HE 220/2008

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 20 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että Ekokem Oy Ab:n tuloverovapaus poistetaan. Lisäksi säädettäisiin siitä, miten yhtiön käyttöomaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintameno määräytyy yhtiön siirtyessä tuloverovelvolliseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa.


PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1 Ekokem Oy Ab:n tuloverovapaus

Ekokem Oy Ab, vuoteen 1985 asti Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab, on perustettu vuonna 1979. Perustajina olivat valtio, kuntien keskusjärjestöt, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Teollisuuden keskusliitto ja lähes sata teollisuusyritystä. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että sen osakkeista omistaa Suomen valtio 34,1 prosenttia, Suomen Kuntaliitto ja YTV yhteensä 31,9 prosenttia ja yksittäiset yritykset ja muut omistajat yhteensä 34 prosenttia.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on valtakunnallisena laitoksena käsitellä, hyödyntää ja säilyttää jätehuoltolaissa (673/1978), nykyisin jätelaissa (1072/1993) tarkoitettuja erittäin vaarallisia ongelmajätteitä sekä myös muita jätteitä. Yhtiö järjestää jätteiden keräilyä ja kuljetusta sekä huolehtii tarpeellisesta koti- ja ulkomaisesta yhteistyöstä. Lisäksi se harjoittaa alaan liittyvää neuvontaa, tutkimusta ja muuta toimintaa. Yhtiön tehtävänä on ollut rakentaa koko valtakunnan aluetta palveleva ongelmajätteiden käsittelylaitos sekä erillisiä käsittelylaitoksia, varastopaikkoja ja erikoiskaatopaikkoja.

Vuoden 2007 loppuun voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tarkoituksena ei ollut tuottaa voittoa eikä yhtiö voinut jakaa osinkoa. Ekokem Oy Ab on kuitenkin myöntänyt toimintansa aikana osakkailleen eräänlaisena voitonjaon muotona alennuksia jätteiden käsittelymaksuista. Vuoden 2002 alusta yhtiö rajoitti alennuksen antamisen ainoastaan korkealämpötilapolttoon, jossa muuta tarjontaa ei Suomessa ole. Vuoden 2008 alusta osakasalennuksia ei ole enää myönnetty, ja yhtiöjärjestyksen muutoksella osingon jakaminen on sallittu.

Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin annetun lain (766/1980) nojalla Oy Suomen Ongelmajäte vapautettiin sekä tulon että varallisuuden perusteella suoritettavista veroista verovuoden 1980 osalta. Tämä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, kun otettiin huomioon yhtiön erikoisluonne maan ainoana ongelmajätteiden valtakunnallisena käsittelijänä, jonka jätteenkäsittelylaitoksen käynnistäminen vaati huomattavia investointeja. Yhtiön toiminnan aloittamista edistettiin muiden tukitoimien lisäksi myös verovapauden myöntämisellä. Väliaikaista verovapautta jatkettiin verovuosille 1981 ja 1982. Yhtiö on ollut pysyvästi verovapaa vuodesta 1983, ja nykyinen säännös sisältyy tuloverolain (1535/1992) 20 §:n 1 momentin 1 kohtaan.

Kilpailuviraston kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen yhtiön sellainen toiminta, jossa sillä katsottiin olevan määräävä markkina-asema tai jolta muutoin edellytettiin erityistä läpinäkyvyyttä, sijoitettiin vuonna 2001 Ekokem Oy Ab:n tytäryhtiöihin. Tällä hetkellä Ekokem-konsernissa toimii kolme yhtiötä. Konsernin emoyhtiö on Ekokem Oy Ab, jonka toimialana on ongelmajätteiden käsittely ja hyödyntäminen, jätepalveluiden tuotanto, käsittelyn ja palvelun myynti, energiantuotanto ongelmajätteiden polttokäsittelystä sekä konsernin yhteiset toiminnot. Ekokem Oy Ab:n tytäryhtiö Ekokem-Palvelu Oy toimii pilaantuneen maaperän kunnostuksessa, vaativassa ympäristörakentamisessa, kaatopaikkaliiketoiminnassa sekä maamassojen ja teollisuuden sivutuotteiden hyötysijoituksessa. Ekokem Oy Ab:n toisella tytäryhtiöllä Ekovoima Oy:llä on jätevoimala, minkä lisäksi se harjoittaa keräysöljyorganisaation valtakunnallista hallinnointia ja kaukolämmön tukkumyyntiä. Verovapaus koskee vain Ekokem Oy Ab -emoyhtiötä. Ekokem Oy Ab:n tytäryhtiöt ovat tuloveron alaisia yhteisöjä.

Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan Ekokem-konsernin liikevaihto oli 74,3 miljoonaa euroa ja konsernin voitto ennen satunnaisia eriä 9,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Ekokem Oy Ab:n liikevaihto oli 36,1 miljoonaa euroa ja voitto 7,8 miljoonaa euroa. Ekokem Oy Ab:n kertyneet voittovarat olivat 78,0 miljoonaa euroa ja koko konsernin kertyneet voittovarat 93,5 miljoonaa euroa. Ekokem Oy:n voittovaroihin sisältyy myös tytäryhtiöiltä lähinnä vuodesta 2002 lähtien saatuja osinkotuloja. Tytäryhtiöosinkojen määrä vuodesta 2002 on yhteensä 5,95 miljoonaa euroa.

1.2 Tuloverovapauden lakkauttaminen

Yhtiökokouksen toukokuussa 2007 tekemällä päätöksellä Ekokem Oy Ab:n yhtiöjärjestys uudistettiin vastaamaan paremmin muuttunutta markkina- ja kilpailutilannetta. Yhtiöjärjestyksestä poistettiin vanhentuneina yleishyödylliset piirteet, kuten määräykset voiton tavoittelemattomuudesta ja osingonjakokiellosta. Vuoden 2007 tilikauden voitosta yhtiö jakoi osinkoa 3 203 928 euroa vuonna 2008.

Syynä uudistuksille olivat toimintaolosuhteissa tapahtuneet muutokset yhtiön perustamisen jälkeen. Perustamisvuonna 1979 Ekokem Oy Ab oli Suomen ainoa ongelmajätteitä käsittelevä yritys. Sen jälkeen ovat kysyntä, tarjonta ja kilpailu yhtiön toimialoilla muuttuneet oleellisesti. Nykyisin yhtiöllä on lukuisia teollisia kilpailijoita ongelmajätteiden käsittelyssä.

Koska Ekokem Oy Ab:n verovapauden edellytykset ovat näin ollen lakanneet olemasta voimassa, tuloverolain 20 §:n 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiö poistetaan tuloverosta vapaiden yhteisöjen luettelosta. Yhtiö on myös itse tehnyt aloitteen verovapauden lakkauttamisesta.

Myös EY:n kilpailusäännökset edellyttävät yhtiön kuulumista yleisen verovelvollisuuden piiriin. EY:n perustamissopimuksen 87 artikla sisältää säännöksen kielletystä valtiontuesta. Jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tärkein peruste kiellettyä valtiontukea koskevien säännösten soveltamiselle verotustoimenpiteeseen on se, että toimenpiteellä saadaan aikaan poikkeus verojärjestelmän soveltamisesta jäsenvaltioiden tiettyjen yritysten eduksi. Valtiontukinäkökulmasta tarkastellen Ekokem Oy Ab:lle myönnetyn verovapauden on katsottava muodostavan edellä tarkoitetun valtiontuen. Tuen myöntäminen edellyttää komission hyväksynnän. Tuen hyväksyttävyydelle ei ole yhtiön taloudellinen tilanne huomioon ottaen löydettävissä perustetta valtiontukisäännöistä. Verovapautta ei ole ilmoitettu valtiontukena komissiolle.

1.3 Menojen vähentäminen yhtiön siirtyessä tuloverotuksessa veronalaiseksi yhteisöksi

Verolainsäädännössä ei ole yleisiä säännöksiä siitä, miten esimerkiksi käyttöomaisuuden hankintamenojen tai muiden pitkävaikutteisten menojen hankintamenot vähennetään siinä tilanteessa, että aikaisemmin verovapaan yhteisön toiminta muuttuu veronalaiseksi. Tilanteet, joissa liiketoimintaa harjoittava osakeyhtiö on vapaa tuloverotuksesta, perustuvat yleensä erityislainsäädäntöön, jossa on tällöin myös säädetty menojen vähentämisestä tuloverovapauden päättyessä.

Verolainsäädännön yleisten periaatteiden mukaan verovapaaseen kauteen kohdistuvat menot, korot ja menetykset eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia verovapauden päätyttyä. Käytännössä suurin merkitys on sellaisilla pitkävaikutteisilla menoilla, jotka vähennetään verotuksessa poistoin. Tällöin on ratkaistava, mikä osa käyttöomaisuuden hankintamenoista ja muista pitkäaikaisista menoista on vähennyskelpoista alkavassa tuloverotuksessa. Merkittävä osa käyttöomaisuuden hankintamenoista tehtävistä poistoista voidaan verotuksessa vähentää verovelvollisen valinnan mukaan tietyn enimmäismäärän puitteissa. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1068) 30 §:ssä tarkoitetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta ja rakennusten hankintamenosta tehtävät poistot.

Tonnistoverolaissa (476/2002) säädetään yhtiön verotuksesta tonnistoverokauden jälkeen. Tuloverotuksessa vähennyskelpoisia eivät ole menot, korot eivätkä menetykset, jotka yhtiön verotuksessa olisi voitu tonnistoverokauden aikana vähentää, jos yhtiötä olisi tuolloin verotettu tuloverotusta koskevien säännösten nojalla. Tuloverotuksessa käyttöomaisuuden poistamatta olevaksi määräksi katsotaan tuolloin määrä, joka vastaa hankintamenosta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan tehdyillä laskennallisilla poistoilla vähennettyä määrää.

Vastaavaa periaatetta on ehdotettu noudatettavaksi yhtiön verovapauskauden päättyessä parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä laiksi eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksista (HE 177/2008 vp). Ehdotuksen mukaan verovapausaikana käyttöomaisuudesta katsottaisiin tehdyksi poistot, jotka tuloverotuksessa olisi voitu enintään vähentää, jos yhtiötä olisi verotettu tuloverotusta koskevien säännösten nojalla.

Yhtiöitettäessä valtion liikelaitoksia asiasta säädetään yleensä erityislaki. Tällaisessa laissa säädetään muun muassa siitä, miten kuluvan käyttöomaisuuden poistamaton hankintameno määritetään yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi muuttuvan laitoksen verotuksessa. Yleensä hankintameno on määritetty jatkuvuusperiaatteen mukaisesti siten, että uuden yhtiön käyttöomaisuuden hankintamenona on käytetty sitä arvoa, joka omaisuudella on ollut liikelaitoksen verotuksessa. Näissä tapauksissa laitosten on katsottu ennen yhtiöittämistään saaneen hyväkseen poistot täysimääräisinä, vaikka voittoa on verotettu vain hyvin alhaisen verokannan mukaan.

Ekokem Oy Ab:n viimeisen, 31 päivänä joulukuuta 2007 päättyneeltä tilikaudelta tehdyn tilinpäätöksen mukaan yhtiön koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo oli 27,7 miljoonaa euroa, muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 2,6 miljoonaa euroa, rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 26,3 miljoonaa euroa, pitkävaikutteisten menojen poistamaton kirjanpitoarvo 3,3 miljoonaa euroa ja aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 0,1 miljoonaa euroa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:n mukaan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Menojäännös on verovuoden aikana käyttöönotetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen ja aikaisemmin käyttöönotetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomien hankintamenojen summa vähennettynä irtaimesta käyttöomaisuudesta verovuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeilla. Menojäännöstä laskettaessa katsotaan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoksi myös irtaimen käyttöomaisuuden laajennus-, muutos- ja uudistusmenot sekä muut vastaavat perusparannusmenot, samoin kuin verovelvollisen niin vaatiessa suurehkot korjausmenot. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 34 §:n mukaan rakennuksen ja rakennelman hankintameno vähennetään poistamatta olevan hankintamenon osan perusteella määritettävin poistoin. Lainkohdan mukaan verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 7 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta, jos rakennus on myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voima-asema- tai muu niihin verrattava rakennus. Enimmäispoisto on 4 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta, jos rakennus on asuin-, toimisto- tai muu niihin verrattava rakennus. Polttoainesäiliöiden, happosäiliöiden ja muiden sellaisten metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennettujen varasto- ja muiden rakennelmien poistamattomasta hankintamenosta voidaan tehdä enintään 20 prosentin poisto. Vastaavan suuruisen poiston voi tehdä puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennettujen kevyiden rakennelmien sekä sellaisen rakennuksen tai rakennelman taikka rakennuksen tai rakennelman osan, jota käytetään yksinomaan liiketoiminnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 24 §:ssä säädetään niin sanottujen muiden pitkävaikutteisten menojen vähentämisestä. Lainkohdan mukaan kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan.

Muun muassa Ekokem-konsernissa viime vuosina tapahtuneiden merkittävien rakenteellisten muutosten vuoksi on käytännössä hankalaa lähteä selvittämään, mikä osa Ekokem Oy Ab:n käyttöomaisuuden hankintamenoista ja muista pitkävaikutteisista menoista kohdistuu verovapausaikana saatuun verovapaaseen tuloon ja mikä osa muodostaa verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon tuloverotukseen siirryttäessä. Yhtiön tuloskehitys huomioon ottaen on myös epäselvää, olisiko se välttämättä vaatinut verotuksen enimmäispoistoja ainakaan viime vuosina tehtäväksi siinäkään tapauksessa, että se olisi ollut verovelvollinen. Jotta yhtiö ei kuitenkaan saisi verovelvollisuuden alkaessa merkittävää lisäetua muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin verrattuna, jotka ovat koko toimintansa ajan olleet verovelvollisia ja joiden verotuksessa poistot on tehty edellä selostettujen verotuksen yleisten periaatteiden mukaisina, ehdotetaan, että Ekokem Oy Ab:n käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen poistopohjana pidettäisiin sen ensimmäisessä tuloverotuksessa määrää, jossa laskennallisesti olisi otettu huomioon vuodelta 2007 määräytyvä verolainsäädännön mukainen poisto. Muussa tapauksessa yhtiön saatettaisiin katsoa saavan lisätuen verovelvollisuuteen siirryttäessä myös EY:n valtiontukisääntelyn tarkoittamassa mielessä. Ratkaisu on perusteltu myös siitä syystä, että yhtiö on jakanut osinkoa jo mainitulta vuodelta kertyneestä voitosta, joten verovapauden edellytysten voidaan osaltaan katsoa lakanneen olemasta voimassa jo tuona vuonna. On myös huomattava, että yhtiö voi vuodesta 2008 alkaen jakaa myös aikaisemmilta vuosilta verovapaasti kertyneet voittovarat, vaikka verovapauden perusteena on keskeisesti ollut se, ettei yhtiö tuottaisi voittoa. Osingonsaajina oleville yhtiöille osinko on verovapaata tuloa.

Lain voimaantulosäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi, että tuloverotuksessa eivät olisi vähennyskelpoisia verovapausaikaan kohdistuvat menot, korot eivätkä menetykset, jotka olisi voitu vähentää verovapausaikana, jos yhtiötä olisi tuolloin verotettu tuloverotusta koskevien säännösten mukaan. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen verotuksessa poistamatta olevana hankintamenona vuoden 2008 alussa pidettäisiin kirjanpidossa olevia hankintamenoja, kuitenkin siten korjattuna, että vuoden 2007 poistoina pidettäisiin määrää, joka verotuksessa olisi enintään voitu vähentää, jos yhtiö olisi tuolloin ollut verovelvollinen. Tämän mukaisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä tarkoitettu verovuoden 2008 alussa oleva yhtiön irtaimen käyttöomaisuuden menojäännös muodostettaisiin siten, vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaisesta irtaimesta käyttöomaisuudesta tehtyinä poistoina pidettäisiin yhtiön kirjanpidossa tekemien poistojen asemesta verotuksen enimmäispoistoja. Muun käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen verotuksessa poistamatta olevat määrät verovuoden 2008 alkaessa muodostettaisiin vastaavalla tavalla.

Muun omaisuuden, kuten vaihto-omaisuuden, arvoksi verotuksessa katsottaisiin yhtiön 31 päivänä joulukuuta 2007 päättyneeltä tilikaudelta tehdyn tilinpäätöksen mukaiset arvot.

2 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia.

Ekokem Oy Ab:n säätäminen tuloverovelvolliseksi parantaisi jätteenhuollon kilpailutilannetta ja lisäisi alan kilpailuneutraliteettia.

3 Asian valmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Asiaa valmisteltaessa on kuultu Ekokem Oy Ab:tä.

4 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan ensi tilassa.

Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki tuloverolain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 20 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 162/2007, seuraavasti:

20 §
Tuloverosta vapaat yhteisöt

Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat vapaat:

1) Suomen Pankki, Helsingin yliopisto, Yleisradio Oy, Pohjoismaiden Investointipankki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Pohjoismaiden kehitysrahasto, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö, Finnvera Oyj, Teollisen yhteistyön rahasto Oy, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja valtion vakuusrahasto;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa.

Tuloverotuksessa vähennyskelpoisia eivät ole menot, korot eivätkä menetykset, jotka yhtiön verotuksessa olisi voitu vähentää verovapausaikana, jos yhtiötä olisi tuolloin verotettu tuloverotusta koskevien säännösten nojalla.

Ekokem Oy Ab:llä verovuoden 2008 alkaessa olevan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) III osan 3 luvussa tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenon verotuksessa poistamatta olevaksi määräksi katsotaan 31 päivänä joulukuuta 2007 päättyneeltä tilikaudelta tehdyn tilinpäätöksen mukainen omaisuuden kirjanpitoarvo, kuitenkin niin, että vuodelta 2007 omaisuuden hankintamenosta tehtynä poistona pidetään määrää, joka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan enintään saadaan vähentää verovuoden poistona. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 24 §:ssä tarkoitettujen pitkävaikutteisten menojen verotuksessa poistamatta olevaksi määräksi katsotaan määrä, joka vastaa pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoa edellä mainitussa tilinpäätöksessä, kuitenkin niin, että vuodelta 2007 pitkävaikutteisista menoista tehtyinä poistoina pidetään määrää, joka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan vähennetään verovuoden poistona. Muun omaisuuden arvoksi verotuksessa katsotaan Ekokem Oy Ab:n mainitun tilinpäätöksen mukaiset omaisuuden kirjanpitoarvot.


Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jyrki Katainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.