Liikenteen turvallisuusviraston maksullisista suoritteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen (1185/2010) sisältyvät katsastustoiminnan maksua koskevat säännökset. Nykyinen katsastustoiminnan valvontamaksu muutettiin veroluontoiseksi valvontamaksuksi. Maksua on pidettävä perustuslain 81 §:n 1 momentissa tarkoitettuna verona, ei mainitun lain 81 §:n 2 momentissa tarkoitettuna maksuna.

Katsastuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä liikenne- ja viestintävaliokunta on antamassaan lausunnossa (LiVM 13/2013 vp) korostanut valvonnan toteuttamisen tehokkuuden ja kattavuuden keskeistä merkitystä. Katsastuksen valvontamaksua koskevaan lakiehdotukseen valiokunta ei esittänyt muutoksia.

Katsastuksen puolueettomuuden, riippumattomuuden ja muun asianmukaisuuden seuranta ja arviointi

Katsastuksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta arvioidaan jo katsastuslupahakemusten käsittelyn yhteydessä. Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset sisältävän katsastusluvan hakijan on täytettävä ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa säädetty riippumattomuusvaatimus. Määräaikais- ja valvontakatsastukset sisältävän katsastusluvan hakijan on puolestaan hakemuksessaan osoitettava, miten se järjestää toimintansa siten, ettei sen harjoittama muu ajoneuvoalan liiketoiminta vaikuta katsastuksen lopputulokseen. Katsastusluvan hakijalla on oltava laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia koskevan standardin SFS-EN ISO 9001:2008 tai tätä uudemman kyseisen standardin mukaan akkreditoidun sertifiointielimen sertifioima hakijan katsastustoimipaikat kattava riittävän laaja laadunhallintajärjestelmä. Laadunhallintajärjestelmässä on otettava huomioon katsastustoiminnalle säädetyt ja määrätyt vaatimukset. Laadunhallintajärjestelmien vaatimuksista säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (198/2014).

Katsastustoiminnan valvonta

Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo katsastustoimintaa nykyisin menetelmin suorittamalla käyntejä katsastustoimipaikoille, tarkastamalla ajoneuvoliikennerekisteriin talletettuja tietoja, asiakirjoja ja katsastustoimipaikkojen vikatilastoja sekä osallistumalla ajoneuvojen teknisiin tienvarsitarkastuksiin. Valvontaan vaikuttavat myös kansalaisten ja muiden viranomaisten yhteydenotot. Vuonna 2013 tarkastuskäyntejä oli 94 kpl. Tarkastukset jakaantuvat tarpeen mukaan aloitus- ja ennakkotarkastuksiin sekä valvontatarkastuksiin. Niissä pyritään selvittämään, vastaavatko toimipaikan toimintatavat ja katsastustoiminnan laatu katsastusta koskevissa säännöksissä ja ohjeissa asetettuja vaatimuksia. Katsastustoimipaikkaan kohdistuvien valvontatarkastusten välinen aika muodostuu keskimäärin kolmesta neljään vuoden pituiseksi.

Uusi laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta antoi Liikenteen turvallisuusvirastolle uusia valtuuksia toteuttaa valvontaa riittävästi ja tehokkaasti. Liikenteen turvallisuusvirasto voi katsastustoiminnan valvomiseksi tehdä sopimuksen yksityisen palvelun tuottajan kanssa lain 39 §:ssä tarkoitetun katsastustoimipaikan tarkastuksen suorittamisesta. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto voi pysäyttää ajoneuvon sen poistuessa katsastuksesta tai yksittäishyväksynnästä ja tarkastaa ajoneuvon uudestaan.

Ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain valmistelun yhteydessä katsastustoiminnan lisääntyvien valvontakulujen ja katsastuspalvelurekisterin ylläpitämisen arvioitiin aiheuttavan 2 640 000 euron lisäyksen valvonnan kustannuksiin. Tähän perustuen valvontamaksuksi säädettiin 2,90 euroa. Lainvalmistelussa valvontakustannusten lisääntymisen arvioitiin koostuvan Liikenteen turvallisuusviraston tarkastajien matkakuluista vuositasolla noin 40 000 eurolla, testiautolla ja testirekalla suoritettavasta tarkastustoiminnasta noin 950 000 euroa, sopimuskumppanien ostopalveluna tekemistä tarkastuksista vuosittain noin 770 000 euroa sekä katsastuspalvelurekisterin ylläpidosta noin 10 000 euroa vuodessa. Liikenteen turvallisuusviraston omien resurssien lisäämiseen, ulkoistetun valvonnan hallinnointiin ja pienempiin tietojärjestelmän muutoksiin ja kehitystarpeisiin oli varattu noin 870 000 euroa. Ulkoistettujen palvelujen osalta kustannusarvio perustui Liikenteen turvallisuusviraston arvioon, joka on sen jälkeen tarkentunut kilpailutusmenettelyssä.

Ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain hyväksymisen jälkeen Liikenteen turvallisuusvirasto on jatkanut valvonnan uusien tehokkaampien ja vaikuttavampien toimintamallien suunnittelua. Jatkosuunnittelussa on käynyt selväksi, että katsastustoiminnan valvonnan ja sen resurssien mahdollisimman tehokas järjestäminen vaatii valvonnan toimintamallin perusteellisempaa uudistamista.

Uusi katsastustoiminnan valvontamalli

Katsastustoiminnan uusi valvontamalli perustuu katsastustoimipaikkojen suorituskyvyn mittaamiseen, tilastolliseen laadunvalvontaan sekä valvontapalvelujen hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Merkittävin edistys uuden valvontamallin suunnittelussa on ollut katsastustoiminnan laatua mittaavan suorituskykymittarin kehittäminen. Suorituskykymittari toimii uuden valvontamallin runkona tuottamalla laadunhallinta- ja valvontaprosessien toiminnan kannalta arvokasta ja monin tavoin hyödynnettävää informaatiota katsastustoiminnan laadusta. Suorituskykymittarista saatava informaatio tukee katsastustoimialan laadunhallinta- ja valvontaprosessia toiminnan kaikilla tasoilla.

Suorituskykymittari perustuu suorituskyvyn mittaamisen periaatteisiin, tilastollisiin laadunvalvontamenetelmiin ja Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään ajoneuvoliikennetietojärjestelmään tallennettujen tietojen analysointiin. Tilastollisten laadunvalvontamenetelmien rinnalla suorituskykymittarissa hyödynnetään myös valvontatoimintojen avulla kerättyjä havaintoja. Tilastollisten laadunvalvontamenetelmien avulla on laskettu odotusarvot eri-ikäisten ajoneuvojen katsastuksissa havaittujen vikojen määrille ja hylkäysprosenteille. Näitä odotusarvoja ja katsastustoimipaikoille katsastukseen esitettyjen ajoneuvojen tosiasiallista ikäjakaumaa, katsastuksissa havaittujen vikojen määriä sekä hylkäysprosentteja hyödyntäen on kehitetty katsastusprosessin laatua katsastustoimipaikkakohtaisesti mittaava suorituskykymittari. Suorituskykymittarin avulla tunnistetaan katsastusorganisaatioita ja katsastustoimipaikkoja, joiden toiminnan vaatimustenmukaisuuden ohjaamiseksi tulee kohdistaa toimenpiteitä. Suorituskykymittarin avulla voidaan myös ohjata ja kehittää Liikenteen turvallisuusviraston valvontatoimintoja sekä arvioida valvontatoimintojen ja katsastusorganisaatioiden oman laadunvalvonnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Suorituskykymittarin tuloksia, keskiarvo-, vertailu- ja tavoitemittareita sekä tilastoja jaetaan katsastusorganisaatioiden oman laadunvalvonnan hyödynnettäväksi. Suorituskykymittarilla tuotetun informaation ja tilastojen jakaminen tarjoaa myös aiempaa parempia työkaluja katsastusorganisaatioiden ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän ja omavalvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Liikenteen turvallisuusvirastolla on näin ollen aiempaa paremmat edellytykset siirtää valvonnan painopistettä yksityiskohtaisista tarkastuksista auditointeihin ja arviointeihin sekä omavalvontaan.

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa katsastusluvan haltijoille ohjeen niiden oman laadunvalvonnan toteuttamisesta. Ohjeen avulla pyritään lisäämään katsastustoimiluvan haltijoiden oman laadunvalvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ohjeessa tarkennetaan ajoneuvojen katsastustoiminnan laadunhallintajärjestelmistä annettua Liikenne- ja viestintäministeriön asetusta (198/2014) ja kuvataan, kuinka laadunvalvontamittareiden ja katsastustoimipaikkojen oman laadunvalvonnan avulla tulee tunnistaa katsastusprosessin laatuun liittyviä poikkeamia, selvittää poikkeamien syitä, määritellä ja tuottaa korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä sekä varmistua korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

Testiautotoiminnan ja testirekan vaikuttavuutta ja toteutuskelpoisuutta valvontakeinona on arvioitu uudelleen. Testirekan hankkimisesta on luovuttu, koska vähintään samantasoinen vaikuttavuus saavutetaan ulkoiselta palveluntarjoajalta hankittavilla tarkastuspalveluilla. Testiautotoiminnan vaikuttavuus on havaittu rajalliseksi ja on arvioitu, että testiautotoiminnalla on tarkoituksenmukaista valvoa noin 200 000 euron määrällä vuosittain. Hallituksen esityksen antamisen aikaan vuosittain tehtiin kolme testiautokierrosta, joista jokaisella testiautot kävivät 50 katsastustoimipaikassa. Yhteensä testiautoja käytettiin siten vuosittain 150 katsastustoimipaikalla. Testiautokustannukset olivat vuosittain 89 100 euroa. Jatkossakin tehdään vuosittain kolme testiautokierrosta mutta jokaisella kierroksella testiautoja käytetään 75 katsastustoimipaikalla. Testattavien toimipaikkojen määrä nousee noin 225 toimipaikkaan vuodessa.

Valvonnan kustannukset

Ulkoistettujen palvelujen kilpailutusten tulokset on saatu kevään 2014 aikana ja valvontapalveluja saadaan hankittua ennakoitua edullisemmin. Katsastuksen valvonta kyetään siksi toteuttamaan lainvalmistelussa arvioitua edullisemmin.

Hallituksen esityksessä arvioitiin, että sopimuskumppanien tekemiin katsastustoimipaikkojen tarkastuksiin tulisi varata vuosittain noin 770 000 euroa. Juuri päättyneen kilpailutuksen perusteella toteutuva kustannus on kuitenkin vain noin 300 000 euroa vuodessa. Tällä hinnalla sopimuskumppani voi tehdä tarkastuskäynnin noin 200 katsastustoimipaikalle vuosittain. Lisäksi sopimuskumppani tekee rekisteröinti- ja muutoskatsastusten asiakirjavalvontaa vuosittain noin 210–230 henkilötyöpäivää. Katsastustoiminnan valvonnan kustannusten arvioidaan uuden valvontamallin perusteella olevan yhteensä noin 7 329 000 euroa vuodessa.

Liikenteen turvallisuusvirasto on valmistautunut uuden lain mukaiseen valvonnan toimintamalliin siten, että suoritemäärät lisääntyvät tehokkaalle ja kattavalle tasolle pääasiallisissa valvontakeinoissa, joita ovat katsastustoimipaikkojen valvontatarkastukset, erikoiskatsastusten valvonta, tienvarsitarkastukset, testiautotoiminta ja jarruvaunutoiminta. Katsastusorganisaatioilta edellytetty laadunhallintajärjestelmä ja uudet valvontamallit edellyttävät aiempaa enemmän katsastusorganisaatioiden omaa työtä valvonnan suorittamiseen viranomaistyön sijaan, mikä suoraan alentaa viranomaiskustannuksia.

Valvonnan määrän lisäämisen nyt suunnitellusta tasosta ei arvioida tuottavan vastaavaa parannusta katsastuksen laatuun tai tuovan muutakaan erityistä hyötyä vaan se päinvastoin saattaisi passivoida toimijoita oman toimintansa seuraamisessa.

Uusi laki katsastustoiminnan valvontamaksusta tuli voimaan 1.7.2014. Vuosi 2015 tulee olemaan ensimmäinen täysi kalenterivuosi, jolloin laki on voimassa ja jolloin katsastuksen valvonnan suunnitelmat toteutuvat täysimääräisesti. Talousarvioesityksessään vuodelle 2015 Liikenteen turvallisuusvirasto on määrittänyt tarvittavien ja riittävien edellä selostetun mukaisten valvontatoimenpiteiden kustannukset, jotka olisivat 7 329 000 euroa.

Kustannuksia vastaten maksun tulisi olla 2,20 euroa katsastusta kohden, kun katsastusten arvioitu vuosittaisen määrän arvioidaan olevan 3 300 000 kappaletta. Katsastusten määrä on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2013 noin 10 prosenttia. Uusien myytyjen autojen määrän hitaasta kehityksestä johtuen, katsastusten määrän ei odoteta lähivuosina merkittävästi nousevan.

Katsastuksen valvontamaksulla kerätyillä tuotoilla voidaan rahoittaa vain toimintoja, jotka liittyvät suoraan katsastuslain valvontavelvoitteiden täyttämiseen. Alkuperäisellä tasollaan (2,90 euroa) maksu olisi siten voimakkaasti ylijäämäinen.

Katsastustoiminnan valvontamaksun määrää on tarkoituksenmukaista muuttaa mahdollisimman pian, jotta tosiasiallisesta kustannusvastaavuudesta aiheutuva hyöty saadaan tehokkaasti toiminnanharjoittajien ja heidän asiakkaidensa käyttöön. Katsastustoiminnan valvonta kilpailutetaan uuden ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain mukaisesti ja ensimmäinen kilpailutuksen perusteella valittujen valvonnan palveluntuottajien kanssa solmittava sopimuskausi päättyy 31.12.2015. Liikenteen turvallisuusvirastolla on mahdollisuus jatkaa palveluntuottajien kanssa solmittua sopimusta ilmoituksen perusteella tämän jälkeen vielä kahdella vuodella eli 31.12.2017 saakka. Valvonnan toimintamallit ja kustannukset ovat siten suurella varmuudella ennakoitavissa vuoden 2017 loppuun saakka, mikä mahdollistaa valvontamaksun tason määrittelyn pitkäjänteisesti ja maksuun kohdistuvia muutospaineita vähentäen.

Katsastuslakipaketin vaikutusten seuranta

Katsastuslakipaketin käsittelyn yhteydessä eduskunta on edellyttänyt, että katsastuspalvelujen alueellista tarjontaa, katsastuksesta perittävien maksujen kehitystä ja katsastustoiminnan harjoittamista muutoinkin sekä lakiesityksen vaikutuksia seurataan sekä virasto- että ministeriötasolla vuosittain. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtäväksi antaa (LVM/159/12/2014) vuoden 2014 huhtikuun loppuun mennessä kirjallinen selvitys siitä, miten Liikenteen turvallisuusvirasto organisoi ja muutoinkin toteuttaa katsastus- ja yksittäishyväksyntämuutosten seuranta- ja arviointitehtävät. Selvityksessä on tarkoitus käsitellä myös katsastuksen valvontaa.

2 Ehdotetut muutokset

Katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 5 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että valvontamaksun määräksi säädettäisiin 2,20 euroa. Valvontamaksu perittäisiin jatkossakin jokaisesta maksukauden aikana katsastustoimipaikalla suoritetusta, ajoneuvoliikennerekisteriin merkitystä katsastuksesta ja jälkitarkastuksesta. Näin valvontamaksulla katettaisiin valvonnasta tosiasiallisesti aiheutuvat kustannukset kustannusvastaavuuden periaatteen mukaisesti.

3 Esityksen vaikutukset

Esityksen tarkoituksena on muuttaa katsastuksen valvontamaksua kattamaan katsastuksen valvonnasta aiheutuvat tosiasialliset kustannukset kustannusvastaavuuden periaatteen mukaisesti. Valvonnasta aiheutuvat kulut ovat aiemmin ennakoitua pienemmät, mikä on seurausta katsastuksen valvontaa tehostavanvalvonnan toimintamallin muutoksista. Viranomaisvalvonnan määrä ja vaikuttavuus uudella toimintamallilla kasvaa aiemmasta samoin kuin katsastusorganisaatioiden omavalvonta.

Muutoksesta seuraisi valvontamaksuista syntyvän arvioidun tulon aleneminen noin 9 570 000 eurosta 7 329 000 euroon vuodessa eli noin 23 prosenttia. Esityksen mukaisella valvontamaksun alentamisella katettaisiin valvonnasta aiheutuvat arvioidut kustannukset täysimääräisesti ilman ylijäämää.

Liikenteen turvallisuusviraston talousarvioesityksessä vuodelle 2015 on huomioitu esityksen vaikutukset. Muutoksella ei ole suoranaisia vaikutuksia viranomaisten toimintaan, sillä toimintaa on jo kehitetty edellä kuvatulla tavalla tehokkaampaan, riskiperusteisesti kohdistettavaan suuntaan.

4 Asian valmistelu

Lakiehdotus on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen turvallisuusviraston yhteistyönä. Esityksestä on pyydetty lausunnot työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, opetusministeriöltä, oikeusministeriöltä, ympäristöministeriöltä, keskeisiltä virastoilta, katsastusyrityksiltä ja –etujärjestöiltä, auto- ja teollisuusalan sekä työntekijäosapuolten järjestöiltä sekä testauslaitoksilta. Lausunnon antoivat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Poliisihallitus, A-Katsastus Oy, Autotuojat Ry, Liikennevakuutuskeskus, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys. Maksun alentamista pidettiin yleisesti perusteltuna ja kannatettavana. Ehdotettuja muutoksia aikaistettuun voimaantuloaikaan tai asetuksen tasolla säätämiseen ei ole voitu ottaa huomioon. Puolustusministeriöllä, sisäministeriöllä, työ- ja elinkeinoministeriöllä, FINAS-akkreditointipalvelulla sekä kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ollut asiaan lausuttavaa.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Liikenteen turvallisuusvirastolle esitetään vuoden 2015 talousarvioesityksessä katsastustoiminnan valvontatehtävän järjestämiseksi 7 329 000 euron määrärahaa. Määräraha vastaa esityksen mukaisen alennetun valvontamaksun arvioitua tuottoa vuodelle 2015.

6 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain (960/2013) 5 § seuraavasti:

5 §
Maksun määrä ja perusteet

Maksun määrä on 2,20 euroa jokaisesta maksukauden aikana katsastustoimipaikalla suoritetusta, ajoneuvoliikennerekisteriin merkitystä katsastuksesta ja jälkitarkastuksesta.


Tämä laki tulee voimaan 20.


Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2014

Pääministeri
ALEXANDER STUBB

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri
Lenita Toivakka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.