HE 327/2010

Hallituksen esitys Eduskunnalle Liechtensteinin kanssa veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Liechtensteinin kanssa joulukuussa 2010 veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja verotietojen vaihtamista koskevalle mallisopimukselle ja sisältää määräyksiä tällaisten tietojen vaihtamisesta.

Sopimus liittyy OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  1
SISÄLLYS 2
YLEISPERUSTELUT 3
1 NYKYTILA 3
2 KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN KEHITYS 3
3 ASIAN VALMISTELU 3
4 ESITYKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 4
5 ESITYKSEN VALMISTELU 4
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 4
1 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 4
2 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT 6
3 VOIMAANTULO 6
4 EDUSKUNNAN SUOSTUMUKSEN TARPEELLISUUS JA SÄÄTÄMIS-JÄRJESTYS
LAKIEHDOTUS 7
Laki Liechtensteinin kanssa veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 7
SOPIMUSTEKSTI 8
PÖYTÄKIRJATEKSTI 19

YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Suomen ja Liechtensteinin välillä ei ole voimassa kansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

Euroopan yhteisö teki 7 päivänä joulukuuta 2004 Liechtensteinin kanssa sopimuksen säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä (EUVL N:o L 379, 24.12.2004, s. 84). Sen mukaan Liechtenstein tilittää jäsenvaltioille 75 prosenttia lähdeverosta, joka Liechtensteinissa kannetaan jäsenvaltioissa asuville verovelvollisille maksetusta direktiivissä tarkoitetusta korkotulosta. Jos tulon saaja kuitenkin valtuuttaa Liechtensteinissa toimivan maksuasiamiehensä ilmoittamaan maksetut korot asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle, viranomainen saa tiedon korkotulosta eikä lähdeveroa silloin kanneta. Sopimusta sovelletaan vain luonnollisten henkilöiden saamiin korkotuloihin. Sopimus ei sisällä yleistä velvollisuutta antaa tietoja Liechtensteinista Suomeen maksettujen tulojen saajista.

2 Kansallinen ja kansainvälinen kehitys

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin noin 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 33 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tiedonvaihdon parantamisesta veroasioissa. Tiedonvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisten henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

3 Asian valmistelu

Pohjoismaat päättivät kesäkuussa 2006 aloittaa neuvottelut tiedonvaihtosopimuksesta aluksi seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari. Suomen Bahaman (SopS 87/2010), Bermudan (SopS 87/2009), Caymansaarten (HE 127/2009), Gibraltarin (SopS 49/2010), Guernseyn (SopS 21 ja 84/2009), Jerseyn (SopS 78/2009), Mansaaren (SopS 74/2008), Monacon (SopS 114/2010) ja San Marinon (SopS 60/2010) kanssa tekemät sopimukset ovat jo osittain tai kokonaan sovellettavina. Brittiläisten Neitsytsaarien, Alankomaiden Antillien ja Aruban, Anguillan, Cookinsaarten, Samoan, Turks- ja Caicossaarten, Andorran, Saint Kitts ja Nevisin, Saint Vincentin ja Grenadiinien, Antigua ja Barbudan, Dominican, Grenadan, St. Lucian sekä Belizen, Marshallinsaarten ja Vanuatun kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 128/2009, 199—200/2009, 278—281, 10/2010, 38—40/2010, 82—85/2010, 105/2010 ja 231—233/2010). Liberian ja Montserratin kanssa tehdyt sopimukset ovat käsiteltävänä Eduskunnassa (HE 288–289/2010). Lisäksi eräiden muiden lähinnä Karibian alueen ja Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa käydään eräiden OECD:n jäsenvaltioiden johdolla neuvotteluja, joiden tuloksilla voi olla merkitystä myös Pohjoismaille.

Kolmen OECD:n jäsenmaan, Belgian, Luxemburgin ja Sveitsin, kanssa tehtyjä tuloverosopimuksia (SopS 66/1978, 18/1983 ja 90/1993) ja Singaporen (SopS 115/2002) kanssa tehtyä verosopimusta on muutettu pöytäkirjoilla tiedonvaihdon parantamiseksi. Luxemburgin, Singaporen ja Sveitsin kanssa tehdyt pöytäkirjat (SopS 62, 41 ja 122/2010) ovat jo sovellettavana. Belgian kanssa tehty muutospöytäkirja on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 198/2009).

Euroopan neuvoston ja OECD:n laatiman, veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen (SopS 21/1995) muutospöytäkirja allekirjoitettiin Pariisissa 27 päivänä toukokuuta 2010. Pöytäkirja muuttaa yleissopimuksen tiedonvaihtomääräyksiä niin, että ne vastaavat OECD:n malliverosopimusta ja verotiedonvaihtoa koskevaa mallisopimusta. Pöytäkirjan mukaan myös maat, jotka eivät ole Euroopan neuvoston tai OECD:n jäseniä, voivat liittyä yleissopimukseen. Pöytäkirjaa koskeva hallituksen esitys (HE 209/2010) on jo käsitelty Eduskunnassa.

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille voidaan tarjota etuja vastineeksi tiedonvaihtosopimuksista. Pohjoismaiden tarjoamat edut ovat lähinnä liittyneet rajoitettujen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemiseen. Etuja myönnettiin projektin alkuvaiheessa.

Sopimusneuvottelut käytiin syyskuussa 2009 Oslossa ja marraskuussa 2010 Vaduzissa. Englanniksi laadittu sopimus allekirjoitettiin Pariisissa 17 päivänä joulukuuta 2010.

4 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sopimuksessa ei ole määräyksiä verottamisoikeuden jakamisesta sopimuspuolten välillä, joten sopimuksella ei ole välitöntä vaikutusta verotuottoihin.

5 Esityksen valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja verotietojen vaihtamista koskevaan mallisopimukseen, mutta sisältää kuitenkin eräitä lisäyksiä ja tarkennuksia.

1 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa tai toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Artiklan mukaan pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei ole velvollinen antamaan tietoja, jotka eivät ole sen viranomaisilla tai sen alueellisen toimivallan piiriin kuuluvien henkilöiden hallussa tai heidän kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikenlaatuiset sopimuspuolissa määrätyt verot ja ne samanlaiset tai pääasiallisesti samanlaiset verot, joita sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen määrätään tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 3 artiklaa.

4 artikla. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa useimmiten käytetyt sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (2 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 4 artiklaa.

5 artikla. Artikla koskee pyynnöstä tapahtuvaa tiedonvaihtoa. Tiedonvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jos se olisi tapahtunut sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikki relevantit tiedonhankintakeinot, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka tämä sopimuspuoli ei ehkä tarvitse tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty (3 kappale), jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Sopimuspuolten on varmistettava, että niillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitusrahastojen ja järjestelmien omistustiedot on hankittava ja annettava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia (4 kappale).

Tietopyyntö on muotoiltava mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja sen pitää sisältää 5 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa, ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 5 artiklaa.

6 artikla. Artiklan mukaan toinen sopimuspuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen luvalla ja sen kansallisten lakien sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla. Artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Velvollisuutta tietojen antamiseen ei ole, jos pyyntöä ei ole tehty sopimuksen mukaisesti tai tietojen paljastaminen olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen yleistä etua tai tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen ei voisi saada kyseisiä tietoja oman lainsäädäntönsä tai tavanomaisen hallintomenettelynsä perusteella omien verolakiensa hallinnointia tai toimeenpanoa varten tai vastauksena pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen samanlaisissa olosuhteissa tekemään pätevään pyyntöön. (1 ja 4 kappale). Velvollisuutta ei myöskään ole, jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka ovat sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa olevaa tyyppiä, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit (2 kappale). Verosaamisen kiistäminen ei oikeuta hylkäämään tietopyyntöä (5 kappale). Tietopyyntö saadaan hylätä, jos tietoja pyydetään sellaisen verosäännöksen tai siihen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän sopimuspuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 26 artiklan ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 8 artiklan määräyksiä.

8 artikla. Artikla sisältää salassapitomääräykset. Ne vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Vastuu tiedonvaihdon kustannuksista on artiklassa jaettu siten, että pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa tavanomaisista kuluista ja tietoja pyytävä sopimuspuoli epätavanomaisista kuluista. Jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen katsoo, että epätavanomaisia kuluja syntyy, sen on neuvoteltava kuluista tietoja pyytävän sopimuspuolen kanssa ennen kuin se ryhtyy lisätoimiin.

Artikla vastaa tiedonvaihdon kulujen jakamisessa noudatettuja yleisiä kansainvälisiä periaatteita.

10 artikla. Artikla koskee keskinäistä sopimusmenettelyä, jota käytetään ratkaistaessa sopimuspuolten välisiä tulkinta- tai soveltamiskysymyksiä.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 13 artiklaa.

11 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja on olennainen osa sopimusta.

12 artikla. Artikla velvoittaa sopimuspuolet säätämään lainsäädäntöä, joka on tarpeen sopimuksen ehtojen täyttämiseksi ja voimaanpanemiseksi. Suomessa verotusmenettelylain 3 luvun säännökset antavat riittävän laajan toimivallan tähän tarkoitukseen.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 10 artiklan määräyksiä.

13 artikla. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

14 artikla. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevan 8 artiklan määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan sovellettaviksi sopimuksen päätyttyäkin.

Sopimuksen pöytäkirjan 1 kappaleen mukaan 5 artiklan 5 kappaleen a) kohtaan sisältyvä vaatimus verovelvollisen identifioinnista ei edellytä verovelvollisen nimen antamista, jos verovelvollinen voidaan tunnistaa muiden vastaavien seikkojen perusteella. Muodollinen yhteydenpito tapahtuu pöytäkirjan 2 kappaleen mukaan kirjallisesti suoraan toimivaltaisten viranomaisten välillä. Pöytäkirjan 3 ja 4 kappaleessa tarkennetaan sopimuksen piiriin kuuluvia, lähinnä Liechtensteinissa esiintyviä oikeudellisia yksiköitä.

2 Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Liechtensteinin kanssa veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona vastaanotetaan myöhempi ilmoitus siitä, että sopimuspuoli on täyttänyt valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Sopimusta sovelletaan voimaantulopäivästä alkaen kaikkiin pyyntöihin, mutta vain 1 päivänä tammikuuta 2011 tai sen jälkeen alkavien verokausien osalta.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen 5—10 artikla sisältävät määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Sopimuksen määräykset edellyttävät näiltä osin eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Pariisissa 17 päivänä joulukuuta 2010 Suomen tasavallan hallituksen ja Liechtensteinin Ruhtinaskunnan hallituksen välillä veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Liechtensteinin kanssa veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta Pariisissa 17 päivänä joulukuuta 2010 Suomen tasavallan hallituksen ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.