HE 227/2009

Hallituksen esitys Eduskunnalle käräjäoikeuslain sekä eräiden käräjäoikeuksien asiallista toimivaltaa koskevien säännösten muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia sekä meri-, ryhmäkanne- ja kiinteistönmuodostamislakeja, ulosottokaarta, yrityssaneerauksesta ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annettuja lakeja, pohjoismaista luovuttamislakia, Euroopan unionin rikoksentekijän luovuttamisesta, omaisuuden ja todistusaineiston jäädyttämisestä, menetetyksi tuomitsemisesta tai sakon täytäntöönpanosta tehtyjen puitepäätösten kansallista täytäntöönpanoa koskevia lakeja.

Käräjäoikeuslakiin lisättäisiin luettelo käräjäoikeuksista. Muissa mainituissa laeissa osoitetaan asianomaisen lain soveltamista koskevat asiat tiettyihin laissa nimettyihin käräjäoikeuksiin. Näihin käräjäoikeuksien asiallista toimivaltaa koskeviin säännöksiin on tehtävä ne tarkistukset, joita käräjäoikeusverkoston uudistamista koskevat vuoden 2010 alusta voimaan tulevat säännökset edellyttävät.

Lisäksi osakeyhtiölakia ja vakuutusyhtiölakia muutettaisiin niin, että osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain soveltamista koskevien asioiden keskittämisestä tiettyihin käräjäoikeuksiin luovuttaisiin. Näitä asioita voitaisiin käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  1
SISÄLLYS 2
YLEISPERUSTELUT 5
1 JOHDANTO 5
2 NYKYTILA 6
Käräjäoikeudet 6
Osakeyhtiölain mukaiset asiat 6
Vakuutusyhtiölain mukaiset asiat 6
Merioikeusasiat 6
Yrityssaneerausasiat 7
Ulosottovalitukset 8
Maaoikeusasiat 9
Ryhmäkanneasiat 9
Sotilasoikeudenkäyntiasiat 9
Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä Suomen ja muiden Pohjoismaiden väillä 10
Omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa 10
EU-sakkotäytäntöönpanolaki ja EU-konfiskaatiolaki 11
3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET 11
4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET 13
5 ASIAN VALMISTELU 14
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 15
1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT 15
1.1 Käräjäoikeuslaki 15
1.2 Osakeyhtiölaki 15
18 luku Vähemmistöosakkeiden lunastaminen 15
24 luku Riitojen ratkaiseminen 16
1.3 Vakuutusyhtiölaki 16
29 luku Riitojen ratkaiseminen ja rangaistusseuraamukset 16
1.4 Merilaki 16
21 luku Toimivaltainen tuomioistuin ja oikeudenkäynti merioikeusjutuissa 16
1.5 Laki yrityssaneerauksesta 17
1.6 Ulosottokaari 17
11 luku Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn 17
1.7 Kiinteistönmuodostamislaki 17
1.8 Ryhmäkannelaki 17
1.9 Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista 17
1.10 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 17
1.11 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden väillä 18
1.12 Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa 18
1.13 Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta 18
1.14 Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta 18
2 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET 18
3 VOIMAANTULO 19
LAKIEHDOTUKSET 20
1. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta 20
2. Laki osakeyhtiölain 18 ja 24 luvun muuttamisesta 21
3. Laki vakuutusyhtiölain 29 luvun 2 §:n muuttamisesta 23
4. Laki merilain 21 luvun 1 §:n muuttamisesta 24
5. Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 67 §:n muuttamisesta 25
6. Laki ulosottokaaren 11 luvun 2 §:n muuttamisesta 26
7. Laki kiinteistönmuodostamislain 241 a §:n muuttamisesta 27
8. Laki ryhmäkannelain 3 §:n muuttamisesta 28
9. Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta 30
11. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta 31
12. Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain 16 §:n muuttamisesta 32
13. Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 33
14. Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 34
LIITE 35
RINNAKKAISTEKSTIT 35
1. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta 35
2. Laki osakeyhtiölain 18 ja 24 luvun muuttamisesta 37
3. Laki vakuutusyhtiölain 29 luvun 2 §:n muuttamisesta 40
4. Laki merilain 21 luvun 1 §:n muuttamisesta 41
5. Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 67 §:n muuttamisesta 43
6. Laki ulosottokaaren 11 luvun 2 §:n muuttamisesta 45
7. Laki kiinteistönmuodostamislain 241 a §:n muuttamisesta 47
8. Laki ryhmäkannelain 3 §:n muuttamisesta 48
9. Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta 51
11. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta 53
12. Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain 16 §:n muuttamisesta 55
13. Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 57
14. Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta 58

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Oikeudenkäymiskaaren 3 luvun 1 §:n mukaan käräjäoikeuden tuomiopiirinä on yksi tai useampi kunta. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä 12 päivänä kesäkuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (410/2008) mukaan 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien yhdistetään 51 käräjäoikeutta 27 käräjäoikeudeksi, jolloin useimpien käräjäoikeuksien tuomiopiiri laajenee olennaisesti. Uudistuksen yhteydessä käräjäoikeuksien nimet muuttuvat. Ainoastaan Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin, Kemi-Tornion ja Vantaan käräjäoikeuden kohdalla ei tapahdu muutoksia. Tuomiopiirejä yhdistetään siten, että Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuu Lappeenrannan käräjäoikeuden tuomiopiiristä, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri Seinäjoen, Kauhajoen ja Kauhavan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri Kokkolan käräjäoikeuden tuomiopiiristä, Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiopiiri Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiri Lapin, Rovaniemen ja Kemijärven käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Raaseporin ja Lohjan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri Vaasan ja Mustasaaren käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomiopiiri Joensuun ja Nurmeksen käräjäoikeuksien tuomiopiireistä sekä Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomiopiiri Kuopion, Iisalmen ja Varkauden käräjäoikeuksien tuomiopiireistä.

Joistakin nykyisten käräjäoikeuksien tuomiopiireistä siirtyy vain joitakin kuntia muodostettavan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Näin muodostettavia käräjäoikeuksia on kolmetoista. Etelä-Savon käräjäoikeus muodostuu Mikkelin ja Savonlinnan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä sekä Pieksämäen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Kangasniemen ja Pieksämäen kunnista. Hyvinkään käräjäoikeus muodostuu Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä sekä Riihimäen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kunnista. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuu Porvoon käräjäoikeuden tuomiopiiristä Pornaisten kuntaa lukuun ottamatta sekä Lahden käräjäoikeuden tuomiopiirin kuuluvasta Pukkilan kunnasta. Kainuun käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuu Kajaanin käräjäoikeuden tuomiopiiristä ja Kuusamon käräjäoikeuteen kuuluvasta Suomussalmen kunnasta. Kanta-Hämeen käräjäoikeus muodostuu Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomiopiiristä ja Riihimäen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Janakkalan kunnasta sekä Forssa-Loimaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnista. Keski-Suomen käräjäoikeus muodostuu Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken käräjäoikeuksien tuomiopiireistä sekä Pieksämäen käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvasta Hankasalmen kunnasta. Oulun käräjäoikeus muodostuu Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiristä lukuun ottamatta Kestilän, Piippolan, Pyhännän ja Rantsilan kuntaa sekä Kuusamon käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Kuusamon ja Taivalkosken kunnista. Pirkanmaan käräjäoikeus muodostuu Tampereen ja Toijalan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ja Ikaalisten käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Ikaalisten, Hämeenkyrön, Kihniön ja Parkanon kunnista sekä Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomipiiriin kuuluvasta Pälkäneen kunnasta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus muodostuu Lahden käräjäoikeuden tuomiopiiristä lukuun ottamatta Pukkilan kuntaa. Satakunnan käräjäoikeus muodostuu Porin ja Rauman käräjäoikeuksien tuomiopiireistä sekä Ikaalisten käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään ja Karvian kunnista. Tuusulan käräjäoikeus muodostuu Tuusulan käräjäoikeuden tuomipiiristä ja Porvoon käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvasta Pornaisten kunnasta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus muodostuu Paraisten, Salon, Turun ja Vakka-Suomen käräjäoikeuksien tuomipiireistä sekä Forssa-Loimaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Alastaron, Auran, KoskiTL:n Loimaan, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kunnista. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus muodostuu Ylivieskan ja Raahen käräjäoikeuksien tuomipiireistä sekä Oulun käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista Kestilän, Piippolan, Pyhännän ja Rantsilan kunnista.

Eräät tiettyä erityisasiantuntemusta vaativat asiaryhmät on niitä koskevissa erityislaeissa keskitetty käsiteltäväksi tietyissä käräjäoikeuksissa. Näin voidaan taata paremmin asiassa vaadittavan asiantuntemuksen ja erikoistumisen syntyminen sekä yhdenmukaisen linjan kehittyminen ratkaisukäytännössä. Näihin käräjäoikeuksien asiallista toimivaltaa koskeviin säännöksiin on tehtävä ne tarkistukset, joita käräjäoikeusverkoston uudistaminen edellyttää.

2 Nykytila
Käräjäoikeudet

Käräjäoikeuksista säädetään nykyisin käräjäoikeuslaissa olevan valtuuden nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella käräjäoikeuksien tuomiopiireistä (1110/2006).

Osakeyhtiölain mukaiset asiat

Osakeyhtiölain (624/2006) 24 luvun 1 §:n mukaan osakeyhtiölain soveltamista koskevat riita-asiat on keskitetty Ahvenanmaan, Helsingin, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeusiin. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin eikä muuten sovita toisin, oikeuspaikka määräytyy sen mukaan, minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä yhtiöllä on kotipaikka.

Osakeyhtiölain soveltamista koskevia riita-asioita on oikeusministeriön tilastojen mukaan vuosittain ollut keskimäärin alle 30 asiaa vuodessa. Vuoden 2008 aikana asioita saapui käräjäoikeuksiin seuraavasti:

Ahvenanmaa 1

Helsinki 8

Kuopio 2

Lahti 0

Oulu 0

Tampere 3

Turku 5

Vaasa 5

Yhteensä 24

Vakuutusyhtiölain mukaiset asiat

Vakuutusyhtiölain (521/2008) 29 luvun 2 §:n mukaan vakuutusyhtiölain soveltamista koskevien riita-asioiden oikeuspaikkaa koskeva säännös vastaa asiallisesti osakeyhtiölain 24 luvun 1 §:n säännöstä. Toimivaltaisia käräjäoikeuksia ovat Ahvenanmaan, Helsingin, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeudet. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin eikä muuten sovita, toisin, oikeuspaikka määräytyy sen mukaan, minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä yhtiöllä on kotipaikka. Tuomiopiirejä koskevaa valtioneuvoston asetusta ei ole annettu. Vakuutusyhtiölain soveltamista koskevia riita-asioita ei tilastollisesti ole eritelty.

Merioikeusasiat

Merilain (674/1994) 21 luvun 1 §:ssä säädetään niistä käräjäoikeuksista eli merioikeuksista, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään merioikeusasioita. Toimivaltaisia käräjäoikeuksia ovat Turun hovioikeuspiirissä Ahvenanmaan ja Turun käräjäoikeudet, Vaasan hovioikeuspiirissä Vaasan käräjäoikeus, Itä-Suomen hovioikeuspiirissä Savonlinnan käräjäoikeus, Helsingin hovioikeuspiirissä Helsingin ja Raaseporin käräjäoikeudet, Kouvolan hovioikeuspiirissä Kotkan käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä Oulun käräjäoikeus. Raaseporin käräjäoikeus on nykyisin Turun hovioikeuspiirissä, mitä ei ole pykälään korjattu edellisen uudistuksen yhteydessä.

Merioikeusasioita on vuosina 2006—2008 saapunut käräjäoikeuksiin vuosittain yhteensä noin 30 seuraavasti:

2006 2007 2008

Helsinki 11 17 10

Kotka 2 2

Oulu 1 2 2

Raasepori 1 1 0

Savonlinna 2 1 0

Turku 9 8 13

Vaasa 1 1 2

Ahvenanmaa 1 1 0

Yhteensä 26 33 29

Yrityssaneerausasiat

Yrityksen saneerausmenettelyä koskevien asioiden käsittely keskitettiin yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) tullessa voimaan vuonna 1993, jäljempänä yrityssaneerauslaki, kaikkiaan 19 käräjäoikeuteen. Samat käräjäoikeudet käsittelevät ulosottovalituksia. Voimassa olevan yrityssaneerauslain 67 §:n 1 momentin mukaan toimivaltaiset käräjäoikeudet saneerausmenettelyä koskevassa asiassa ovat Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeudet. Tuomioistuinten tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Saneerausmenettelyn tehostamiseksi yrityssaneerauslakia tarkistettiin muun ohella toimivaltaisten tuomioistuinten osalta yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (247/2007). Tuolloin toimivaltaisten käräjäoikeuksien lukumäärä aleni 14:ään. Muutoksen jälkeen yrityssaneerausasioita eivät enää käsitelleet Kajaanin, Kotkan, Mikkelin, Seinäjoen ja Vantaan käräjäoikeudet.

Hallituksen esityksessä laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n muuttamisesta (HE 152/2006 vp, s. 67) todettiin, että vähentämistä harkittaessa on otettu huomioon muun muassa käräjäoikeuksien koko ja sijainti sekä se, että asioiden käsittely ruotsin kielellä turvattaisiin mahdollisimman hyvin. Asioiden keskittämisestä nykyistä har-vempiin käräjäoikeuksiin seuraa, että tietyillä alueilla etäisyydet tuomioistuinten ja saneerausyritysten välillä kasvavat. Tätä ei pidetty ongelmana, koska istuntokäsittelyjä joudutaan pitämään suhteellisen harvoin ja asiointi selvittäjän ja tuomioistuimen välillä tapahtuu yleensä kirjallisesti.

Yrityssaneerausasioita ratkaistiin vuosina 2006–2008 käräjäoikeuksittain kappalemääräisesti kirjallisessa menettelyssä ja käräjäoikeuden istuntokäsittelyssä seuraavasti:

2006kirjallinen 2006istunto 2007kirjallinen 2007istunto 2008kirjallinen 2008istunto

Ahvenanmaa 0 0 0 0 0 0

Espoo 15 2 25 1 27 2

Helsinki 40 4 46 5 32 0

Joensuu 7 3 4 1 9 0

Jyväskylä 12 1 22 2 16 1

Kajaani * 5 3 15 0 6 1

Kotka * 5 1 3 0 1 0

Kuopio 8 0 16 3 18 2

Lahti 35 0 33 0 33 0

Lappeenranta 13 1 7 3 12 0

Mikkeli * 9 1 6 0 1 0

Oulu 8 4 16 5 20 9

Pori 15 2 9 3 9 1

Rovaniemi 16 0 18 1 13 2

Seinäjoki * 8 6 11 11 1 2

Tampere 26 3 37 9 40 3

Turku 17 4 48 4 45 9

Vaasa 17 1 19 11 27 1

Vantaa * 14 3 23 0 9 0

Yhteensä 270 40 358 59 319 33

Ulosottovalitukset

Ulosmittaukseen tai muuhun täytäntöönpanotoimeen taikka ulosottomiehen päätökseen ulosottoasiassa saa hakea muutosta käräjäoikeudelta. Ulosottovalistusten käsittely on keskitetty yhteensä 19 käräjäoikeuteen. Ulosottokaaren (705/2007) 11 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan ulosottovalituksia käsitellään Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kotkan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun, Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeuksissa. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa säädetään siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella (1323/2007). Muutosta täytäntöönpanotoimeen tai ulosottomiehen päätökseen ulosottoasiassa haetaan siltä käräjäoikeudelta, jonka tuomiopiirin alueella täytäntöönpanotoimi on suoritettu.

Tuomiopiirijako koskee myös muita sellaisia valituksia, jotka käsitellään ulosottokaaren 11 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan määräytyvässä käräjäoikeudessa, kuten valituksia ulosottomiehen toimista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa. Myös täytäntöönpanoriidat käsitellään ulosottokaaren 10 luvun 14 §:n nojalla 11 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan määräytyvässä käräjäoikeudessa.

Hallituksen esityksessä ulosottoviranomaisia ja ulosottoasioiden muutoksenhakua koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE 106/1995 vp) todettiin, että koska ulosotto on summaarista prosessia, jonka nopea eteneminen on tärkeää, tulee myös muutoksenhakujärjestelmän olla tämän vaatimuksen kanssa sopusoinnussa. Tähän päämäärään on päästävissä kahdella tavalla: nopeus valitusasian käsittelyssä muutoksenhakuasteessa ja toisaalta muutoksenhakuasteiden lukumäärän vähentäminen. Ihanteellista olisi, mikäli oikeusturvaa muutoksenhakuasteessakin voitaisiin tuottaa lähellä muutoksenhakijaa.

Ulosottoasioita ratkaistiin vuosina 2006–2008 käräjäoikeuksittain kirjallisessa menettelyssä ja käräjäoikeuden istuntokäsittelyssä seuraavasti:

2006kirjallinen 2006istunto 2007kirjallinen 2007istunto 2008kirjallinen 2008istunto

Ahvenanmaa 4 0 4 0 4 0

Espoo 63 2 64 2 87 3

Helsinki 168 18 198 6 177 21

Joensuu 18 5 30 5 17 2

Jyväskylä 41 9 45 9 59 6

Kajaani 4 0 7 0 9 1

Kotka 11 3 21 2 10 0

Kuopio 44 4 35 4 56 3

Lahti 28 3 38 2 19 5

Lappeenranta 9 1 12 1 11 3

Mikkeli 22 1 26 4 11 6

Oulu 24 6 40 7 44 6

Pori 39 5 33 2 25 2

Rovaniemi 37 4 51 8 55 1

Seinäjoki 22 14 32 4 24 4

Tampere 101 9 120 9 88 7

Turku 92 9 66 10 91 14

Vaasa 39 2 39 4 39 3

Vantaa 82 8 47 5 97 3

Yhteensä 848 103 908 84 923 90

Maaoikeusasiat

Maaoikeusasioita käsittelevää käräjäoikeuden kokoonpanoa kutsutaan maaoikeudeksi. Kiinteistönmuodostamislakiin (554/1995) lisättiin vuonna 2001 uusi 241 a § kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta annetulla lailla (1180/2000), jolla maaoikeudet hallinnollisesti itsenäisinä erityistuomioistuimina lakkautettiin ja maaoikeusasiat siirrettiin kahdeksaan silloisen maaoikeuden sijaintipaikkakunnan käräjäoikeuteen. Kiinteistönmuodostamislain 241 a §:n mukaan maaoikeuksina toimivat Hämeenlinnan, Kuopion, Mikkelin, Oulun, Rovaniemen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeudet. Tuomioistuinten tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksessa käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa (163/2001). Käräjäoikeuksien tuomiopiirit noudattavat maanmittaustoimistojen toimialueita.

Asiamäärät maaoikeusasioissa ovat vakiintuneet. Vuonna 2008 maaoikeusasioita saapui koko maahan yhteensä 685 kappaletta. Käräjäoikeuksittain saapuneet asiamäärät olivat seuraavat:

Vantaa 121

Kuopio 75

Mikkeli 86

Oulu 45

Rovaniemi 56

Hämeenlinna 108

Turku 130

Vaasa 64

Ryhmäkanneasiat

Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota ajetaan ilman nimenomaista valtuutusta kanteessa määritellyn ryhmän puolesta siten, että asiassa annettu tuomio tulee ryhmän jäseniä sitovaksi. Hallituksen esityksessä ryhmäkannelaiksi (154/2006 vp, s. 37) katsottiin, että ryhmäkanteen käsittely vaatii lähtökohtaisesti enemmän aikaa sekä henkilöstöä ja muita resursseja kuin tavanomaisen riita-asian käsittely. Tarvittavat hallinnolliset ja henkilöstövoimavarat olisivat edellytys sille, että ryhmäkanne voitaisiin tuomioistuimessa käsitellä mahdollisimman tehokkaasti muun toiminnan kärsimättä. Keskittämällä ryhmäkanteet tiettyihin suurimpiin käräjäoikeuksiin mahdollistetaan myös rutiinien syntyminen ryhmäkanteiden käsittelyssä.

Ryhmäkanteita käsitteleviä käräjäoikeuksia ovat ryhmäkannelain (444/2007) 3 §:n mukaan Turun, Vaasan, Kuopion, Helsingin, Lahden ja Oulun käräjäoikeudet. Näistä toimivaltainen on se käräjäoikeus, joka sijaitsee samassa hovioikeuspiirissä kuin se käräjäoikeus, jossa vastaaja olisi velvollinen vastaamaan johonkin ryhmäkanteena esitetyistä vaatimuksista erikseen ajettuna. Alueellinen tasapuolisuus ja maantieteellisiin etäisyyksiin liittyvät näkökohdat on otettu huomioon, kun jokaisessa hovioikeuspiirissä on yksi toimivaltainen käräjäoikeus. Tähän mennessä ryhmäkanteita ei ole nostettu.

Sotilasoikeudenkäyntiasiat

Sotilasoikeudenkäyntiasioina käsitellään sotilasrikokset sekä tietyt muut rikokset, jotka ovat kohdistuneet puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. Sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 5 §:n 1 momentin mukaan sotilasoikeudenkäyntiasia käsitellään sen joukko-osaston sijaintipaikkaa lähinnä olevassa laissa osoitetussa yleisessä alioikeudessa, jossa vastaaja palvelee taikka jossa hän on viimeksi palvellut tai ollut velvollinen palvelemaan. Sotilasoikeudenkäyntien osalta toimivaltaisista tuomioistuimista säädetään sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetussa laissa (327/1983). Sen 1 §:n mukaan toimivaltaisia käräjäoikeuksia ovat Helsingin, Hämeenlinnan, Ikaalisten, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lapin, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun, Porin, Raaseporin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeudet. Toimivaltaisia käräjäoikeuksia on siten yhteensä 20.

Sotilasoikeudenkäyntilain 16 §:n 1 momentin mukaan sotilasoikeudenkäyntiasiat on käsiteltävä kiireellisinä. Se on tarpeen asevelvollisten palvelusajan lyhyyden ja puolustusvoimien erityisolojen takia. Sotilaallisen kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta on muutoinkin eduksi, että nämä asiat saadaan päätökseen mahdollisimman nopeasti. Sotilasoikeudenkäyntiasioita saapui vuonna 2008 seuraavasti:

Helsinki 51

Hämeenlinna 39

Ikaalinen 28

Joensuu 5

Jyväskylä 6

Kajaani 26

Kotka 5

Kouvola 112

Kuopio 3

Lahti 4

Lappi 11

Lappeenranta 4

Mikkeli 1

Oulu 1

Pori 15

Raasepori 29

Rovaniemi 6

Tampere 0

Turku 11

Vaasa 3

Yhteensä 360

Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä Suomen ja muiden Pohjoismaiden väillä

Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetussa laissa (1286/2003) säädetään niistä tuomioistuimista, jotka ovat toimivaltaisia päättämään rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon sekä siihen liittyvästä säilöön ottamisen voimassa pitämisestä. Toimivaltaisia käräjäoikeuksia ovat Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeudet. Mainitut neljä käräjäoikeutta on valittu niiden koon ja maantieteellisen sijainnin mukaan.

Toimivaltainen käräjäoikeus määräytyy siten, että jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu tietyn hovioikeuden tuomiopiirin alueella, luovuttamisesta päättää pykälässä määritelty käräjäoikeus. Luovuttamiseen liittyvästä säilöön ottamisen voimassa pitämisestä päättää sama käräjäoikeus, joka päättää luovuttamisesta.

Suomessa luovuttamisasioita ei ole lukumääräisesti paljon, joten päätöksenteon keskittäminen mahdollistaa tiettyjen käräjäoikeuksien erikoistumisen luovuttamisasioihin. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 88/2003 vp, s. 29) todettiin, että jos luovuttamisasioiden määrä tulevaisuudessa lisääntyisi, voitaisiin toimivaltaisten käräjäoikeuksien määrää tarvittaessa lisätä. Toistaiseksi tähän ei ole ilmennyt tarvetta.

Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetussa laissa (1383/2007) säädetään rikoksen johdosta tapahtuvasta Suomessa oleskelevan henkilön luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan taikka mainitussa Pohjoismaassa oleskelevan henkilön luovuttamisesta Suomeen.

Luovuttamisesta toiseen pohjoismaahan päättävät Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeudet. Toimivaltaisia hoitamaan laissa tarkoitettuja syyttäjäntehtäviä ovat mainittujen neljän kaupungin käräjäoikeuksien tuomiopiireissä toimivat kihlakunnansyyttäjät.

Vuonna 2008 luovuttamisasioita oli käräjäoikeuksissa seuraavasti:

Helsinki 19

Kuopio 1

Tampere 3

Oulu 0

Yhteensä 23

Omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa

Omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain (540/2005) mukaan jäsenvaltion on pääsääntöisesti tunnustettava ja pantava alueellaan täytäntöön toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä tekemä jäädyttämispäätös.

Toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen tekemän jäädyttämispäätöksen katsotaan vastaavan kansallista pakkokeinoa eli joko hukkaamiskieltoa, vakuustakavarikkoa tai takavarikkoa. Toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen tekemän jäädyttämispäätöksen vastaanottaa ja sen täytäntöönpanosta päättää syyttäjä. Syyttäjä määrää jäädyttämispäätöksen pantavaksi täytäntöön, jollei ole puitepäätöksen mukaista perustetta kieltäytyä täytäntöönpanosta tai lykätä täytäntöönpanoa.

Suomen ollessa päätöksen vastaanottavana valtiona henkilö, jota jäädyttämispäätös koskee, voi saattaa lain 16 §:n 1 momentin nojalla lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanoa sekä 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun jäädyttämisen kestoa koskevan syyttäjän päätöksen käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 1 momentin mukaan käräjäoikeuden on otettava asia viivytyksettä käsiteltäväksi.

Lain 16 §:n 3 momentissa säädetään toimivaltaisista käräjäoikeuksista, joita ovat Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeus. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 56/2005 vp, s. 29) katsottiin perustelluksi keskittää tässä laissa tarkoitettujen asioiden käsittely vain tiettyihin tuomioistuimiin. Keskittäminen mahdollistaa tässä tarkoitettuja asioita koskevan asiantuntemuksen kehittymisen ja sen myötä mahdollisesti asioiden entistä nopeamman ja joustavamman käsittelyn, joka tehostaa toisten jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Vastaavasti toimivaltaisia syyttäjiä ovat Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeuksien tuomiopiireissä toimivat kihlakunnansyyttäjät. Jäädyttämispäätöksiä koskevia asioita ei tilastollisesti erotella muista pakkokeinoasioista.

EU-sakkotäytäntöönpanolaki ja EU-konfiskaatiolaki

Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain (231/2007), jäljempänä EU-sakkotäytäntöönpanolaki, mukaan jäsenvaltion on tunnustettava ja pantava alueellaan täytäntöön toisen jäsenvaltion viranomaisen määräämä taloudellinen seuraamus.

Laki kattaa rikosasioissa määrätyt sakot ja rikesakot sekä taloudelliset seuraamukset sellaisista rikkomuksista, joissa henkilöllä on ollut tilaisuus saattaa asia erityisesti rikosasioissa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, sekä esimerkiksi tietyt oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut. Laissa tarkoitetut seuraamukset pannaan täytäntöön sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) mukaisessa järjestyksessä vastaavalla tavalla kuin kotimaiset sakot ja rikesakot.

Vastaavasti vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain (222/2008) mukaan jäsenvaltion on tunnustettava ja pantava alueellaan täytäntöön toisen jäsenvaltion tuomioistuimen rikosasiassa määräämä menettämisseuraamus.

Menettämisseuraamukset pannaan täytäntöön sakon täytäntöönpanosta annetun lain mukaisessa järjestyksessä vastaavalla tavalla kuin kotimaiset menettämisseuraamukset. Toimivaltainen viranomainen Suomessa on molempien lakien osalta Oikeusrekisterikeskus. Oikeusrekisterikeskus päättää toisen jäsenvaltion päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanoon ryhtymisestä sekä lähettää Suomessa tehdyn päätöksen täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenvaltioon. Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Tampereen käräjäoikeuteen. Edellä mainittujen lakien mukaisesti käsiteltäviä asioita on tähän mennessä ollut yhteensä viisi, joista ei ole valitettu.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Käräjäoikeuslakiin ehdotetaan lisättäväksi luettelo yleisistä alioikeuksista.

Käräjäoikeusverkoston uudistamisesta johtuen säännökset asian käsittelemisestä tietyssä asiallisesti toimivaltaisessa käräjäoikeudessa tulee vastaisuudessa koskea käräjäoikeuden sijaan tullutta käräjäoikeutta. Näin toimivaltaista käräjäoikeutta koskevat säännökset tulee saattaa vastamaan voimaan tulevaa käräjäoikeusverkoston uudistamista. Koska vuoden 2010 alusta lukien käräjäoikeuksia on 27, ei vastaavaa keskittämistarvetta osakeyhtiöoikeudellisten asioiden osalta enää olisi. Oikeuskäytännössä riidan kohteen kannalta varsin vähäinenkin yhteys osakeyhtiölakiin on siirtänyt asian kokonaisuudessaan osakeyhtiölain 24 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tätä ei voida useinkaan pitää tarkoituksenmukaisena. Siksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaikissa käräjäoikeuksissa voitaisiin vastaisuudessa käsitellä osakeyhtiölain soveltamista koskevia asioita. Vaihtoehtoiseksi oikeuspaikaksi osakeyhtiölain soveltamista koskeville asioille ehdotetaan yhtiön kotipaikan käräjäoikeutta. Jatkossa näitä asioita voitaisiin käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa siten kuin aikaisemmin voimassa olleessa osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 1 §:ssä säädettiin.

Osakeyhtiölain 18 luvun 5 §:n mukaisen vähemmistöosakkeenomistajien etuja valvovan uskotun miehen määräämistä koskevassa asiassa toimivaltainen käräjäoikeus olisi jatkossa yhtiön kotipaikan käräjäoikeus. Lisäksi lain 18 luvun 10 §:n nojalla vähemmistöosakkaiden lunastamisesta annettuun välimiesoikeuden ratkaisuun voitaisiin hakea jatkossa muutosta yhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa.

Vastaavasti vakuutusyhtiölain soveltamista koskevien riita-asioiden oikeuspaikka tulee muuttaa vastaamaan osakeyhtiölain mukaista sääntelyä.

Merioikeuskokoonpanossa käsiteltäviä asioita on ollut hyvin vähän. Asioiden vähäinen määrä on omiaan heikentämään merioikeusasioiden käsittelyn edellyttämää erityistä ammattitaitoa tuomioistuimissa. Käräjäoikeuksien määrän vähentyessä on merioikeusasioiden erityisosaamisen keskittäminen edelleen tarkoituksenmukaista. Asiamäärät huomioon ottaen on riittävää, että jokaisessa hovioikeuspiirissä on yksi toimivaltainen käräjäoikeus lukuun ottamatta Turun hovioikeuspiiriä, koska Ahvenanmaan käräjäoikeus kuuluu Turun hovioikeuden tuomiopiiriin. Näin ollen Raaseporin käräjäoikeuden yhdistyessä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen, käsiteltäisiin aiemmin Raaseporin käräjäoikeudessa käsitellyt merioikeusasiat jatkossa tulevassa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Yrityssaneerausasioiden käsittelyssä tarkoituksenmukaisten menettelytapojen kehittäminen korostuu, koska näissä asioissa on useita eri menettelyvaiheita ja paljon asianosaisia sekä tarve kiireelliseen käsittelyyn ja ratkaisujen tekemiseen. Aikaisemmin Joensuun käräjäoikeudessa käsitellyt yrityssaneerausasiat siirtyisivät tulevaan Pohjois-Savon käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Pohjois-Savon käräjäoikeuden asiamäärä ei siirron vuoksi mainittavasti kasva, koska Joensuun käräjäoikeudessa on ollut keskimäärin kymmenen yrityssaneerausasiaa vuodessa.

Toimivaltaisista käräjäoikeuksista on tarpeen säilyttää yrityssaneerausasioiden käsittely Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjan-maan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Näin ollen toimivaltaisia käräjäoikeuksia olisi yhteensä 13.

Myös ulosottoasioiden käsittely on tarkoituksenmukaista keskittää suhteessa käräjäoikeuksien kokonaismäärään, jotta voidaan parantaa ulosottoasioissa annettavaa yhdenmukaista lainsoveltamista ja erityisosaamisen ylläpitämistä tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Asiamäärät huomioon ottaen aikaisemmin Joensuussa käsiteltävät asiat siirtyisivät Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden asemesta tulevaan Pohjois-Savon käräjäoikeuteen. Samalla perusteella aikaisemmin Kajaanin käräjäoikeudessa käsitellyt ulosottoasiat siirtyisivät Kainuun käräjäoikeuden asemesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen. Lisäksi Kajaanin käräjäoikeus ja tuleva Pohjois-Savon käräjäoikeus kuuluvat samaan eli Itä-Suomen hovioikeuspiiriin. Iisalmeen jää pysyvä Pohjois-Savon käräjäoikeuden sivukanslia. Tällöin istuntoa edellyttäviä ulosottoasioita voitaisiin käsitellä myös Iisalmen sivukansliassa. Vuosina 2006—2008 istunnossa käsiteltäviä ulosottoasioita on ollut Kajaanin käräjäoikeudessa vain yksi. Kotkan käräjäoikeuden ulosottoasiat siirtyisivät Kymenlaakson käräjäoikeuden asemesta Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen, koska Etelä-Karjalan käräjäoikeus säilyisi toimivaltaisena käsittelemään myös yrityssaneerausasioita. Samalla perusteella Mikkelin käräjäoikeudessa käsitellyt ulosottoasiat siirtyisivät Etelä-Savon käräjäoikeuden asemesta käsiteltäväksi Pohjois-Savon käräjäoikeuteen.

Seinäjoen käräjäoikeudessa käsitellyt ulosottoasiat siirtyisivät Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asemesta käsiteltäviksi Pohjanmaan käräjäoikeuteen, koska se olisi jatkossa toimivaltainen käsittelemään myös yrityssaneerausasioita. Myös kielelliset perusteet puoltavat Pohjanmaan käräjäoikeuden säilyttämistä toimivaltaisena käräjäoikeutena. Toimivaltaisia käräjäoikeuksia käsittelemään ulosottoasioita olisi jatkossa Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Satakunnan, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet eli näitä käräjäoikeuksia olisi yhteensä 14.

Käräjäoikeusverkoston uudistaminen ei aiheuta asiallisia muutoksia maaoikeuksien määrään tai sijaintiin. Siten maaoikeusasioita käsiteltäisiin jatkossa Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Myöskään ryhmäkannetta koskevien asioiden osalta ei ole tarpeen puuttua toimivaltaisten käräjäoikeuksien määrään vaan on tarpeen tehdä ainoastaan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ja nimenmuutoksista johtuvat muutokset. Siten ryhmäkanteita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisivat Helsingin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet.

Sotilasoikeudenkäyntiasioiden osalta käräjäoikeuksien yhdistymisestä johtuen toimivaltaisten käräjäoikeuksien määrä laskee kolmella, koska Ikaalisten käräjäoikeus yhdistyy osittain Pirkanmaan käräjäoikeuteen, Kotkan käräjäoikeus yhdistyy osittain Kymenlaakson käräjäoikeuteen sekä Lapin ja Rovaniemen käräjäoikeudet yhdistyvät molemmat tulevaan Lapin käräjäoikeuteen. Asioiden laatu ja kiireellisyys ovat edelleen perusteena säilyttää toimivaltaiset käräjäoikeudet sotilasoikeudenkäyntiasioissa niin lähellä varuskuntapaikkakuntia kuin mahdollista. Kuitenkin Mikkelin ja Oulun varuskuntien toiminnan lakattua siten, että Ouluun on jäänyt esikunta ja huoltorykmentin esikunta ja Mikkeliin esikunta, ei Oulun ja Mikkelin käräjäoikeuden säilyttäminen toimivaltaisena käsittelemään sotilasoikeudenkäyntiasioita ole tarkoituksenmukaista. Siten jatkossa toimivaltaisia käräjäoikeuksia näissä asioissa olisivat Etelä-Karjalan, Helsingin, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet.

Lakeihin, jotka koskevat rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä, tulisi tehdä vain toimivaltaisten käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ja nimienmuutoksesta johtuvat muutokset. Samanlainen tarve on omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetussa laissa mainittujen toimivaltaisten käräjäoikeuksien kohdalla.

EU-sakkotäytäntöönpanolain ja EU-konfis-kaatiolain mukaisesti käsiteltävien asioiden osalta on tarpeen molempiin lakeihin täsmentää, että Tampereen käräjäoikeudesta muodostuu Pirkanmaan käräjäoikeus.

Esityksessä olevien lakien mukaan ennen 1 päivänä tammikuuta 2010 toimivaltaisessa käräjäoikeudessa vireille pantu asia siirtyy pääsääntöisesti sen sijaan tulleeseen tai siihen käräjäoikeuteen, johon lakkaavan käräjäoikeuden asioista suurin osa muutoinkin siirtyy siten kuin kunkin lain siirtymäsäännöksissä säädetään. Tarkoitus on, että hovioikeudet ohjeistavat käräjäoikeuksia tarkemmin siirtymävaiheen järjestelyissä.

Ainoastaan viiden käräjäoikeuden kohdalla ei tapahdu muutoksia. Näitä käräjäoikeuksia ovat Ahvenanmaan, Espoon, Helsingin, Kemi-Tornion ja Vantaan käräjäoikeus.

4 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.

5 Asian valmistelu

Ehdotus on valmisteltu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Valmistelun aikana on kuultu sotilasoikeudenkäyntiasioihin liittyen puolustusministeriötä ja maaoikeusasioihin liittyen Maanmittauslaitosta. Lisäksi vakuutusyhtiölain osalta on kuultu sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Finanssialan Keskusliitto ry:tä. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaikilta hovioikeuksilta, 26 käräjäoikeudelta, Suomen Asianajajaliitolta, Suomen tuomariliitto ry:ltä sekä Valtakunnansyyttäjänvirastolta. Lisäksi korkeimmalle oikeudelle varattiin tilaisuus antaa esitysluonnoksesta lausunto.

Lausunnonantajista suurin osa kannattaa, että osakeyhtiöoikeudellisia asioita voitaisiin käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa. Lausunnonantajat kannattivat esityksen mukaista merioikeusasioiden keskittämistä. Vaasan hovioikeus ja Porin käräjäoikeus katsovat, että Ikaalisten käräjäoikeuden nykyisin käsittelemät sotilasoikeudenkäyntiasiat tulisi siirtää tulevan Satakunnan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Helsingin ja Turun käräjäoikeudet katsovat, että sotilasoikeudenkäyntiasioissa toimivaltaisten käräjäoikeuksien määrää voitaisiin vähentää entisestään. Pääesikunnalla ja puolustusministeriöllä ei ollut huomautettavaa sen suhteen, että Oulun ja Mikkelin käräjäoikeudet eivät jatkossa käsittelisi sotilasoikeudenkäyntiasioita. Mikkelin ja Oulun käräjäoikeudet kannattivat ehdotusta tältä osin. Joensuun ja Kuopion käräjäoikeus vastustavat sitä, että yrityksen saneerausmenettelyä koskevat asiat ja ulosottovalitukset käsiteltäisiin jatkossa Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden asemesta tulevassa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Lisäksi Mikkelin käräjäoikeus ei kannata ulosottovalitusten käsittelyn siirtämistä Mikkelistä tulevaan Pohjois-Savon käräjäoikeuteen. Seinäjoen käräjäoikeus vastustaa sitä, että Etelä-Pohjanmaan ulosottovalitusasiat siirrettäisiin käsiteltäväksi Pohjanmaan käräjäoikeuteen. Vaasan käräjäoikeus ei suoranaisesti vastusta siirtoa mutta pitää siirron perusteluja kestämättömänä. Muihin esitykseen sisältyvien lakien osalta ei ollut huomautettavaa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut
1.1 Käräjäoikeuslaki

Käräjäoikeudet

1 §. Pykälässä lueteltaisiin kaikki yleiset alioikeudet. Nykyisin käräjäoikeuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella käräjäoikeuksien tuomiopiireistä (1110/2006). Säädöstason johdonmukaisuuden vuoksi on kuitenkin perusteltua ottaa luettelo yleisistä alioikeuksista lakiin. Käräjäoikeuksia koskevan säännöksen lisäämistä lakiin on suositellut myös eduskunnan oikeusasiamies. Hovioikeuksista on vastaavankaltainen luettelo hovioikeuslain (56/1994) 1 §:ssä. Luettelo yleisistä alueellisista hallintotuomioistuimista on hallinto-oikeuslain (430/1994) 1 §:ssä. Lakiin nyt ehdotettu luettelo yleisistä alioikeuksista on sama kuin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä säädetään käräjäoikeuslain 21 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla valtioneuvoston asetuksella. Lain 1 §:n 4 momentista ilmenee, että käräjäoikeus on voimassa olevan lain mukaan voitu perustaa myös käräjäoikeuksien tuomiopiirejä valtioneuvoston asetuksella yhdistämällä.

Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan 25.8.2009 s. 39 (Dnro 428/4/09) katsonut, että valtioneuvosto on sinänsä ollut toimivaltainen säätämään käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, niiden yhdistämisestä ja sitä kautta tosiasiassa käräjäoikeuksien uudelleennimeämisestä, perustamisesta ja lakkauttamisesta. Oikeusasiamies on toisaalta todennut asian nykyiseen sääntelytasoon liittyvien tulkinnanvaraisten piirteiden olevan vältettävissä, jos käräjäoikeusverkostosta säädettäisiin lakitasolla. Ehdotuksen tarkoitus on oikeusasiamiehen suosituksen mukaisesti poistaa käräjäoikeusverkoston nykyiseen sääntelytasoon kohdistuvat epäilyt ja ehkäistä niihin perustuvia mahdollisia prosessiväitteitä.

Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä eli kunkin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista kunnista säädettäisiin edelleen lain 21 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Tältä osin sääntely vastaa hovioikeuslain 1 §:n 2 momenttia ja hallinto-oikeuslain 2 §:ää. Niiden mukaan hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä säädetään valtioneuvoston päätöksellä.

1 a§. Lakiteknisistä syistä voimassa oleva 1 § muuttuu 1 a §:ksi

1 b §. Lakiteknisistä syistä 1 a § muuttuu 1 b §:ksi.

1.2 Osakeyhtiölaki

18 luku Vähemmistöosakkeiden lunastaminen

5 §.Uskottu mies. Pykälän 1 momentin mukaan vähemmistöosakkeiden lunastamista koskevaan välimiesmenettelyyn on pääsääntöisesti määrättävä uskottu mies valvomaan vähemmistöosakkeenomistajien etua. Asiassa on toimivaltainen 24 luvun 1 §:ssä tarkoitettu käräjäoikeus. Koska sanottua pykälää ehdotetaan muutettavaksi, momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että toimivaltainen tuomioistuin uskotun miehen määräämiseen olisi yhtiön kotipaikan käräjäoikeus.

10 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädetään muutoksenhausta vähemmistöosakkaiden lunastamisesta annettuun välitystuomioon ja välitystuomion täytäntöönpanosta.

Pykälän voimassa olevan 1 momentin mukaan välitystuomiosta valitetaan 24 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun käräjäoikeuteen. Koska mainittu pykälä ehdotetaan muutettavaksi tahdonvaltaiseksi, momentissa säädettäisiin, että muutoksenhaun olisi toimivaltainen tutkimaan yhtiön kotipaikan käräjäoikeus. Koska muutosta hakevia asianosaisia voi olla useita, olisi tarkoituksenmukaista keskittää muutoksenhaut yhden tuomioistuimen käsiteltäviksi. Säännös olisi omiaan edistämään sitä, että useista muutoksenhauista annetut ratkaisut olisivat yhdenmukaisia.

Pykälän 2 momentissa säädetään muutoksenhausta käräjäoikeuden ratkaisuun. Uusi 2 momentti vastaisi voimassa olevaa 2 momenttia.

Pykälän 3 momentin mukaan välitystuomion täytäntöönpanoon sovelletaan ulosottolain 2 luvun 19 §:ään, jos välitystuomioon ei haeta muutosta. Koska ulosottolaki on kumottu ulosottokaarella (705/2007), viittaus ehdotetaan muutettavaksi koskemaan mainittua ulosottolain pykälää vastaavaa ulosottokaaren 2 luvun 19 §:ää.

24 luku Riitojen ratkaiseminen

1 §.Toimivaltaiset tuomioistuimet. Pykälässä säädetään tällä hetkellä, mitkä käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia käsittelemään osakeyhtiölain soveltamista koskevat riita-asiat. Tällaiset asiat on keskitetty riittävän erikoistumisen ja sen myötä asiantuntemuksen turvaamiseksi tiettyjen pykälässä mainittujen käräjäoikeuksien käsiteltäväksi. Pykälän mukaan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jollei yhtiöjärjestyksestä toisin määrätä eikä muutoin toisin sovita, oikeuspaikka määräytyy sen mukaan, minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä yhtiöllä on kotipaikka.

Yleisperusteluissa mainituista syistä pykälä ehdotetaan muutettavaksi niin, että se vastaa asiallisesti ennen osakeyhtiölain uudistamista ja käsillä olevan pykälän säätämistä niin sanotussa vanhassa osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 1 §:ssä säädettyä. Pykälän mukaan osakeyhtiölain soveltamista koskevat asiat voitaisiin tutkia myös yhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa.

Ehdotettu oikeuspaikka olisi tahdonvaltainen ja valinnainen oikeuspaikka. Tahdonvaltaisuudesta seuraa, että osapuolet voisivat esimerkiksi tehdä oikeuspaikkasopimuksen. Yhtiön kotipaikan käräjäoikeus olisi vaihtoehtoinen oikeudenkäymiskaaren 10 luvun yleissäännöksissä tarkoitettujen oikeuspaikkojen kanssa. Pykälän muuttamisen myötä siinä tarkoitetut yhtiöjärjestyksen määräykset tai muut sopimukset menettäisivät merkityksensä, jollei yhtiöjärjestystä tai muuta sopimusta ole pidettävä pätevänä oikeuspaikkasopimuksena oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaan. Tarpeettomana kumottaisiin pykälän nojalla annettu valtioneuvoston asetus.

1.3 Vakuutusyhtiölaki

29 luku Riitojen ratkaiseminen ja rangaistusseuraamukset

2 §.Toimivaltaiset tuomioistuimet. Pykälässä säädetään, mitkä käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia käsittelemään vakuutusyhtiölain soveltamista koskevat riita-asiat. Säännös vastaa asiallisesti osakeyhtiölain 24 luvun 1 §:ää. Osakeyhtiölain soveltamista koskevaa riita-asioiden oikeuspaikkaa koskevaa edellä mainittua säännöstä muutettaisiin siten, että jatkossa toimivaltainen käräjäoikeus olisi valinnaisesti myös yhtiön kotipaikan käräjäoikeus. Vakuutusyhtiölain oikeuspaikkasäännöstä on perusteltua muuttaa niin, että se vastaisi asiallisesti ehdotettua osakeyhtiölain 24 luvun 1§:ää.

1.4 Merilaki

21 luku Toimivaltainen tuomioistuin ja oikeudenkäynti merioikeusjutuissa

1 §.Merioikeudet. Pykälän 1 momentissa luetellaan ne käräjäoikeudet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään merilain mukaan ratkaistavia asioita. Momenttia ehdotetaan ensinnäkin muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista.

Määrällisesti Raaseporin käräjäoikeuteen on tullut vuosittain vain noin yksi merioikeusasia. Raaseporin käräjäoikeus yhdistyy uuteen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen, joka tulee kuulumaan Turun hovioikeuspiiriin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeutta ei ehdoteta merioikeusasioita käsitteleväksi käräjäoikeudeksi. Asiamäärät huomioon ottaen on riittävää, että jokaisessa hovioikeuspiirissä on yksi toimivaltainen merioikeus lukuun ottamatta Turun hovioikeuspiiriä, joissa toimivaltaisia käräjäoikeuksia on kaksi kun Ahvenanmaa kuuluu Turun hovioikeuden tuomiopiiriin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on toimivaltainen käsittelemään Raaseporin käräjäoikeudessa lain voimaan tullessa vireillä olevat merioikeusasiat loppuun.

1.5 Laki yrityssaneerauksesta

67 §.Toimivaltainen tuomioistuin. Pykälän 1 momentissa luetellaan ne käräjäoikeudet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään yrityksen saneerausmenettelyä koskevia asioita. Näiden tuomioistuinten tuomiopiireistä saneerausmenettelyä koskevissa asioissa säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Yleisperusteluissa mainituista syistä yrityssaneerausasioita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisi jatkossa 13. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus voi käsitellä lain voimaan tullessa Joensuun käräjäoikeudessa vireillä olevat tässä laissa tarkoitetut asiat loppuun.

1.6 Ulosottokaari

11 luku Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn

2 §. Toimivaltainen tuomioistuin. Pykälän 2 momentissa luetellaan ne käräjäoikeudet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään ulosottovalituksia. Yleisperusteluissa mainituista syistä ulosottoasioita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisi jatkossa 14. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Toimivaltansa menettävät käräjäoikeudet voivat ratkaista lain voimaan tullessa näissä käräjäoikeuksissa vireillä olevat tämän lain mukaiset asiat loppuun.

1.7 Kiinteistönmuodostamislaki

241 a§. Pykälässä luetellaan ne käräjäoikeudet, jotka toimivat maaoikeuksina. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella.

1.8 Ryhmäkannelaki

3 §. Toimivaltainen tuomioistuin. Pykälässä luetellaan ne käräjäoikeudet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään ryhmäkanteita. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista.

1.9 Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista

1 §. Pykälässä luetellaan ne käräjäoikeudet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään sotilasoikeudenkäyntiasioita. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista. Yleisperusteluissa mainituista syistä toimivaltaisten käräjäoikeuksien määrä vähenisi kolmella. Toimivaltansa menettävät käräjäoikeudet voivat ratkaista lain voimaan tullessa siellä vireillä olleet tämän lain mukaiset asiat loppuun.

1.10 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

11 §. Toimivaltaiset tuomioistuimet Pykälässä 1 momentissa määritellään ne tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia päättämään rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon sekä siihen liittyvästä säilöön ottamisen voimassa pitämisestä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista.

Pykälän 2 momentti säilyy samansisältöisenä ja tulee lisättäväksi lakiteknisistä syistä.

12 §.Toimivaltaiset syyttäjät. Pykälän 1 momentissa määritellään minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä toimivat syyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan laissa tarkoitettuja syyttäjäntehtäviä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista.

Pykälän 2 momentti säilyy samansisältöisenä ja tulee lisättäväksi lakiteknisistä syistä.

1.11 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden väillä

8 §. Toimivaltaiset tuomioistuimet. Pykälän 1 momentissa määritellään ne tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia päättämään rikoksen johdosta tapahtuvasta Suomessa oleskelevan henkilön luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan taikka mainitussa Pohjoismaassa oleskelevan henkilön luovuttamisesta Suomeen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista.

Pykälän 2 momentti säilyy samansisältöisenä ja tulee lisättäväksi lakiteknisistä syistä.

9 §.Toimivaltaiset syyttäjät. Pykälän 1 momentissa määritellään minkä käräjäoikeuden tuomiopiirissä toimivat syyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan laissa tarkoitettuja syyttäjäntehtäviä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädettäisiin niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista.

Pykälän 2 momentti säilyy samansisältöisenä ja tulee lisättäväksi lakiteknisistä syistä.

1.12 Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa

16 §Valittaminen jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta Pykälän 3 momentissa säädetään toimivaltaisista käräjäoikeuksista. Momentissa tarkoitetut käräjäoikeudet ovat samoja, jotka käsittelevät rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevia asioita EU-luovuttamislain mukaisesti. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi ainoastaan siten, että siinä nykyisten toimivaltaisten käräjäoikeuksien asemesta säädetään niiden sijaan tulevista käräjäoikeuksista

1.13 Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta

8 §.Toimivaltainen käräjäoikeus Pykälän 1 momentin mukaan oikeusrekisterikeskuksen tekemästä toisen jäsenvaltion viranomaisen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä voi valittaa Tampereen käräjäoikeuteen Pykälää ehdotetaan muutettavaksi sen johdosta, että Tampereen käräjäoikeudesta muodostuu Pirkanmaan käräjäoikeus.

1.14 Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta

8 §. Toimivaltainen käräjäoikeus. Pykälän 1 momentin mukaan oikeusrekisterikeskuksen tekemästä toisen jäsenvaltion tuomioistuimen lain 2 §:ssä tarkoitetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä valitetaan Tampereen käräjäoikeuteen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi sen johdosta, että Tampereen käräjäoikeudesta muodostuu Pirkanmaan käräjäoikeus.

Pykälän 2 momentti säilyy samansisältöisenä ja tulee lisättäväksi lakiteknisistä syistä.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Esitykseen sisältyvät ehdotukset edellyttävät käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa annetun asetuksen, käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa annetun asetuksen sekä käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa annetun asetuksen muuttamista. Asetuksia on käsitelty kohdissa 1.3, 1.4 ja 1.5.

3 Voimaantulo

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 1 § ja sen edellä oleva väliotsikko sekä 1 a §, sellaisina kuin ne ovat, 1 § osaksi laeissa 549/1994, 210/2000 ja 629/2005 sekä 1 a § laissa 591/2009, sekä

lisätään 1 a §:n edelle uusi väliotsikko ja lakiin uusi 1 b § seuraavasti::

Käräjäoikeudet
1 §

Yleisiä alioikeuksia ovat Ahvenanmaan käräjäoikeus, Espoon käräjäoikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Hyvinkään käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Kemi-Tornion käräjäoikeus, Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Pohjois-Savon käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Satakunnan käräjäoikeus, Tuusulan käräjäoikeus, Vantaan käräjäoikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeus.

Käräjäoikeuden lainoppineet jäsenet
1 a §

Käräjäoikeudessa on laamannin ja käräjätuomarin virkoja.

Laamannin ja käräjätuomarin nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000).

Laamanni on hallintoasioissa viraston päällikkö.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä yhdistämällä perustetussa käräjäoikeudessa voi yhdistämisen niin edellyttäessä tilapäisesti olla useampi kuin yksi laamannin virka. Tällöin yhteen niistä kuuluu toimiminen viraston päällikkönä. Mitä laissa tai asetuksessa säädetään laamannista, koskee tällaisessa käräjäoikeudessa päällikkönä toimivaa laamannia.

Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen hallintotuomari toimii myös Ahvenanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarina.

1 b §

Kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön vähemmistön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi riittävä määrä käräjätuomarin virkoja, joihin nimitettävien kielitaitoa koskevasta kelpoisuudesta säädetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 §:n 2 momentissa. Tällaisia virkoja tulee kuitenkin olla vähintään yksi.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, kuinka monta 1 momentissa tarkoitettua virkaa kussakin kaksikielisessä käräjäoikeudessa on.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.


2.

Laki osakeyhtiölain 18 ja 24 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun osakeyhtiölain (624/2006) 18 luvun 5 §:n 1 momentti ja 10 § sekä 24 luvun 1 § seuraavasti:

18 luku

Vähemmistöosakkeiden lunastaminen

5 §
Uskottu mies

Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan on 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen saavuttua haettava tuomioistuimelta uskotun miehen määräämistä valvomaan välimiesmenettelyssä vähemmistöosakkeenomistajien etua, jolleivät kaikki asianosaiset ole ilmoittaneet pitävänsä uskotun miehen määräämistä tarpeettomana. Asiassa toimivaltainen on yhtiön kotipaikan käräjäoikeus. Asia voidaan ratkaista vähemmistöosakkeenomistajia kuulematta. Uskotun miehen määräys merkitään kaupparekisteriin.


10 §
Muutoksenhaku

Välitystuomioon tyytymätön asianosainen voi hakea siihen muutosta valittamalla yhtiön kotipaikan käräjäoikeuteen. Valituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä. Valituskirjelmä, johon on liitettävä jäljennös välitystuomiosta, on toimitettava käräjäoikeuteen viimeistään 60 päivän kuluttua välitystuomion rekisteröimisestä.

Käräjäoikeuden päätökseen asiassa saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan. Haettaessa muutosta noudatetaan soveltuvin osin niitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvun säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemässä asiassa. Mitä hovioikeudesta säädetään, koskee tällöin käräjäoikeutta.

Jos välitystuomioon ei haeta muutosta, sen täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä siitä ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 19 §:ssä säädetään.

24 luku

Riitojen ratkaiseminen

1 §
Toimivaltaiset tuomioistuimet

Sen estämättä, mitä riita-asian oikeuspaikasta oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa säädetään, tämän lain soveltamista koskeva asia voidaan tutkia myös yhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia siirtyy:

1) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

2) Lahden käräjäoikeudesta Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen;

3) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen;

4) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

5) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


3.

Laki vakuutusyhtiölain 29 luvun 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun vakuutusyhtiölain (521/2008) 29 luvun 2 § seuraavasti:

29 luku

Riitojen ratkaiseminen ja rangaistusseuraamukset

2 §
Toimivaltaiset tuomioistuimet

Sen estämättä, mitä riita-asian oikeuspaikasta oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa säädetään, tämän lain soveltamista koskeva asia voidaan tutkia myös yhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia siirtyy:

1) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

2) Lahden käräjäoikeudesta Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen;

3) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen;

4) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

5) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


4.

Laki merilain 21 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun merilain (674/1994) 21 luvun 1 §:n 1 momentti seuraavasti:

21 luku

Toimivaltainen tuomioistuin ja oikeudenkäynti merioikeusjutuissa

1 §
Merioikeudet

Toimivaltaiset alioikeudet (merioikeudet) jutuissa ja asioissa, jotka on ratkaistava tämän lain mukaan, ovat hovioikeuspiireittäin seuraavat:

Turun hovioikeuspiiri: Ahvenanmaan käräjäoikeus ja Varsinais-Suomen käräjäoikeus;

Vaasan hovioikeuspiiri: Pohjanmaan käräjäoikeus;

Itä-Suomen hovioikeuspiiri: Etelä-Savon käräjäoikeus;

Helsingin hovioikeuspiiri: Helsingin käräjäoikeus;

Kouvolan hovioikeuspiiri: Kymenlaakson käräjäoikeus;

Rovaniemen hovioikeuspiiri: Oulun käräjäoikeus.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

2) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen;

3) Savonlinnan käräjäoikeudesta Etelä-Savon käräjäoikeuteen;

4) Kotkan käräjäoikeudesta Kymenlaakson käräjäoikeuteen.

Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus käsittelee tämän lain voimaan tullessa Raaseporin käräjäoikeudessa vireillä olleen tässä laissa tarkoitetun asian.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


5.

Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 67 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yrityksen saneerauksesta 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (47/1993) 67 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 247/2007, seuraavasti:

67 §
Toimivaltainen tuomioistuin saneerausmenettelyä koskevassa asiassa

Tässä laissa tarkoitettua saneerausmenettelyä koskevia asioita käsitellään Ahvenanmaan, Espoon, Etelä-Karjalan, Helsingin, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoi-keuksissa. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Jyväskylän käräjäoikeudesta Keski-Suomen käräjäoikeuteen;

2) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

3) Lahden käräjäoikeudesta Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen;

4) Lappeenrannan käräjäoikeudesta Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen;

5) Porin käräjäoikeudesta Satakunnan käräjäoikeuteen;

6) Rovaniemen käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen;

7) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen;

8) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

9) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Sen estämättä, mitä 67 §:ssä säädetään, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsittelee tämän lain voimaan tullessa Joensuun käräjäoikeudessa vireillä olleen tässä laissa tarkoitetun asian.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


6.

Laki ulosottokaaren 11 luvun 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 2007 annetun ulosottokaaren (705/2007) 11 luvun 2 §:n 2 momentti seuraavasti:

11 luku

Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn

2 §
Toimivaltainen tuomioistuin

Ulosottovalituksia käsitellään Ahvenanmaan, Espoon, Etelä-Karjalan, Helsingin, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Jyväskylän käräjäoikeudesta Keski-Suomen käräjäoikeuteen;

2) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

3) Lahden käräjäoikeudesta Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen;

4) Lappeenrannan käräjäoikeudesta Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen;

5) Porin käräjäoikeudesta Satakunnan käräjäoikeuteen;

6) Rovaniemen käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen;

7) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen;

8) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

9) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Sen estämättä, mitä 11 luvun 2 §:n 2 momentissa säädetään, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus käsittelee tämän lain voimaan tullessa Joensuun käräjäoikeudessa, Kainuun käräjäoikeus Kajaanin käräjäoikeudessa, Kymenlaakson käräjäoikeus Kotkan käräjäoikeudessa, Etelä-Savon käräjäoikeus Mikkelin käräjäoikeudessa sekä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Seinäjoen käräjäoikeudessa vireillä olevan tässä laissa tarkoitetun asian.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


7.

Laki kiinteistönmuodostamislain 241 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 241 a §, sellaisena kuin se on laissa 1180/2000, seuraavasti:

241 a §

Maaoikeuksina toimivat Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet tässä laissa säädetyssä kokoonpanossa. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvostonasetuksella.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Hämeenlinnan käräjäoikeudesta Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen;

2) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

3) Mikkelin käräjäoikeudesta Etelä-Savon käräjäoikeuteen;

4) Rovaniemen käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen;

5) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

6) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


8.

Laki ryhmäkannelain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2007 annetun ryhmäkannelain (444/2007) 3 § seuraavasti:

3 §
Toimivaltainen tuomioistuin

Ryhmäkanteita käsitteleviä käräjäoikeuksia ovat Helsingin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Näistä toimivaltainen on käräjäoikeus samassa hovioikeuspiirissä kuin se käräjäoikeus, jossa vastaaja olisi velvollinen vastaamaan johonkin ryhmäkanteena esitetyistä vaatimuksista erikseen ajettuna.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

2) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen

3) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

4) Lahden käräjäoikeudesta Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


9.

Laki sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun lain (327/1983) 1 §, sellaisena kuin se on laissa 854/2007, seuraavasti:

1 §

Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsitteleviä käräjäoikeuksia, joissa on sotilasjäsenet, ovat Etelä-Karjalan, Helsingin, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Hämeenlinnan käräjäoikeudesta Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen;

2) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen;

3) Joensuun käräjäoikeudesta Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen;

4) Jyväskylän käräjäoikeudesta Keski-Suomen käräjäoikeuteen;

5) Kajaanin käräjäoikeudesta Kainuun käräjäoikeuteen;

6) Kotkan ja Kouvolan käräjäoikeuksista Kymenlaakson käräjäoikeuteen;

7) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

8) Lahden käräjäoikeudesta Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen;

9) Lappeenrannan käräjäoikeudesta Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen;

10) Ikaalisten ja Porin käräjäoikeuksista Satakunnan käräjäoikeuteen;

11) Raaseporin käräjäoikeudesta Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen;

12) Rovaniemen käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen;

13) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

14) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Sen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, Oulun käräjäoikeus ratkaisee siellä vireillä olleen ja Etelä-Savon käräjäoikeus Mikkelin käräjäoikeudessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olleen tässä laissa tarkoitetun asian.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


10.

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun lain (1286/2003) 11 ja 12 § seuraavasti:

11 §
Toimivaltaiset tuomioistuimet

Luovuttamisesta ja säilöön ottamisen voimassa pitämisestä päättää:

1) Helsingin käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Helsingin tai Kouvolan hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

2) Oulun käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

3) Pirkanmaan käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Turun tai Vaasan hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

4) Pohjois-Savon käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiirin alueella.

Erityisestä syystä 1 momentissa mainittu käräjäoikeus voi päättää luovuttamisesta ja säilöön ottamisen voimassa pitämisestä siitä riippumatta, minkä hovioikeuden tuomiopiirin alueella luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu.

12 §
Toimivaltaiset syyttäjät

Jollei tässä laissa toisin säädetä, Helsingin, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksien tuomiopiirissä toimivat kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan tämän lain mukaisia syyttäjäntehtäviä.

Erityisestä syystä toimivaltainen syyttäjä voi olla myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu syyttäjä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

2) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


11.

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1383/2007) 8 ja 9 § seuraavasti:

8 §
Toimivaltaiset tuomioistuimet

Jollei tässä laissa toisin säädetä, luovuttamisesta ja säilöön ottamisen voimassa pitämisestä päättää:

1) Helsingin käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Helsingin tai Kouvolan hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

2) Oulun käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

3) Pirkanmaan käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Turun tai Vaasan hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

4) Pohjois-Savon käräjäoikeus, jos luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiirin alueella.

Erityisestä syystä 1 momentissa mainittu käräjäoikeus voi päättää luovuttamisesta ja säilöön ottamisen voimassa pitämisestä siitä riippumatta, minkä hovioikeuden tuomiopiirin alueella luovutettavaksi pyydetty on otettu kiinni tai muuten tavoitettu.

9 §
Toimivaltaiset syyttäjät

Jollei tässä laissa toisin säädetä, Helsingin, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon käräjäoikeuksien tuomiopiirissä toimivat kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan tämän lain mukaisia syyttäjäntehtäviä.

Erityisestä syystä toimivaltainen syyttäjä voi olla myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu syyttäjä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

2) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


12.

Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (540/2005) 16 §:n 3 momentti seuraavasti:

16 §
Valittaminen jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta

Toimivaltainen käräjäoikeus 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on:

1) Helsingin käräjäoikeus, jos jäädyttämispäätöksessä tarkoitettu omaisuus tai todiste sijaitsee Helsingin tai Kouvolan hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

2) Oulun käräjäoikeus, jos jäädyttämispäätöksessä tarkoitettu omaisuus tai todiste sijaitsee Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

3) Pirkanmaan käräjäoikeus, jos jäädyttämispäätöksessä tarkoitettu omaisuus tai todiste sijaitsee Turun tai Vaasan hovioikeuden tuomiopiirin alueella;

4) Pohjois-Savon käräjäoikeus, jos jäädyttämispäätöksessä tarkoitettu omaisuus tai todiste sijaitsee Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiirin alueella.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

2) Tampereen käräjäoikeudesta Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


13.

Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta 2 päivänä maaliskuuta 2007 annetun lain (231/2007) 8 §:n 1 momentti seuraavasti:

8 §
Toimivaltainen käräjäoikeus

Oikeusrekisterikeskuksen tämän lain ja puitepäätöksen mukaisesti tekemän toisen jäsenvaltion viranomaisen 2 §:ssä tarkoitetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pirkanmaan käräjäoikeuteen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa Tampereen käräjäoikeudessa vireillä ollut asia siirtyy Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


14.

Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta 11 päivänä huhtikuuta 2008 annetun lain (222/2008) 8 § seuraavasti:

8 §
Toimivaltainen käräjäoikeus

Oikeusrekisterikeskuksen tämän lain ja puitepäätöksen mukaisesti tekemän toisen jäsenvaltion tuomioistuimen 2 §:ssä tarkoitetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa Tampereen käräjäoikeudessa vireillä ollut asia siirtyy Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Tuija Brax

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.