HE 206/2009

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa otettaisiin huomioon Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksesta aiheutuvat muutokset tilatukijärjestelmään. Lakiin lisättäisiin säännökset pienimmästä maksettavasta tukimäärästä sekä asiakirjojen säilyttämisvelvoitteesta. Lakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon kansallisessa ja Euroopan yhteisön lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.


PERUSTELUT

1 Nykytila

Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta (557/2005) annettu laki, jäljempänä tilatukilaki, tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tilatukilailla pantiin täytäntöön tilatukijärjestelmä, jonka käyttöön ottamisesta ja tilatukijärjestelmän osana muodostettavien tukioikeuksien vahvistamisperusteista säädettiin 29 päivänä syyskuuta 2003 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, siltä osin kuin sen täytäntöönpano edellytti kansallista sääntelyä. Edellä mainitussa neuvoston asetuksessa säädettiin yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä, kuten yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä, neuvontajärjestelmästä, tukioikeuksista sekä tilatukijärjestelmän yleisestä täytäntöönpanosta.

Tilatukilakia on muutettu sen voimaan tulon jälkeen laeilla 618/2006, 429/2007, 285/2008 ja 1091/2008. Tilatukilain muutokset ovat johtuneet pääsääntöisesti Euroopan yhteisön säännösten muuttumisesta.

Euroopan unionin suorien tukien tukijärjestelmää on viimeksi muutettu Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksen eli niin sanotun terveystarkastuksen (jäljempänä välitarkastus) yhteydessä. Välitarkastuksen yhteydessä kumottiin myös neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 73/2009, jäljempänä tilatukiasetus, joka tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2009.

Välitarkastuksessa aiemmin tuotantosidonnaisina osittain tai kokonaan säilyneet tukijärjestelmät päätettiin irrottaa pääosin tuotannosta ja sisällyttää tilatukijärjestelmään viimeistään vuodesta 2012 alkaen, jolloin tuotannosta irrotetun tuen määrä lisääntyy. Toisaalta jäsenvaltiolle annettiin mahdollisuus käyttää Euroopan unionin suorien tukien rahoitusmäärästä tietty osuus erityistuen myöntämiseen tarkoin määritellyissä tapauksissa erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi sai tässä yhteydessä poikkeuksellisen mahdollisuuden käyttää kymmenen prosenttia suorien tukien rahoitukseen käytettävissä olevasta kansallisesta enimmäismäärästä erityishaittojen korvaamiseen muun muassa tiettyjä taloudellisesti haavoittuvia maatalouden muotoja harjoitettaessa. Tilatukiasetuksen 68 artiklan mukaiseen erityistukeen on siten käytettävissä vuosina 2010—2013 noin 57 miljoonaa euroa vuodessa.

Välitarkastusratkaisun toteutuksessa jäsenmaille jätettiin päätäntävaltaa erityistuen käyttöönoton ja sen muotojen lisäksi muun muassa tuotantosidonnaisten tukien tilatukijärjestelmään siirtämisajankohdasta. Jäsenmaiden tulee kuitenkin toimittaa esitykset Euroopan yhteisöjen komissiolle tarkasteltavaksi. Suomen Euroopan yhteisöjen komissiolle tekemää esitystä on valmisteltu yhdessä valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC) kanssa. Kansallisen tuen neuvottelijat saavuttivat neuvottelutuloksen yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastusratkaisun toteuttamisen päälinjoista 12 päivänä kesäkuuta 2009. Saavutetun neuvottelutuloksen linjausten perusteella valtioneuvosto teki 18 päivänä kesäkuuta 2009 päätöksen Suomen kannasta Euroopan yhteisöjen komissiolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 69 artiklan 1 kohdan perusteella tehtävästä esityksestä erityistuen toimeenpanemiseksi sekä 51 ja 67 artiklan perusteella tehtävästä esityksestä tuotantosidonnaisten suorien tukien tilatukijärjestelmään sisällyttämisestä Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö antoi Euroopan yhteisöjen komissiolle 9 päivänä heinäkuuta 2009 ilmoituksen tuotantosidonnaisten suorien tukien tilatukijärjestelmään sisällyttämisestä ja erityistuen käyttöön otosta Suomessa. Komission hyväksyntää tehtyyn esitykseen ei ole vielä saatu.

Euroopan yhteisöjen komissiolle tehdyn esityksen mukaan uuhipalkkiota ja sen lisäpalkkiota lukuun ottamatta kaikki nykyiset tuotantoon sidotut tukijärjestelmät päättyvät. Kun tilatuen tukioikeuksiin liittyvät lisäosat alenevat vuonna 2011, vapautuvat varat siirretään tilatuen tasaosaan ja osa tasaosaan siirretyistä varoista käytetään erityistukien rahoittamiseen. Edelleen komissiolle tehdyn esityksen mukaan timotein siementuotannosta muodostetaan uusi tilakohtainen lisäosa. Uusina tilatukiasetuksen 68 artiklan mukaisina tukimuotoina otetaan käyttöön lypsylehmäpalkkio ja nautapalkkio vuonna 2010 ja teuraskaritsan laatupalkkio vuonna 2011. Erityistukea maksetaan valkuais- ja öljykasveille vuodesta 2011 lukien ja tärkkelysperunalle vuodesta 2012 lukien.

2 Ehdotetut muutokset

Vaikka nykyisin voimassa oleva tilatukiasetus on tullut voimaan 1 päivänä helmikuuta 2009, tilatukilakia ei ole kuitenkaan muutettu vastaavasti. Tästä johtuen tilatukilain 2 §:n 1 kohdan tilatukijärjestelmän määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin voimassa olevaan tilatukiasetukseen.

Voimassa olevan tilatukiasetuksen artikloiden numerointi poikkeaa aiemmin voimassa olleen neuvoston tilatukiasetuksen numeroinnista, mistä johtuen tilatukilain säännöksissä olevat artiklaviittaukset ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan nykyisin voimassa olevan tilatukiasetuksen artikloita. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi artiklaviittausten osalta 2 §:n 4, 6 ja 9 kohtaa, 3 §:n 5 momenttia, 5 §:n 3 momenttia, 7 §:ää, 8 §:n 4 ja 5 momenttia, 10 §:n 2 momenttia, 11 §:n johdantokappaletta, 14 ja 18 a §:ää sekä 18 d §:n 1 momenttia.

Maitopalkkio on sisällytetty tilatukijärjestelmään vuonna 2006, joten tilatukilaista ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomina tilatukilain 2 §:n 3 kohtaan sisältyvä maitopalkkion määritelmä sekä 3 §:n 4 momentin säännös maitopalkkion ja sen lisäosien määrien sisällyttämisestä tilatukijärjestelmään. Voimassa olevaan tilatukiasetukseen ei sisälly kesannointivelvoitetta toisin kuin aiemmin voimassa olleeseen neuvoston asetukseen. Tästä johtuen tilatukilaista ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomina tilatukilain 2 §:n 5 kohtaan sisältyvä kesannointioikeuden määritelmä sekä 12 §, jossa säädetään kesannointioikeudesta.

Maaseutuelinkeinorekisteristä annettu laki (1515/1994) on kumottu 1 päivänä toukokuuta 2008 voimaan tulleella maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetulla lailla (284/2008). Tuossa yhteydessä tilatukilakia ei ole kuitenkaan muutettu vastaavasti, mistä johtuen tilatukilain 1 §:n 2 momentissa ja 13 §:ssä olevat viittaukset maaseutuelinkeinorekisteristä annettuun lakiin ja maaseutuelinkeinorekisteriin muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ehdotuksella ei ole vaikutusta tilatukilain asialliseen sisältöön.

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 59/2009 vp) sekä hallituksen esitys eduskunnalle aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE 161/2009 vp). Ensiksi mainitun hallituksen esityksen mukaan 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien lakkautetaan muun muassa työ- ja elinkeinokeskukset ja lääninhallitukset ja perustetaan kaksi uutta aluehallintoviranomaista eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä aluehallintovirastot. Maatalousministeriön hallinnonalalla työ- ja elinkeinokeskuksilla olevat viranomaistehtävät siirtyvät 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja lääninhallituksen tehtävät aluehallintovirastoille. Koska tähän hallituksen esitykseen sisältyy myös muutoksia tilatukilain asiasisältöön, on tarkoituksenmukaista sisällyttää aluehallinnon uudistamiseen liittyvät muutokset tähän hallituksen esitykseen jälkimmäisenä mainitun hallituksen esityksen sijaan. Edellä sanotun perusteella ehdotetaan tilatukilain 7 ja 14 §:ssä, 10 §:n 4 momentissa ja 18 d §:ssä olevat viittaukset työ- ja elinkeinokeskuksiin muutettavaksi viittaukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä tilatukilain 7 §:n 2 momentissa oleva viittaus lääninhallitukseen muutettavaksi viittaukseksi aluehallintoviranomaiseen.

Tilatukiasetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan (erityishaitta) mukaan jäsenvaltio voi myöntää artiklassa säädettyjen edellytysten täyttyessä erityistukea viljelijöille muun muassa maitoalalla ja sille kansallista rahoitusta yhteisen maatalouspolitiikan muuttamisesta asetuksia (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 320/2006, (EY) N:o 1405/2006, (EY) N:o 1234/2007, (EY) N:o 3/2008 ja (EY) N:o 479/2008 muuttamalla sekä asetukset (ETY) N:o 1883/78, (ETY) N:o 1254/89, (ETY) N:o 2247/89, (ETY) N:o 2055/93, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 2596/97, (EY) N:o 1182/2005 ja (EY) 315/2007 kumoamalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2009 182 artiklan 7 kohdan nojalla. Tämän mahdollisuuden käyttöön ottaminen edellyttää asiaa koskevan säännöksen lisäämistä tilatukilakiin. Edellä sanotun perusteella tilatukilain 3 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan valtion varoista voitaisiin maksaa tilatukiasetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea maitoalalle. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että komissiolle tehtyyn esitykseen sisältyy muun muassa uusi tukimuoto eli lypsylehmäpalkkio, jota maksettaisiin vuosina 2010—2013 tilatukiasetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Komissiolle tehdyn esityksen mukaan osa lypsylehmäpalkkiosta — vuositasolla kuusi miljoonaa euroa — rahoitettaisiin kansallisista varoista valtion talousarvion maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin (30.20.40) määrärahasta. Lypsylehmäpalkkion maksamisen ja sen rahoittamisen edellytyksenä osaksi kansallisista varoista kuitenkin on, että komissio hyväksyy tältä osin sille tehdyn esityksen.

Voimassa olevan tilatukilain 3 §:n 5 momenttia, joka siirtyisi 6 momentiksi, ehdotetaan artiklaviittausten lisäksi muutettavaksi siten, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin myös rahoituksesta sekä tukialueista. Rahoituksen osalta asetuksenantovaltuus on tarpeellinen, koska erityistukia voidaan rahoittaa useammalla eri tavalla, esimerkiksi siirtämällä aiemmin maksettujen palkkioiden rahoitus erityistuen rahoittamiseen tai tekemällä lineaarinen leikkaus tasaosasta tai tasaosaan siirretyistä lisäosista. Mahdollisuus säätää tukialueista valtioneuvoston asetuksella on välttämätöntä siksi, että kansallisia tukia koskeviin komission valtiontukipäätöksiin sisältyy muun muassa tukialuejako kunnittain (tukialueet A, B ja C1—C4).

Lain 5 §:n 2 momenttia muutettaisiin vastaamaan voimassa olevan tilatukiasetuksen sisältöä. Kansalliseen varantoon siirrettäisiin ehdotuksen mukaan tilatukiasetuksen 64 artiklan 3 kohdan mukaisen rajan eli 250 000 euron alittavat tukijärjestelmät, kun ne sisällytetään tilatukijärjestelmään. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että pienistä tuotantosidonnaisista tukijärjestelmistä eli kuitupellavan ja -hampun sekä kuivattujen rehujen jalostajantuesta vapautuvat määrät siirrettäisiin kansalliseen varantoon. Lisäksi ehdotetaan, että kansallisesta varannosta myönnettäville tukioikeuksille voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella etusijajärjestys, jos kansallinen varanto ei riitä tilatukiasetuksen 41 artiklan tapausten kattamiseen tai tilatukiasetuksen 8 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä rajoittaa tukioikeuksien myöntämistä. Aiemmin voimassa olleen neuvoston asetuksen mukaan oli mahdollista tehdä lineaarisia leikkauksia tukioikeuksiin kansallisen varannon kattamiseksi edellä mainituissa tapauksissa, mutta tämä mahdollisuus on poistettu voimassa olevasta tilatukiasetuksesta. Etusijajärjestyksessä olisi tarkoitus asettaa ensisijaisiksi tilatukiasetuksen 41 artiklassa tarkoitetut pakolliset varantoperusteet sekä aloittavat viljelijät.

Tilatukilain 8 §:n 4 momenttia ehdotetaan artiklaviittausmuutosten lisäksi muutettavaksi siten, että aloittavan viljelijän määritelmä muutettaisiin vastaamaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 795/2004 2 artiklan k kohdan mukaista määritelmää. Kansallista varantoa voitaisiin siten ehdotuksen mukaan käyttää myönnettäessä viitemääriä viljelijöille, jotka ovat aloittaneet maataloustoimintansa ja jotka eivät ole harjoittaneet maataloustoimintaa maataloustoiminnan aloittamisvuotta edeltävinä viitenä vuotena. Ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutuksia tilatukilain asialliseen sisältöön.

Tilatukiasetuksen 28 artiklan mukaan jäsenvaltio ei saa myöntää vuodesta 2010 lähtien suoraa tukea viljelijöille, jos suorien tukien kokonaismäärä, jota on haettu tai jotka aiotaan myöntää ennen valvontaseuraamuksia, ei ylitä 100 euroa kalenterivuonna. Tilatukiasetuksen liitteessä VII säädetään kunkin jäsenvaltion osalta euromääräisestä ylärajasta, johon kullakin jäsenvaltiolla on oikeus korottaa maksettavan tuen vähimmäismäärää. Suomen osalta edellä mainittu vähimmäismäärä on 200 euroa. Tilatukilakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 18 e §, jonka mukaan Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaa tukea tai palkkiota ei myönnettäisi, jos tukien ja palkkioiden yhteismäärä 200 euroa tai sitä pienempi. Ehdotettu 200 euron raja on perusteltu siksi, että tukimäärään lasketaan yhteen useammasta eri tukimuodosta saatavat tuet ja palkkiot. Maaseutuviraston tukitietotilastojen mukaan 200 euron rajalla Euroopan unionin kokonaan rahoittamien tukien tai palkkioiden ulkopuolelle jäisi vuoden 2009 tietojen mukaan 380 tilaa.

Tilatukilaissa ei säädetä tällä hetkellä viljelijän asiakirjojen säilyttämisvelvollisuudesta, vaikka tiettyjen asiakirjojen puuttuminen esimerkiksi valvontatilanteessa saattaa johtaa tuen alentamiseen tai takaisinperimiseen. Edellä sanotusta johtuen asiaa koskeva säännös olisi asianmukaista nostaa lain tasolle. Viranomaisten velvollisuus säilyttää sen hallussa olevat asiakirjat perustuu muun muassa arkistolakiin (831/1994). Tilatukilakiin ehdotetaankin lisättäväksi uusi 18 f §, jonka mukaan viljelijän tulisi säilyttää tukioikeuksien hakemiseen, siirtämiseen sekä tilatuen ja muiden Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien ja palkkioiden hakemiseen liittyvät sellaiset alkuperäiset asiakirjat, joita ei toimiteta tuen myöntävälle viranomaiselle tukihakemuksen liitteenä, hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan. Tällainen asiakirja on muun muassa nautarekisteriote viljelijän siihen tekemine merkintöineen. Ehdotettu asiakirjojen säilyttämisaika on sekä tilatukiasetuksen 16 ja 18 artiklassa tarkoitettu asiakirjojen säilytysaika että Euroopan yhteisön tilintarkastusta ja tilintarkastusvaatimuksia koskevien säännösten edellyttämä asiakirjojen vähimmäissäilytysaika. Viranomaisten asiakirjojen säilyttämisvelvollisuusaika on pidempi kuin nyt viljelijöille ehdotettu.

3 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia, pois lukien kansallisesti rahoitettavaa osuutta lypsylehmäpalkkiosta, koska suorien tukien järjestelmään sisältyvät tuet ovat Euroopan unionin kokonaan rahoittamia. Vuoden 2010 tuotannolle voidaan maksaa nettomääräisenä eli modulaation huomioon ottamisen jälkeen yhteensä enintään 544,5 miljoonaa euroa, mikä on otettu huomioon valtiontalouden vuosien 2009—2012 menokehyksissä.

Erityistukeen käytettäisiin vuonna 2010 noin 45 miljoonaa euroa, vuonna 2011 noin 54 miljoonaa euroa ja vuosina 2012—2013 noin 57 miljoonaa euroa eli lähes täysimääräisesti käytettävissä oleva kymmenen prosentin määrä. Vuoden 2010 jatkuva aiemmin voimassa olleen neuvoston asetuksen 69 artiklan mukainen peltokasvien tuotantopalkkio (5,8 miljoonaa euroa) otetaan huomioon erityistuen määrässä, joten vuonna 2010 erityistukeen käytetään yhteensä noin 51 miljoonaa euroa. Erityistuella ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska erityistukeen käytettävissä oleva kymmenen prosentin enimmäismäärä sisältyy Suomen käytettävissä olevaan suorien tukien enimmäismäärään eli noin 570 miljoonaan euroon.

Euroopan unionin rahoituksen lisäksi käytettäisiin komissiolle tehdyn esityksen mukaan vuosina 2010—2013 vuosittain kuusi miljoonaa euroa kansallista rahoitusta yhteisen maatalouspolitiikan muuttamisesta asetuksia (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 320/2006, (EY) N:o 1405/2006, (EY) N:o 1234/2007, (EY) N:o 3/2008 ja (EY) N:o 479/2008 muuttamalla sekä asetukset (ETY) N:o 1883/78, (ETY) N:o 1254/89, (ETY) N:o 2247/89, (ETY) N:o 2055/93, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 2596/97, (EY) N:o 1182/2005 ja (EY) 315/2007 kumoamalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2009 182 artiklan 7 kohdan nojalla. Kansallinen tuki rahoitetaan vuotuisin valtion talousarvion maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentin (30.20.40) määrärahasta valtiontalouden kehysten puitteissa.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Esityksestä on saatu lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:ltä.

Saaduissa lausunnoissa esitetyt seikat on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon esitystä viimeisteltäessä.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 59/2009 vp). Tähän hallituksen esitykseen sisältyvien aluehallintoviranomaisia koskevien muutosehdotusten hyväksyntä edellyttää sitä, että eduskunta hyväksyy edellä mainittuun hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä aluehallintovirastoista.

6 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ehdotuksen mukaan ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) 2 §:n 3 ja 5 kohta, 3 §:n 4 momentti ja 12 §,

sellaisena kuin niistä on 2 §:n 5 kohta laissa 618/2006;

muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 1, 4, 6 ja 9 kohta, 3 §:n 5 momentti, 5 §:n otsikko sekä 2 ja 3 momentti, 7 §, 8 §:n 4 ja 5 momentti, 10 §:n 2 ja 4 momentti, 11 §:n johdantokappale, 13, 14 ja 18 a § sekä 18 d §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 6 ja 9 kohta sekä 18 d §:n 2 momentti mainitussa laissa 618/2006, 7 § osaksi laissa 285/2008, 11 §:n johdantokappale ja 18 d §:n 1 momentti mainitussa laissa 285/2008, 14 § laissa 429/2007 ja 18 a § mainituissa laeissa 618/2006 ja 285/2008; sekä

lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa laeissa 618/2006 ja 285/2008, uusi 5 momentti, jolloin muutettu 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, ja lakiin uusi 18 e ja 18 f §, seuraavasti:

1 §
Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Tätä lakia sovelletaan tukioikeusrekisterin hallinnoinnissa siltä osin kuin siitä ei erikseen säädetä maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetussa laissa (284/2008).

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tilatukijärjestelmällä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009, jäljempänä tilatukiasetus, III osastossa tarkoitettua tukijärjestelmää;


4) sonni- ja härkäpalkkiolla tilatukiasetuksen 110 artiklan mukaista erityispalkkiota;


6) erityistukioikeudella tilatukiasetuksen 44 artiklan mukaista oikeutta;


9) sokerin hinnanalennuksen korvauksella tilatukiasetuksen liitteessä XV vahvistettua kansallista enimmäismäärää;


3 §
Yhdistelmämalli ja täytäntöönpano

Valtion varoista voidaan myöntää tilatukiasetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tukea maitoalalle.

Tilatukiasetuksen 51—53 ja 63—72 artiklan mukaisista tukimuodoista, tuen myöntämisen perusteista, rahoituksesta, tukialueista, tukimääristä, yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisten tukien ehdoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

5 §
Kansallinen varanto ja tukioikeuksien leikkaus

Kansalliseen varantoon lisätään tilatukiasetuksen 64 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rajan alittavaan tukijärjestelmään käytettävissä ollut rahoitus, kun kyseinen tukijärjestelmä sisällytetään tilatukijärjestelmään. Jos kansallinen varanto ei riitä kattamaan tilatukiasetuksen 41 artiklassa tarkoitettuja tapauksia tai tilatukiasetuksen 8 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä rajoittaa tukioikeuksien myöntämistä, etusijajärjestyksestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Tukioikeuksia voidaan tarvittaessa leikata tilatukiasetuksen 8 artiklan, 40 artiklan 2 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan, 68 artiklan 8 kohdan, 69 artiklan 6 kohdan b alakohdan ja komission asetuksen II 9, 10, 44 ja 45 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa tarkoitetuista tukioikeuksien leikkauksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Lakisääteisten hoitovaatimusten valvonta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo luonnonsuojelulain (1096/1996) ja metsästyslain (615/1993) noudattamista siltä osin kuin on kyse tilatukiasetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta. Tilatukiasetuksen mukaisten lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunta, aluehallintovirasto ja aluehallintoviraston määräämä virkaeläinlääkäri valvovat tilatukiasetuksen liitteessä II ja III tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamista. Valvonnassa noudatetaan, mitä elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), eläinlääkintähuoltolaissa (685/1990), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997), rehulaissa (86/2008), kasvinsuojeluaineista annetussa laissa (1259/2006) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädetään mainittujen lakien ja niiden nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta sekä valvontaviranomaisista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta I tarkentavia säännöksiä valvonnasta ja valvonnassa noudatettavasta menettelystä sekä siitä, minkä tässä momentissa mainittujen lakien tai niiden nojalla annettujen säännösten noudattamiseen valvonta kohdistuu.

8 §
Tukioikeuksien myöntäminen ja vahvistaminen

Kansallista varantoa käytetään viitemäärien vahvistamiseksi viljelijöille, jotka ovat tilatukiasetuksen 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa komission määrittelemässä erityistilanteessa. Kansallista varantoa voidaan lisäksi käyttää myönnettäessä viitemääriä viljelijöille, jotka ovat aloittaneet maataloustoimintansa ja jotka eivät ole harjoittaneet maataloustoimintaa toiminnan aloittamisvuotta edeltävinä viitenä vuotena. Viitemääriä voidaan myös vahvistaa viljelijöille, jotka toimivat sellaisilla alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkiseen interventioon liittyvää rakenneuudistus- tai kehitysohjelmaa maan viljelemättä jättämisen välttämiseksi tai jotta voitaisiin korvata näillä alueilla toimiville viljelijöille koituvia erityisiä haittoja. Kansallisen varannon käyttämisestä voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tilatukiasetuksen 41 artiklan ja komission asetuksen II 3 luvun 3 jaksossa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijöille jaettavien oikeuksien määrän ja yksikköarvon korottamisen perusteista.


10 §
Tukioikeuksien käyttö ja siirrot

Tilatukiasetuksen 43 artiklan 1 kohdan mukaisina tukioikeuksien kauppa-alueina käytetään tilatukiasetuksen 46 artiklan mukaisia tukialueita.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus suorittaa komission asetuksen I 73 a artiklan mukaisissa tapauksissa tukioikeuksien palauttamiseen liittyvät toimet. Tukioikeuksien palauttamiseen liittyvästä menettelystä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.


11 §
Sukupolvenvaihdoksia koskevat tilanteet

Sen lisäksi, mitä perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään, ennakkoperintönä pidetään tilatukiasetuksen 41, 43 ja 44 artiklaa sekä komission asetusta II sovellettaessa myös sellaista vuonna 2003 tai sen jälkeen tehtyä:


13 §
Tukioikeusrekisteri

Tukioikeusrekisteriin saa rekisteröidä maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevia tietoja. Rekisteröityminen tukioikeusrekisteriin on maksutonta.

14 §
Rekisterin pitäjä, käyttäjät ja käyttötarkoitus

Tukioikeusrekisterin pidosta vastaa rekisterin omistajana Maaseutuvirasto ja teknisestä ylläpidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Maa- ja metsätalousministeriöllä, Maaseutuvirastolla, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on oikeus saada rekisteristä tietoja salassapitosäännösten estämättä, jos kysymys on tilatukiasetuksen 20 artiklan mukaisesta tukioikeuksien tarkastamisesta ja ristiintarkastuksista tai muusta tilatukiasetuksen edellyttämästä tukioikeuksien hallinnoinnista.

18 a §
Tilaneuvontajärjestelmä

Tilatukiasetuksen 12 artiklassa tarkoitettua maatalousmaata ja tilanhoitoa koskevaa neuvontaa viljelijöille antavat Maaseutuviraston hyväksymät järjestöt ja neuvojat. Tilaneuvonta on maksullista.

Tilaneuvonta toteutetaan tilakäynnein, jolloin viljelijöille annetaan tilatukiasetuksen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettua neuvontaa. Neuvontaa annetaan hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksesta, ympäristösäädöksistä, eläinten tunnistuksesta ja rekisteröinnistä, kasvinsuojeluaineista, elintarvikkeista, rehuista sekä eläinten hyvinvoinnista ja eläintaudeista.

18 d §
Neuvontarekisteri

Maaseutuvirasto pitää neuvontarekisteriä, johon talletetaan tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot tilatukiasetuksen 12 artiklassa tarkoitetun tilaneuvontajärjestelmän neuvontajärjestöistä, neuvojista ja neuvontaan osallistuvista viljelijöistä, palaute, jonka viljelijät antavat neuvontajärjestöistä ja neuvojista, sekä muut neuvonnan toteuttamista ja seurantaa varten tarpeelliset tiedot. Neuvontajärjestöt ja neuvojat voidaan hyväksymisen jälkeen merkitä neuvontarekisteriin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on rekisterinpitäjän ohella oikeus käyttää rekisteriä. Elintarviketurvallisuusvirastolla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeus saada tietoja rekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla on tietoja pyytävän esitettävä selvitys tietojen suojaamisesta.


5 luku

Erinäiset säännökset

18 e §
Tukikelpoisuuden vähimmäismäärä

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaa tukea tai palkkiota ei myönnetä, jos tukien ja palkkioiden yhteismäärä on 200 euroa tai sitä pienempi.

18 f
Asiakirjojen säilyttäminen

Viljelijän tulee säilyttää tukioikeuksien hakemiseen ja siirtämiseen sekä tilatuen ja muiden Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien ja palkkioiden hakemiseen liittyvät sellaiset alkuperäiset asiakirjat, joita ei toimiteta tuen myöntävälle viranomaiselle tukihakemuksen liitteenä, hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.