HE 126/2014

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia.

Jäteveron tasoa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Verotuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa.

Jäteverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan verovelvollisen tulisi antaa jäteveroilmoituksen ohella ilmoitus verokautena kaatopaikalle toimitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia. Tilastoilmoitus annettaisiin lain toimivuuden seurantaa ja kehittämistä varten. Lisäksi jäteverolakiin tehtäisiin eräitä selventäviä ja teknisluonteisia muutoksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Nykyinen jäteverolaki (1126/2010) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Jätevero on niin sanottu kannustintyyppinen ympäristövero, jolla kerätään valtiolle verotuloja, mutta jonka ensisijaisena ympäristötavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen. Jätevero tukee osaltaan ympäristölainsäädännön mukaisia jätteisiin kohdistuvia tavoitteita ja kaatopaikkasijoittamiselle vaihtoehtoisia jätteen käsittelytapoja. Kohdistamalla vero kaatopaikoille toimitettaviin jätteisiin pyritään ensisijaisesti tehostamaan jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä.

Jätevero koskee niitä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö on mahdollista sekä teknisesti että ympäristöperusteisesti, millä tarkoitetaan sitä, että ympäristöhyötyjen tulee olla haittoja suuremmat.

Verollisiksi on säädetty osa jätelain (646/2011) 6 §:n 3 momentin nojalla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 4 jäteluettelossa yleisimmistä jätteistä sekä vaarallisista jätteistä, jäljempänä jäteluettelo, tarkoitetuista jätteistä. Verolliset jätteet luetellaan jäteverolain liitteen verotaulukossa. Verotaulukon jaottelu vastaa jäteluettelon jaottelua siten, että verotaulukossa jätteet luetellaan kahden tai neljän numeron tarkkuudella ilmaistavina jäteveroryhminä. Yksityiskohtaisempi jaottelu kuuden numeron tarkkuudella ilmenee jäteluettelosta. Määrällisesti suurimpia verollisia jätelajeja ovat yhdyskuntajätteen lisäksi muun muassa voimalaitosten sekä rauta- ja terästeollisuuden tuhkat. Veroa ei sovelleta jätelainsäädännössä tarkoitettuihin vaarallisiin jätteisiin.

Jäteveron piiriin kuuluvat kaikki, sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat. Vero kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn, jona pidetään jätteen loppusijoittamista jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Tällaisena paikkana ei pidetä välivarastointialuetta, maankaatopaikkaa, kompostointialuetta eikä jätteen hyödyntämisaluetta. Edellä tarkoitetut alueet tulee olla selkeästi erotettuna jäteverolaissa tarkoitetusta kaatopaikasta. Välivarastointialue eli alue, jossa jätettä voi säilyttää väliaikaisesti enintään kolme vuotta sen myöhempää muualla tapahtuvaa hyödyntämistä varten, muuttuu määräajan umpeuduttua lain tarkoittamaksi kaatopaikaksi, jolloin alueen kaikesta jätteestä tulee veronlaista jätettä. Jäte, joka hyödynnetään kaatopaikalla, on verotonta.

Kaatopaikoille toimitetaan myös jäteverolain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä jätteitä, jotka eivät ole veronalaisia. Tällaisia ovat jätteet, joille ei ole kaatopaikkasijoitusta korvaavaa teknistä hyödyntämisvaihtoehtoa tai joiden hyödyntämis- ja käsittelyvaihtoehdot eivät ole ympäristöllisesti kestäviä, kuten mineraalijätteitä, epäorgaanisissa kemian prosesseissa syntyviä jätteitä tai maa-aineksia.

Jäteveroa maksetaan 50 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Verovelvollinen on kaatopaikan pitäjä. Verovelvollisen on annettava Tullille veroilmoitus neljännesvuosittain kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 12 päivänä. Veroilmoitus annetaan erikseen kustakin kaatopaikasta. Veroilmoituksessa on annettava veron oikeamääräisyyden toteamiseksi tarvittavat tiedot sekä tiedot verottomista toimituksista. Verovelvollisella on oikeus vähentää verokaudelta suoritettavasta verosta kaatopaikalta asianomaisen verokauden aikana poisviedystä jätteestä suoritettu tai suoritettava vero. Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta selviää kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja valvontaa varten tarvittavat tiedot. Tulli vastaa veron kantamisesta ja valvonnasta.

Pääministeri Kataisen hallituksen antaman vuosia 2014—2017 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti jäteveron tuottoa vastaava summa tuloutetaan kunnille siten, että se lisätään kuntien valtionosuuksiin vuoden 2014 alusta alkaen.

Jäteverotuksessa sovelletaan monilta osin valmisteverotuslaissa (182/2010) säädettyä menettelyä. Jäteverolain nojalla verovelvolliseen sovelletaan tällöin verokausi-ilmoittajaa koskevia säännöksiä.

Jäteveron ohjausvaikutuksen arvioimiseksi lain toimivuutta tulee seurata säännöllisesti. Tullilla on oikeus saada verotusta ja sen valvontaa varten tietoja ympäristölainsäädännön mukaisilta viranomaisilta. Käytännössä tietojensaanti koskee ympäristöhallinnon ylläpitämää niin sanottua VAHTI-rekisteriä, jonne tallennetaan tiedot kaatopaikoista ja niille toimitetuista jätteistä jäteluettelon mukaisesti jaoteltuna. Tiedot toimitetaan vuositasolla. Kaatopaikanpitäjä ilmoittaa kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden tiedot, jotka tallennetaan rekisteriin. Tiedot ovat käytettävissä rekisterissä kuitenkin vasta useamman kuukauden kuluttua ja ovat näin ollen myöhässä jäteverolain toimivuuden seurannan kannalta.

Ympäristölainsäädännön nojalla kaikki kaatopaikalle toimitettava jäte kirjataan vaaka- ja kirjanpitojärjestelmään jäteluettelon jaottelun mukaisesti. Jäteveroilmoitus annetaan kultakin verokaudelta neljännesvuosittain perustuen tähän kirjanpitoon. Jäteverolain seurannan ja kehittämisen kannalta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista saada verokausittain tietoa myös niistä lain soveltamisalan ulkopuolella olevista jätteistä, jotka toimitetaan verokauden aikana kaatopaikalle, mutta joista ei makseta veroa.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Jäteveron korotus

Esityksen verotasoa koskeva muutos vuoden 2015 alusta perustuu pääosin pääministeri Kataisen hallituksen keväällä 2014 tekemään päätökseen julkisen talouden sopeutustoimista osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015—2018, jonka pääministeri Stubbin hallitus on ohjelmassaan vahvistanut.

Jäteveroa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Jäteveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa. Kehyspäätöksen mukaan jäteveron korotuksesta saatavaa lisäverotuottoa ei siirretä kunnille. Muutoin aikaisemmin päätetyn mukaisesti jäteveron tuottoa vastaava summa lisätään kuntien valtionosuuksiin.

Jäteveron tasoa korotettiin vuoden 2011 alusta 30 eurosta 40 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Samalla veropohjaa laajennettiin koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja. Muutosten arvioitiin kasvattavan verotuottoa vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla. Samassa yhteydessä päätettiin myös korottaa jäteveroa vuoden 2013 alusta 40 eurosta 50 euroon jätetonnilta. Jäteveron veropohja on pienentynyt viime vuosina merkittävästi ja oli vuonna 2013 lähes 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 2011, jolloin nykyinen verolaki tuli voimaan. Tämän takia verotuotto ei myöskään kasvanut vuoden 2013 veronkorotuksen yhteydessä, vaan pysyi ennallaan. Jäteveron tuotto oli vuosina 2012 ja 2013 noin 56 miljoonaa euroa.

Jäteveron ohjausvaikutus kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrän vähentämisessä yhdessä muun ympäristöohjauksen kanssa vaikuttaa siis toimineen varsin tehokkaasti.

Tässä esityksessä ehdotettavalla korotuksella tavoiteltava lisätuotto voi näin ollen olla vaikeasti saavutettavissa vuonna 2015. Toisaalta, vuonna 2011 säädetyn jäteverolain mukaisesti, toimijoilla on ollut mahdollisuus välivarastoida verotta jätettä kolmen vuoden ajan, ja siksi on mahdollista, että korotuksista odotetut lisätuotot realisoituisivat vasta vuonna 2014, mikä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole vielä tarkemmin tiedossa.

Tulevina vuosina jäteveron tuottoon arvioidaan olevan merkittävää vaikutusta myös ympäristölainsäädännön mukaisella orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen kiellolla, joka tulee voimaan vuonna 2016.

Suomen jäteveron taso 55 euroa tonnilta olisi korotuksen jälkeenkin kansainvälisesti vertaillen kestävällä tasolla. Esimerkiksi Ruotsissa verotaso on noin 48 euroa tonnilta, ja vuosittainen verokertymä on noin 22 miljoonaa euroa. Tanskan verotaso kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on 52 euroa tonnilta ja Viron noin 25 euroa tonnilta. Norjassa verotaso biohajoavalle jätteelle on 60 euroa ja muulle jätteelle 36 euroa tonnilta. Hollannissa vero on erittäin korkea, noin 108 euroa tonnilta. Iso-Britanniassa vero on noin 98 euroa ja alennettu verotaso vähemmän saastuttaville jätteille on noin kolme euroa tonnilta.

Tilastoilmoitus

Hallituksen hallitusohjelman mukaisesti jäteverolain toimivuutta tulee seurata erityisesti jätteiden hyödyntämisen ja kierrätyksen kehittämisen kannalta. Tarvittaessa tulee muuttaa jätteiden verokohtelua, jotta varmistetaan jätteiden johdonmukainen verokohtelu. Tällä hetkellä kaatopaikalle tuotavien hyödyntämiskelvottomien jätelajien hyödyntäminen saattaa tulla mahdolliseksi tekniikan ja ympäristölainsäädännön kehittyessä.

Esityksessä ehdotetaan, että jäteverolakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan verovelvollisen tulisi antaa jäteveroilmoituksen ohella ilmoitus niistä kaatopaikalle toimitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia, jäteluettelon mukaisesti jaoteltuina. Näillä jätteillä tarkoitettaisiin niitä jäteluettelon jätenimikkeitä, jotka ovat jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja jätteitä ja joita ei ole säädetty verollisiksi jäteverolain liitteen verotaulukossa. Samalla verotaulukon veroryhmien jaottelua muutettaisiin niin, että ne lueteltaisiin nelinumeroisina nimikkeinä.

Kysymyksessä ei olisi veroilmoitus vaan lain toimivuuden seurantaa ja kehittämistä varten annettava tilastoilmoitus. Ilmoituksella annettaisiin tiedot verokauden aikana niiden kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määristä, jotka eivät ole veronalaisia. Kyse ei olisi myöskään uusien tietojen keräämisestä, koska jätteiden määriä koskevat tiedot tallennetaan jo nykyisin ympäristöhallinnon ylläpitämään rekisteriin.

Muita jäteverolain muutoksia

Lisäksi jäteverolakiin ehdotetaan tehtäviksi eräitä selventäviä ja teknisempiä muutoksia. Nykyisin verovelvollisen on annettava veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 12 päivänä. Esityksessä ehdotetaan, että veroilmoituksen jättöpäivä muutettaisiin vastaamaan valmisteverotuslaissa tarkoitettuun verokausi-ilmoittajaan sovellettavaa veroilmoituksen yleistä jättöpäivää.

Lailla 495/2014 valmisteverotuslakiin lisättiin säännös siitä, että verovelvollisella on oikeus hakea palautuksena vähentämättä jäänyttä veroa vastaava määrä. Säännöstä tulisi soveltaa myös jäteverotuksessa. Jäteverolaissa säädetty vähennys voidaan tehdä vain verokautena tai verokausina suoritettavasta verosta, jolloin jäteveron vähentäminen ei ole mahdollista siinä vaiheessa kun kaatopaikkaa ollaan sulkemassa eikä sinne oteta uusia verotettavia jäte-eriä enää vastaan, vaikka vähennyksen tekemiselle säädettyä määräaikaa olisi vielä jäljellä. Jäteverolakiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus valmisteverotuslain veron palauttamista koskevaan säännökseen.

Jäteverolain määritelmiä selkeytettäisiin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi jätelainsäädännön kanssa.

3 Esityksen vaikutukset
3.1 Taloudelliset vaikutukset

Jäteveron korottaminen 50 eurosta 55 euroon tonnilta lisäisi valtion tuloja vuositasolla ilman veron ohjausvaikutusta noin viisi miljoonaa euroa. Korotuksen suuruus olisi 10 prosenttia. Ottaen huomioon jäteveron tilitysjaksojen vaikutuksen vuosikertymään, vuoden 2015 jäteverokertymän arvioidaan kasvavan noin 3,5 miljoonalla eurolla. Ohjausvaikutuksen ja muun säätelyn tehostumisen takia verotuoton kasvu saattaisi kuitenkin jäädä jonkin verran odotettua pienemmäksi.

Korotuksella saatavaa lisäverotuottoa ei siirrettäisi kunnille, vaan se jäisi valtion verotuloksi.

Erityisesti vuodesta 2016 alkaen jäteveron tuoton arvioidaan vähentyvän orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen kiellon myötä. Orgaanisella jätteellä tarkoitetaan biohajoavaa tai muuta orgaanista ainetta sisältävää yhdyskuntajätettä, rakennus- ja purkujätettä sekä muuta jätettä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen kielto ohjaa siihen, että jätettä hyödynnetään enenevästi materiaalina ja energiantuotannossa. Orgaanisen jätteen osuus on suurin, arviolta neljä viidesosaa tai enemmän, yhdyskuntajäte- ja purku- ja rakentamisjäteryhmissä. Yhdyskuntajäte yksin muodosti vuonna 2013 lähes 60 prosenttia jäteveropohjasta, ja rakentamisjätteenkin osuus oli kymmenesosa. Voidaankin arvioida, että jäteveropohja saattaa supistua ainakin pidemmällä aikavälillä merkittävästi orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusrajoitusten takia. Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa harkitaan ympäristö- ja energiaverojen inflaatiokorotusten tarve vaalikauden puolivälissä sekä todetaan, että jäteveron tasoa nostetaan maltillisesti vaalikauden aikana. Tässä esityksessä ehdotettava 10 prosentin suuruinen korotus on ensimmäinen tällä vaalikaudella päätetty korotusesitys ja linjassa näiden kirjausten kanssa.

Jätevero siirtyy joko suoraan tai jätemaksujen kautta jätteiden tuottajien maksettavaksi. Ehdotetun jäteveron korotuksen suorien taloudellisten vaikutusten kotitalouksiin ja yksityisiin henkilöihin arvioidaan vuoden 2015 verotasolla olevan hieman yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa jäljelle jäävän osan veronkorotuksesta kohdistuessa elinkeinoelämään. Elinkeinoelämän sektoreista teollisuus sekä rakennussektori tuottavat eniten jätettä.

Muutoksella ei arvioida sen maltillisuudesta johtuen olevan mainittavia tulonjakovaikutuksia.

Jäteverolakiin ehdotettavilla muilla muutoksilla ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Esityksessä ei ehdoteta jäteverolain veropohjan laajentamista. Myöskään veroilmoituksen jättöpäivän siirtämisellä ei olisi taloudellisia vaikutuksia veron maksupäivän pysyessä ennallaan. Myöskään ehdotettavalla uudella tilastoilmoitusvelvollisuudella ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia.

3.2 Ympäristövaikutukset

Ehdotettavilla muutoksilla ei olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Muutoksilla on tarkoitus selkeyttää ja yhdenmukaistaa lain soveltamista valmisteveroa koskevien yleisten menettelysäännösten sekä jätteitä koskevan ympäristölainsäädännön kanssa. Lisäksi uuden tilastoilmoituksen käyttöönotto tukisi lain veropohjan tarkastelua ja jäteveron kehittämistä.

3.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Jäteverovelvollisia oli vuoden 2013 lopussa 92, ja ne antoivat veroilmoituksen yhteensä 106 kaatopaikasta. Uusien tilastoilmoitusten vastaanottaminen tarkoittaisi noin sadan uuden ilmoituksen vastaanottamista verokaudelta eli noin 400 lisäilmoitusta vuodessa. Sähköinen asiointi mahdollistaa ilmoitusten vastaanottamisen Internetin kautta. Koska verokausi-ilmoittajien, mukaan lukien jäteverovelvollisten, on pääsääntöisesti annettava veroilmoitus sähköisesti, on oletettavaa, että suurin osa verovelvollisista antaisi myös uuden tilastoilmoituksen sähköisesti. Ilmoituksen tiedot tallentuisivat Tullin verotietojärjestelmän tietokantaan, mutta päätöstä ilmoituksen takia ei tehtäisi. Jäteverolain vaikutusten seurantaa ja lainvalmistelua varten tarvittavat tiedot olisivat saatavissa tietokannasta raportointiohjelmien avulla. Sähköisen asioinnin ansiosta ehdotuksella olisi vain vähäisiä vaikutuksia Tullin työhön.

Jäteveroilmoituksen jättöpäivän siirtäminen yhdenmukaistaisi ilmoituksen jättöpäivän muiden valmisteverotuksen verokausi-ilmoittajien kanssa. Jättöpäivästä säädettiin alun perin valmisteverotuksesta poikkeavasti, koska Tullin työtä haluttiin jaksottaa ja järjestää niin, etteivät kaikki tallennustyötä vaatineet veroilmoitukset tulleet käsiteltäviksi samaan aikaan kuukaudesta. Verokausi-ilmoittajille pääsääntöisesti pakollisen sähköisen veroilmoittamisen myötä tietojärjestelmä tekee automaattisesti enimmän osin verotuspäätöksistä eikä porrastetulle veroilmoitusten vastaanottamiselle näin ollen ole enää tarvetta. Jättöpäivän muutoksella ei ole vaikutuksia Tullin toimintaan.

3.4 Vaikutukset yritysten toimintaan

Ympäristölainsäädännön nojalla kaikki kaatopaikalle toimitettava jäte kirjataan heti vastaanotettaessa kaatopaikan pitäjän vaaka- ja kirjanpitojärjestelmään, joka on myös veroilmoituksen perustana. Esityksessä ehdotettu tilastoilmoitusvelvollisuus koskisi näiden olemassa olevien tietojen raportointia, ei uusien tietojen keräämistä. Näin ollen ilmoitusvelvollisuuden laajentamisen myös muihin kuin veroilmoituksella ilmoitettaviin jätteisiin ei voida katsoa aiheuttavan kaatopaikan pitäjälle merkittävää hallinnollista lisätaakkaa. Tilastoilmoitusvelvollisuus koskee 114 kaatopaikan pitäjää. On huomattava, että kaatopaikanpitäjät toimittavat samat jäteluokkakohtaiset tiedot ympäristöviranomaiselle jo nykyään ympäristölainsäädännön perusteella, vaikkakin vasta jälkikäteen kalenterivuodelta kerrallaan. Jatkossa tietoja toimitettaisiin tilastoilmoituksella neljästi vuodessa Tullille. Verovelvollisille aiheutuvan lisätyön määrää vähentää lisäksi se, että ilmoitus on mahdollista antaa sähköisesti Internet-käyttöliittymän avulla.

Jäteveroilmoituksen jättöpäivän siirtämisellä myöhemmäksi ei olisi juurikaan vaikutuksia kaatopaikanpitäjien toimintaan, vaan kyse olisi lähinnä uuden määräajan huomioimisesta yrityksen sisäisissä prosesseissa.

3.5 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Jäteverolakiin ehdotettava muutos veroilmoituksen lisäksi annettavasta tilastoilmoituksesta mahdollistaisi jäteveron ohjausvaikutuksen ja lain toimivuuden paremman seurannan, kun jätemääriä koskevat tiedot saataisiin oikea-aikaisesti. Vastaavat tiedot saadaan ympäristöviranomaisilta, mutta jäteverolain toimivuuden seurannan kannalta liian pitkällä viiveellä.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullin sekä ympäristöministeriön kanssa.

Esitys on ollut lausuntokierroksella muiden muutosehdotusten kuin veronkorotuksen osalta alkuvuodesta 2014 valmisteverotuslakia koskeneen esityksen kanssa. Lausuntokierroksen jälkeen kevään kehysriihessä tehtiin jäteveron korotusta koskeva päätös ja jäteverolain muutosehdotukset siirrettiin kokonaisuudessaan käsiteltäviksi valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen yhteydessä. Esitys lähetettiin muutettuna uudelle lausuntokierrokselle. Lausuntonsa ovat antaneet ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Jätelaitosyhdistys ry, Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP ry, Infra ry sekä Ålands landskapsregering.

Lausuntonsa jäteverolain muista kuin veronkorotusta koskevasta muutosehdotuksesta ovat antaneet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Eduskunnan oikeusasiamies, Tulli, Verohallinto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Öljyalan keskusliitto ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Kaivannaisteollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Ekokem Oy Ab, Infra ry ja Keskuskauppakamari.

Lisäksi esitys on ollut käsiteltävänä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan 20 päivänä helmikuuta 2014 pidetyssä kokouksessa, jossa Suomen Kuntaliitto antoi asiasta lausunnon.

Saadun lausuntopalautteen perusteella lausunnonantajat pitävät tarkoituksenmukaisena, että verovelvollisella olisi oikeus hakea palautuksena vähentämättä jäänyttä veroa vastaava määrä, kun laissa säädettyä vähennysoikeutta ei ole mahdollista käyttää. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi tilannetta, jossa kaatopaikka on suljettu eikä sinne tuoda enää veronalaista jätettä. Ehdotuksen nähdään tukevan myös hallitusohjelman kirjausta jätteiden hyötykäytön edistämisestä. Jäteveroilmoitusten jättöajan yhtenäistämistä muiden valmisteverotuksessa annettavien veroilmoitusten kanssa pidetään yleisesti lausunnoissa kannatettavana.

Esityksessä ehdotettu uusi jätteitä koskeva ilmoitusvelvollisuus herätti vastakkaisia näkemyksiä. Osa lausunnonantajista katsoo, että oikein ajoitettu tilastoilmoitus mahdollistaa jäteveron ohjausvaikutuksen ja jäteverolain toimivuuden paremman seurannan ja kehittämisen. Tilastoilmoituksen ei näissä lausunnoissa myöskään katsota lisäävän kaatopaikanpitäjien hallinnollista taakkaa merkittävästi, koska ei ole kyse uusien tietojen keräämisestä ja koska ilmoitus annetaan sähköisessä muodossa.

Osa lausunnonantajista vastustaa tilastoilmoituksen käyttöönottoa. Sen nähdään aiheuttavan hallituksen antaman lupauksen vastaisesti hallinnollista lisätaakkaa yrityksille, kun muun muassa tietoja kerätään kahteen kertaan.

Esityksessä ehdotetulla ilmoitusvelvollisuudella on tarkoitus hyödyntää ainoastaan olemassa olevia tietoja, jotka on kirjattu ylös jätteitä kaatopaikalle tuotaessa. Tietoja ei siis kerättäisi kahteen kertaan. Nykyinen Euroopan unionin kaatopaikkadirektiiviin (1999/31/EY) perustuva ja ympäristölainsäädännössä säädetty vuosittainen raportointivelvollisuus palvelee ympäristöhallinnon tarkoituksia, mutta on jäteveron ohjausvaikutuksen ja lain seurannan toimivuuden kannalta liian myöhään käytettävissä.

Eräissä lausunnoissa ilmoitusvelvollisuuden katsottiin koskevan myös jätteiden hyödyntämistä. Tilastoilmoitusvelvollisuus koskisi vain varsinaiselle kaatopaikalle toimitettavia jätteitä ja jäteverolaissa varsinaisena kaatopaikkatoimintana pidetään jätteen loppusijoittamista jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Tilastoilmoitusvelvollisuutta ei sovellettaisi muun muassa alueeseen, jossa jätettä varastoidaan väliaikaisesti myöhempää käsittelyä tai hyödyntämistä varten, eikä myöskään kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävään jätteeseen.

Osa lausunnonantajista pitää jäteveron korotusehdotusta maltillisena. Osassa lausunnoissa kuitenkin todettiin, että jätevero on selkeästi kuntalaisiin kohdistuva verorasitus eikä veron lisäyksestä saatavan veron tulouttamatta jättäminen kunnille ole perusteltua. Lisäksi osassa lausunnoissa veron todettiin tukevan osaltaan ympäristölainsäädännön mukaisia tavoitteita kaatopaikkakäsittelyn vähentämisessä ja hyötykäytön lisäämisessä.

Osa lausunnonantajista katsoo, että yritysten verotaakkaa ei saisi lisätä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja että olemassa oleva ympäristölainsäädäntö ohjaa jo tehokkaammin jätteiden hyödyntämiseen kuin jätevero.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentissa määritellään lain keskeisimmät käsitteet. Ne ovat sisällöllisesti mahdollisimman pitkälle yhdenmukaisia jätelain vastaavien määritelmien kanssa, jotta varmistettaisiin lain mahdollisimman yhdenmukainen soveltaminen jätteitä koskevan ympäristölainsäädännön kanssa. Määritelmiin tehtäisiin eräitä tarkennuksia ja teknisluonteisia korjauksia. Jätteen määritelmää tarkistettaisiin. Tässä laissa jätteellä tarkoitettaisiin jäteluettelossa tarkoitettua esinettä tai ainetta, joka on jätelain 5 §:n 1 momentissa tai jätehuoltoa koskevassa maakuntalaissa tarkoitettu jäte. Jäte kuuluu jäteveron piiriin, jos se täyttää edellä mainitut jätteen tunnusmerkit ja on mainittu lain liitteen verotaulukossa. Pykälän 3 kohdan määritelmä jätteen käsittelystä poistettaisiin tarpeettomana.

5 §.Veronalainen jäte ja veron määrä. Pykälässä säädetään veron määrästä. Pykälää selkeytettäisiin siten, että 1 momentissa säädettäisiin veron kohteesta ja 2 momentissa veron määrästä, jota esityksessä ehdotetaan korotettavaksi 50 eurosta 55 euroon jätetonnilta. Myös pykälän otsikkoa selkeytettäisiin.

10 §.Ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä säädetään vero-ilmoituksen jättämisestä. Pykälän 1 momentin mukaan verovelvollisen on annettava veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 12 päivänä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että ilmoitus olisi annettava seuraavan kalenterikuukauden 18 päivänä. Tämä vastaisi verokausi-ilmoittajaan sovellettavaa veroilmoitusten yleistä jättöpäivää valmisteverotuksessa. Pykälän 2 momentin säännös säilyisi sisällöltään muuttumattomana, mutta siirtyisi 1 momenttiin.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin verovelvollisen velvollisuudesta antaa veroilmoituksen lisäksi ilmoitus verokauden aikana kaatopaikalle toimitettujen niiden jätteiden määristä, jotka eivät ole veronalaisia, jäteluettelon mukaisesti jaoteltuna. Mainituilla jätteillä tarkoitettaisiin niitä jäteluettelon jätenimikkeitä, jotka on säädetty jätelaissa jätteiksi ja joita ei ole säädetty verollisiksi jäteverolain liitteen verotaulukossa. Ilmoituksella annetut tiedot tallentuisivat Tullin valmisteverotusta koskevaan tietojärjestelmään. Tietoja ei vahvistettaisi verotuspäätöksellä. Tullin verovalvonta ja tarkastus kohdistuisivat nykyisen lailla ainoastaan veroilmoituksella annettaviin tietoihin.

13 §.Erinäiset säännökset. Pykälään lisättäisiin viittaus valmisteverotuslain veron palauttamista koskevaan säännökseen. Valmisteverotuslain 83 §:ään lisättiin uusi 6 momentti lailla 495/2014, jolla mahdollistettiin vähentämättä jäänyttä veroa vastaavan määrän palauttaminen verovelvolliselle. Palauttamisen edellytyksenä on, että verovelvollinen on ollut oikeutettu vähennyksen tekemiseen, mutta suoritettavaa veroa ei ole syntynyt vähennyksen tekemiselle säädettynä määräaikana. Pykälän muuttaminen mahdollistaisi palautusmenettelyn myös jäteverotuksessa.

Liite. Liitteen verotaulukossa luetellaan verolliset jäteryhmät kahden ja neljän numeron tarkkuudella. Jatkossa jäteryhmät lueteltaisiin kaikki neljän numeron tarkkuudella.

2 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki jäteverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan jäteverolain (1126/2010) 3 §:n 1 momentti, 5, 10 ja 13 § sekä liite, sellaisena kuin niistä on 3 §:n 1 momentti osaksi laissa 534/2014, seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) jätteellä jätelain 6 §:n 3 momentin nojalla säädetyssä jäteluettelossa tarkoitettua esinettä tai ainetta, joka on jätelain 5 §:n 1 momentissa tai jätehuoltoa koskevan maakuntalain 2 §:ssä tarkoitettu jäte;

2) jätteen hyödyntämisellä toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia;

3) kaatopaikalla jätteen loppukäsittelypaikkaa, jonne sijoitetaan jätettä maan päälle tai maahan ja jonka pitäminen edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin tai jätehuoltoa koskevan maakuntalain 28 b §:n 1 momentin mukaista ympäristölupaa.


5 §
Veronalainen jäte ja veron määrä

Veroa suoritetaan liitteen verotaulukossa mainitusta jätteestä.

Vero on 55 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

10 §
Ilmoitusvelvollisuus

Verovelvollisen on annettava Tullille veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 18 päivänä. Veroilmoitus on annettava kustakin kaatopaikasta erikseen.

Verovelvollisen on annettava Tullille 1 momentissa säädetyssä määräajassa kultakin verokaudelta ilmoitus kaatopaikalle toimitetuista sellaisista jätteistä, joita ei ole mainittu liitteen verotaulukossa, jäteluettelon mukaisesti jaoteltuina.

13 §
Erinäiset säännökset

Jollei tässä laissa toisin säädetä, rekisteriin, ilmoitusvelvollisuuteen, verotuksen toimittamiseen, veron maksamiseen ja veronkantoon, palauttamiseen, tarkastukseen, tietojenantovelvollisuuteen ja haltuunottoon, oikeussuojakeinoihin, salassapitovelvollisuuteen sekä rangaistuksiin sovelletaan niitä koskevia valmisteverotuslain säännöksiä. Tässä laissa tarkoitettuun verovelvolliseen sovelletaan tällöin valmisteverotuslain verokausi-ilmoittajaa koskevia säännöksiä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2014

Pääministeri
ALEXANDER STUBB

Valtiovarainministeri
Antti Rinne

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.