HE 135/2008

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lain mukainen vähimmäismääräinen päiväraha korotettaisiin nykyisestä 15,20 eurosta päivässä työmarkkinatuen tasoiseksi 21,98 euroon päivässä. Esitys koskee myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisen kuntoutusrahan vähimmäismäärää. Koska tarkoituksena on, että valtion rahoitusosuus vähimmäismääräisten päivärahojen rahoituksessa säilytetään ennallaan, esityksessä ehdotetaan, että valtion varoista ei rahoitettaisi niitä sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja, joiden määrä on määräytynyt edeltävän etuuden perusteella ja jotka ovat vähintään vähimmäismäärän suuruisia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.


PERUSTELUT

1. Nykytila

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan sairaus- ja vanhempainpäivärahan, erityishoitorahan sekä kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 15,20 euroa.

Pääsääntöisesti sairausvakuutuslain (1224/2004) mukainen päivärahaetuus määräytyy työkyvyttömyyden tai vanhempainpäivärahaoikeuden taikka erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Työtuloilla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa, yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista kunkin vuoden vahvistettua työtuloa ja työeläkelaeissa tarkoitettua palkkaa, jota ulkomaantyössä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (vakuutuspalkka). Tietyissä tilanteissa verotuksessa todettujen työtulojen lisäksi vakuutetulla on mahdollisuus esittää työtulot työkyvyttömyytensä, vanhempainpäivärahaoikeutensa taikka erityishoitorahaoikeutensa alkamista välittömästi edeltäneiden kuuden kuukauden ajalta. Näitä työtuloja voidaan käyttää päivärahan määräytymisperusteena, jos ne ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin edellä mainitut verotuksessa todetut työtulot.

Sairausvakuutuslain perusteella vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan työtulojen perusteella jos hänen vuosityötulonsa tai arvioidut vuosityötulonsa ovat vuonna 2008 vähintään 1 154 euroa. Lisäksi vakuutetun on täytettävä työedellytys. Työedellytys ei täyty silloin, kun vakuutettu on ollut työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneet kolme kuukautta yhdenjaksoisesti omasta syystään vailla omaa työtä tai ansiotyötä. Jos vakuutetulla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan työtulojen eikä päivärahaoikeutta edeltävän etuuden perusteella tai päiväraha jäisi vähimmäismääräistä päivärahaetuutta pienemmäksi tai työedellytys puuttuu, hänellä on oikeus saada sairauspäiväraha vähimmäismääräisen suuruisena sen jälkeen, kun sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää. Jos kuitenkin työkyvyttömyyden alkaessa on ilmeistä, että työkyvyttömyys tulee jatkumaan vähintään 300 arkipäivää, sairauspäivärahaa maksetaan vähimmäismääräisenä omavastuuajan jälkeen (1 + 9 arkipäivää tai 1 arkipäivä).

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrä voi määräytyä myös edeltävän etuuden perusteella. Päivärahaetuuksien määrästä edeltävän etuuden perusteella säädetään sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:ssä. Jos vakuutettu on sairaus- tai vanhempainpäiväraha- tai erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltävien neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista koulutustukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen, hänelle maksettava sairaus- ja vanhempainpäiväraha tai erityishoitoraha on vähintään 86 prosenttia hänelle maksetun etuuden määrästä. Sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha on vähintään opintorahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa, jos vakuutettu on etuuskauden alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana saanut opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahaa. Sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha on vähintään kuntoutusrahan suuruinen, jos vakuutettu on etuuskauden alkamista edeltävien kuuden kuukauden aikana saanut Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa. Jos vakuutettu on saanut vastaavana aikana työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa, sairaus- ja vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha on vähintään vakuutetulle suoritetun kuntoutusrahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisesta ammatillisen kuntoutuksen ajalta määräytyneestä kuntoutusrahasta sitä osuutta, jolla se ylittää sen määrän, joka vastaavassa tilanteessa olisi määritelty mainitun lain 32 §:n 1 momentin mukaan kuntoutusrahan määräksi. Huomioon ei oteta myöskään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 33 §:n 1 momentin mukaista 10 prosentin korotusta eikä työeläkelakien mukaista 33 prosentin korotusta. Jos vakuutettu on saanut sairaus- tai vanhempainpäivärahan taikka erityishoitorahan alkamista edeltäneenä aikana useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, sairaus- ja vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan perusteena käytetään sitä etuutta, jota vakuutettu on viimeksi saanut.

Sairausvakuutuslain perusteella vakuutetulla on oikeus vanhempainpäivärahaan ja erityishoitorahaan edeltävän etuuden perusteella edellyttäen, että edeltävä etuus oikeuttaa päivärahaetuuden vähimmäismäärää suurempaan etuuteen. Vakuutetulla on oikeus saada vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha vähimmäispäivärahaetuuden suuruisena, jos etuus jäisi työtulon tai edeltävän etuuden perusteella vähimmäismääräistä päivärahaetuutta pienemmäksi. Äitiys- ja vanhempainraha maksetaan äidille vähimmäismäärän suuruisena silloin, jos äiti on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä tai opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa. Jos lapsen isä vastaa yksin lapsen huollosta tai jos isällä äidin kuoleman vuoksi on äitiysrahakaudella oikeus vanhempainrahaan, vanhempainraha maksetaan isälle vähimmäismäärän suuruisena, jos hän opiskelee ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa tai tekee ansiotyötä taikka omaa työtä. Isyysraha maksetaan vähimmäismääräisenä varusmiespalveluksessa vakinaisessa väessä, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle sekä opintotukilain mukaista opintorahaa saavalle. Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismäärän suuruisena myös silloin, jos vakuutettu saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain (568/2007) 12 §:n 1 momentin, työeläkelakien, liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain perusteella.

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaan kuntoutusraha on määrältään vähintään yhtä suuri kuin se kuntoutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha, johon hänellä olisi oikeus, jos hän kuntoutuksen alkaessa olisi tullut työkyvyttömäksi. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan määrä päivältä on kuitenkin 75 prosenttia sairausvakuutuslain joko toimitettuun verotukseen perustuvan työtulon tai vakuutetun esittämän työtulon kolmassadasosasta. Kuntoutusrahan määrä on aina vähintään sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäismääräisen päivärahan suuruinen.

Jos kuntoutuja on kuntoutusrahan alkamista edeltäneiden neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen taikka opintotukilain mukaista opintorahaa, kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu euromäärä lisättynä 10 prosentilla. Jos kuntoutuja on edeltäneiden neljän kuukauden aikana saanut useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, kuntoutusraha lasketaan sen etuuden määrän perusteella, joka näistä on suurin. Jos kuntoutuja on saanut kuntoutuksen alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, kuntoutusraha on vähintään tämän aiemman kuntoutusrahan suuruinen. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon edellä mainittua 10 prosentin korotusta eikä työeläkelakien mukaista 33 prosentin korotusta.

Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa 436,72 eurosta (vuoden 2008 taso), jollei kuntoutujalla muiden Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain säännösten nojalla ole oikeus määrältään tätä suurempaan kuntoutusrahaan. Tämä vähimmäismäärä vastaa vuonna 2008 17,47 euroa päivältä.

2. Ehdotetut muutokset

Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on voimassa olevan lain mukaan 15,20 euroa päivässä. Etuuden vähimmäismäärää on viimeksi korotettu lailla (1224/2004), joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Vuoden 2003 alusta sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä oli 11,45 euroa päivässä. Hallitusohjelman mukaisesti äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 alkaen. Hallitusohjelmassa on sitouduttu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 1 §:n mukaan työmarkkinatuen rahamäärää tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Kansaneläkeindeksin arvioidaan olevan vuonna 2009 1498. Koska sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukainen vähimmäismäärä korotettaisiin työmarkkinatuen tasolle tammikuun 1 päivästä 2009 lukien, vähimmäispäivärahan määrä olisi arviolta 21,98 euroa päivässä eli 549,50 euroa kuukaudessa. Kansaneläkelaitos vahvistaa KEL-indeksin pisteluvun vuodelle 2009 lokakuussa 2008. Sairausvakuutuslain mukaista vähimmäismäärää ei voimassa olevan lainsäädännön perusteella tarkisteta kansaneläkeindeksillä, joten vähimmäispäivärahan määrä tulisi olemaan tammikuun 1 päivästä 2009 lukien tämän esityksen mukaisesti vahvistettavan euromäärän suuruinen.

Sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n mukaan valtion varoista rahoitetaan kulut, jotka aiheutuvat sellaisen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaetuuden tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisen kuntoutusrahan maksamisesta, joka on enintään 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen tai, kun on kysymyksessä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 §:ssä tarkoitettu kuntoutusraha, enintään viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen.

Sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n mukaan valtion varoista ei kuitenkaan rahoiteta niitä sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja, jotka ovat enintään vähimmäismäärän suuruisia 12 luvun tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 36 §:n 1 momentin tai 37 taikka 39 §:n mukaisen yhteensovituksen vuoksi. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella ainakin vuoden 2009 ajan ne sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat, joiden määrä määräytyisi vuoden 2009 täyden työmarkkinatuen suuruisen työttömyysetuuden perusteella ja joiden määrä olisi vähimmäismääräisen päivärahan suuruinen vuonna 2009, tulisivat maksettaviksi valtion varoista. Jotta lailla (1342/2006) vahvistetut työtulovakuutuksen periaatteet eivät muuttuisi ja edellä mainitut edeltävän työttömyysetuuden perusteella maksettavat etuudet maksettaisiin kuten tähänkin asti työnantajan suorittaman sairausvakuutusmaksun ja palkka- ja työtulojen perusteella perittävän sairausvakuutuksen päivärahamaksun tuotoilla, tulisi lain 18 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohtaa muuttaa. Lainkohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion varoista ei rahoitettaisi niitä päivärahoja, joiden määrä on määräytynyt sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:ssä säädetyn edeltävän etuuden perusteella ja ovat tämän johdosta ilman vähimmäismäärään korottamista vähintään sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruisia.

Sairausvakuutuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin perusteella vakuutetulla on oikeus vanhempainpäivärahaan ja erityishoitorahaan edeltävän etuuden perusteella edellyttäen, että edeltävä etuus oikeuttaa päivärahaetuuden vähimmäismäärää suurempaan etuuteen. Saman luvun 3 §:n 2 momentin perusteella vakuutetulla on oikeus saada vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha vähimmäispäivärahaetuuden suuruisena, jos etuus jäisi työtulon tai edeltävän etuuden perusteella vähimmäismääräistä päivärahaetuutta pienemmäksi. Vuonna 2009 vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan määrä edeltävän vuoden 2009 täyden työmarkkinatuen perusteella olisi vähimmäismääräisen päivärahaetuuden suuruinen ja tulisi myönnettäväksi sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n perusteella. Voimassa olevan sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 1 momentin perusteella se tulisi rahoitettavaksi valtion varoista. Jotta työtulovakuutuksen periaatteet eivät muuttuisi ja edellä mainittu edeltävän työttömyysetuuden perusteella määräytyvä päiväraha rahoitettaisiin kuten aikaisemminkin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla, tulisi sairausvakuutuslain 7 luvun 2 §:n 2 momenttia muuttaa. Lainkohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutetulla on oikeus vanhempainpäivärahaan ja erityishoitorahaan edeltävän etuuden perusteella edellyttäen, että edeltävä etuus oikeuttaa vähintään vähimmäismäärän suuruiseen etuuteen.

3. Esityksen vaikutukset
3.1. Taloudelliset vaikutukset

Sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen vähimmäismääräisen etuuden määrää korotetaan arviolta 6,78 eurolla päivää kohti. Ehdotetun muutoksen kustannusvaikutuksen valtiolle arvioidaan olevan vuonna 2009 41,1 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukainen vähimmäismäärä esitetään korotettavaksi 15,20 eurosta päivässä arviolta 21,98 euroon päivässä eli 380 eurosta arviolta 549,50 euroon kuukaudessa, jolloin päivärahan määrä nousisi arviolta 169,50 eurolla kuukaudessa.

Vähimmäismääräisten päivärahojen tasokorotuksen arvioidaan lisäävän valtiolle sairauspäivärahojen kustannuksia 9,7 miljoonaa euroa, vanhempainpäivärahojen kustannuksia 25,7 miljoonaa euroa ja kuntoutusrahojen kustannuksia 5,7 miljoonaa euroa vuonna 2009. Työnantajien sekä palkansaajien ja yrittäjien rahoitusosuudella maksettavien työtulovakuutuksen kulujen arvioidaan vähenevän vuonna 2009 sairauspäivärahojen osalta arviolta 1 miljoonaa euroa, vanhempainpäivärahojen osalta 5,8 miljoonaa euroa ja kuntoutusrahojen osalta 0,6 miljoonaa euroa.

3.2. Vaikutukset kansalaisryhmien asemaan ja sukupuolivaikutukset

Ehdotus on sukupuolineutraali, eli sen vaikutus ei sinänsä perustu sukupuoleen.

Päivärahaetuuksien vähimmäismäärän korottamisella tavoitellaan laajemminkin syrjäytymisen ehkäisemistä. Vähimmäismääräistä etuutta on viimeksi korotettu tasokorotuksen muodossa vuoden 2005 alusta lukien.

Vuonna 2007 sairauspäivärahapäiviä oli yhteensä 16,7 miljoonaa. Näistä 5,4 prosenttia oli päiviä, joilta etuus maksettiin vähimmäismääräisenä ja 1,4 prosenttia päiviä, joilta päiväraha maksettiin vähimmäismäärää pienempänä. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan tulottomille, pienituloisille tai työedellytystä vailla oleville 55 kalenteripäivää kestäneen yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden jälkeiseltä ajalta tai heti omavastuuajan jälkeen, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys kestää yli 300 arkipäivää. Työkyvyttömyyden ensimmäisten 55 päivän ajalta sairauspäiväraha määräytyy työtulojen perusteella ja se on vähimmäismäärää pienempi, jos henkilö on pienituloinen (vuonna 2007 työtulot 1 129—6 516 euroa vuodessa, kun niistä on vähennetty tulonhankkimiskulut ja palkansaajilta lisäksi työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus 4,88 %).

Vanhempainpäivärahapäiviä maksettiin vuonna 2007 yhteensä 16,1 miljoonalta päivältä, joista naisille maksettiin noin 15,1 miljoonaa päivää. Naisille maksetuista vanhempainpäivärahapäivistä 15,3 prosenttia ja miehille maksetuista päivistä 2,1 prosenttia oli vähimmäismääräisiä.

Kuntoutusrahapäiviä maksettiin vuonna 2007 noin 2,1 miljoonaa päivää. Kuntoutusrahapäivistä maksettiin 62 prosenttia vähimmäismääräisenä ja saajaa kohti niitä maksettiin keskimäärin 177 päivältä vuonna 2007. Vähimmäismääräisistä kuntoutusrahoista noin 80 prosenttia oli nuorten kuntoutusrahoja ja noin 17 prosenttia ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräisiä kuntoutusrahoja. Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan suuruisia kuntoutusrahoja maksettiin n. 39 100 päivältä ja niiden osuus oli noin kolme prosenttia vähimmäismääräisistä kuntoutusrahapäivistä vuonna 2007.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa seuraavat tahot: Akava, Kansaneläkelaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Suomen Yrittäjät ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Lausunnonantajien mielestä vähimmäismääräisten päivärahojen tasokorotus on perusteltu.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ja riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

6. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Sairausvakuutuslain mukaisiin päivärahaetuuksiin ja kuntoutusrahaan ehdotettavat tasokorotukset on tarkoitus toteuttaa siten, että jo lain voimaantullessa maksussa olevat päivärahaetuudet ja kuntoutusrahat korotetaan ehdotetun mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 2 §:n 2 momentti, 11 luvun 7 § ja 18 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohta

sellaisena kuin niistä on 18 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1342/2006, seuraavasti:

7 luku

Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset

2 §
Oikeus päivärahaetuuteen edeltävän etuuden perusteella

Vakuutetulla on oikeus vanhempainpäivärahaan ja erityishoitorahaan edeltävän etuuden perusteella edellyttäen, että edeltävä etuus oikeuttaa vähintään 3 §:ssä säädetyn päivärahaetuuden vähimmäismäärän suuruiseen etuuteen.

11 luku

Päivärahaetuuksien määrä

7 §
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä

Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on 21,98 euroa arkipäivältä.

18 luku

Sairausvakuutusrahasto ja vakuutusmaksut

13 §
Valtion rahoitusosuus ja yrittäjän lisärahoitusosuus

Valtion varoista rahoitetaan kulut, jotka aiheutuvat:

1) sellaisen 11 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen päivärahan tai kuntoutusrahan maksamisesta, joka on enintään 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen tai, kun on kysymyksessä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 §:ssä tarkoitettu kuntoutusraha, enintään viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen; valtion varoista ei kuitenkaan rahoiteta niitä sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja, jotka ovat enintään vähimmäismäärän suuruisia 12 luvun tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 36 §:n 1 momentin tai 37 taikka 39 §:n mukaisen yhteensovituksen vuoksi eikä niitä päivärahoja, joiden määrä on määräytynyt sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n perusteella ja ovat vähintään 11 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruisia;



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2008

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Liisa Hyssälä

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.