HE 29/2006

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan työtuomioistuimesta annettua lakia muutettavaksi siten, että työtuomioistuimen presidentin virka ja työtuomioistuinneuvoksen virka muutetaan vakinaisesti täytettäviksi. Muutoksella vahvistettaisiin työtuomioistuimen puheenjohtajien riippumattomuutta ja puolueettomuutta erityisesti Suomen perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa edellytetyllä tavalla.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen sekä työtuomioistuimen jäsenten ja varajäsenten eroamisiän muuttamista 67 vuodesta 68 vuoteen yhdenmukaisesti virkamieslaissa säädetyn yleisen eroamisiän kanssa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila
1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
Tuomioistuimen riippumattomuus

Perustuslain 3 §:ssä on vahvistettu valtiovallan kolmijako lainsäädäntövaltaan, hallitusvaltaan ja tuomiovaltaan. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Vaatimus tuomioistuinten riippumattomuudesta ilmenee myös perustuslain 21 §:stä.

Perustuslain 102 §:n mukaan tasavallan presidentti nimittää vakinaiset tuomarit laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Myös muiden tuomareiden nimittämisestä säädetään lailla. Perustuslain 103 §:n mukaan tuomari voidaan julistaa virkansa menettäneeksi ainoastaan tuomioistuimen tuomiolla. Tuomareiden virkasuhteiden perusteista muutoin säädetään erikseen lailla. Tuomareiden virat on mainittava valtion talousarviossa.

Hallituksen esityksessä tuomareiden nimittämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 109/1999 vp) on korostettu, että tuomareiden nimittämisjärjestelmän on oltava sellainen, ettei tuomioistuinten riippumattomuus vaarannu. Tuomarin on voitava tehdä itsenäisiä ratkaisuja pelkäämättä ratkaisun voivan vaikuttaa hänen virkamääräyksensä jatkumiseen.

Työtuomioistuimen toimivalta

Työtuomioistuimesta annetun lain (646/1974) 1 §:n mukaan työtuomioistuin on erikoistuomioistuin, joka käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin (436/1946), valtion virkaehtosopimuslakiin (664/1970), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/1970), evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/1974), eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 10—13 lukuun ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 12—16 lukuun perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:

1) työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta;

2) siitä, onko jokin menettely työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten mukainen; tai

3) työehto- tai virkaehtosopimuksen taikka edellä mainittujen säädösten vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta.

Lisäksi työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (56/2001) 9 §:ssä tarkoitetut valitukset yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä sekä työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) 13 §:ssä tarkoitetut valitukset työneuvoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä.

Työtuomioistuimen tuomio on lopullinen eikä siitä ole varsinaisia muutoksenhakumahdollisuuksia. Ylimääräinen muutoksenhaku on sen sijaan mahdollinen, ja korkein oikeus voi hakemuksesta purkaa työtuomioistuimen tuomion. Myös kantelu korkeimpaan oikeuteen on mahdollista.

Työtuomioistuimen kokoonpano

Työtuomioistuimen kokoonpano on kolmikantainen.

Työtuomioistuimessa on päätoimisena puheenjohtajana presidentti ja sivutoimisina neljätoista jäsentä. Presidentti ja kaksi sivutoimista jäsentä nimitetään henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja.

Työtuomioistuimeen voidaan lisäksi nimittää työtuomioistuinneuvos, mikäli se on tarpeen käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä. Myös työtuomioistuinneuvos nimitetään henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja. Työtuomioistuinneuvos toimii työtuomioistuimen toisena puheenjohtajana. Lisäksi työtuomioistuinneuvos voi toimia työtuomioistuimen jäsenenä käsiteltäessä asiaa presidentin puheenjohdolla. Käytännössä työtuomioistuinneuvos on toiminut työtuomioistuimen jäsenenä vain valitusasioissa.

Kahdeksan sivutoimisen jäsenen on oltava työsuhteisiin perehtyneitä. Näistä jäsenistä neljä nimitetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen sekä neljä työntekijöiden ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Neljä muuta jäsentä, joiden on oltava virkasuhteisiin perehtyneitä, nimitetään siten, että kaksi jäsenistä nimitetään asianomaisen ministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ja Suomen Pankin ja kaksi valtion ja Suomen Pankin virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kutakin jäsentä kohti nimitetään kaksi varajäsentä.

Työtuomioistuin on viime vuosina toiminut kahdessa ratkaisukokoonpanossa. Kumpikin ratkaisukokoonpano muodostuu puheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä siten, että puheenjohtajan lisäksi yksi jäsenistä ei edusta työntekijä- eikä työnantajaetuja ja neljästä muusta jäsenestä kahden tulee olla työnantajapuolen ja kahden työntekijäpuolen esityksistä nimitettyjä. Virkamiehiä ja viranhaltijoita koskevissa asioissa kokoonpanossa on yhden työnantajapuolen ja yhden työntekijäpuolen esityksestä nimitetyn jäsenen lisäksi kaksi virkasuhteisiin perehtynyttä jäsentä, joista toinen on nimitetty julkisen työnantajapuolen ja toinen virkamiespuolen esityksestä. Valitusasioissa työtuomioistuin on päätösvaltainen, kun siinä on puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä, jotka eivät edusta työntekijä- eivätkä työnantajaetuja ja yksi jäsen työnantaja- ja yksi jäsen työntekijäpuolelta.

Mikäli lainkäytön yhdenmukaisuus, asiassa annettavan ratkaisun laaja merkitys tai muu tärkeä syy vaatii, asian käsittelyyn työtuomioistuimessa osallistuvat molemmat puheenjohtajat ja kaikki varsinaiset jäsenet. Työtuomioistuimessa on ainoastaan puheenjohtaja ratkaistaessa asia suullisessa valmistelussa.

Työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen nimittäminen

Työtuomioistuimesta annetun lain 2 ja 2 a §:n mukaan sekä työtuomioistuimen presidentti että työtuomioistuinneuvos nimitetään kolmen vuoden määräajaksi.

Presidentin virka on ollut olemassa alusta lähtien. Työtuomioistuinneuvoksen virka perustettiin vuonna 1982. Tämän määräaikaisen viran täyttäminen muutettiin sittemmin harkinnanvaraiseksi vuonna 1997. Lainmuutoksen syynä oli työtuomioistuimeen vireille tulleiden asioiden määrän väheneminen vuodesta 1993 lähtien.

Työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Työtuomioistuimen presidentin viran julistaa haettavaksi korkein oikeus. Korkein oikeus antaa myös lausunnon presidentin viran hakijoista, minkä lisäksi tuomarinvalintalautakunta voi hankkia nimitysasiassa muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita. Viranhakijalle on varattava tilaisuus lausua hankittujen lausuntojen ja selvitysten johdosta. Tämän jälkeen tuomarinvalintalautakunta tekee valtioneuvostolle esityksen virkaan nimittämisestä. Tasavallan presidentti nimittää työtuomioistuimen presidentin valtioneuvoston esityksestä.

Työtuomioistuinneuvoksen viran julistaa haettavaksi työtuomioistuin. Työtuomioistuimen presidentti antaa lausunnon työtuomioistuinneuvoksen viran hakijoista, minkä lisäksi tuomarinvalintalautakunta voi hankkia nimitysasiassa muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita. Viranhakijalle on varattava tilaisuus lausua hankittujen lausuntojen ja selvitysten johdosta. Tämän jälkeen tuomarinvalintalautakunta tekee valtioneuvostolle esityksen virkaan nimittämisestä. Tasavallan presidentti nimittää työtuomioistuinneuvoksen valtioneuvoston esityksestä.

Työtuomioistuimen toiminta

Suurin osa työtuomioistuimeen tulevista ja ratkaistuista asioista on työehtosopimusriitoja. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat virkaehtosopimusriidat. Lausunto- ja valitusasioita on ollut vuosittain vain muutamia. Työnantajapuolen ajamat kanteet ovat miltei yksinomaan koskeneet työrauhavelvoitteen rikkomista. Palkansaajapuolen kanteissa on puolestaan ollut yleensä kysymys työ- tai virkaehtosopimuksen tulkintaerimielisyydestä tai näiden sopimusten rikkomisesta ja siitä vaadittavasta seuraamuksesta.

Työtuomioistuimeen vuoden aikana saapuneiden ja ratkaistujen asioiden lukumäärät sekä vuoden lopussa vireillä olevien asioiden lukumäärä ovat vuodesta 1986 lähtien olleet seuraavat (vireillä olevien asioiden määrä ei seuraa suoraan saapuneiden ja ratkaistujen asioiden määrästä, koska asia voi työtuomioistuimessa päättyä myös muulla tavalla kuin ratkaisulla, esimerkiksi jäädä sillensä):

Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä 31.12.

1986 204 174 65

1987 244 203 62

1988 214 189 53

1989 225 200 42

1990 192 153 56

1991 167 147 51

1992 204 157 65

1993 143 141 39

1994 112 89 34

1995 111 80 44

1996 104 101 34

1997 111 77 38

1998 93 81 32

1999 82 69 34

2000 89 58 42

2001 104 76 43

2002 135 103 60

2003 147 113 74

2004 179 139 81

2005 140 133 53

Työtuomioistuimen tilastot osoittavat, että työtuomioistuimeen saapuneiden asioiden määrä on vaihdellut voimakkaasti. 1990-luvun alkuvuosiin asti tuli vuosittain vireille noin 200 uutta asiaa. Vuodesta 1993 lähtien asiamäärät alkoivat vähentyä niin, että vuonna 1999 uusia asioita tuli vireille vain 82. Tämän jälkeen asiamäärät ovat vuoteen 2005 asti kasvaneet tasaisesti.

Asiamäärien muutos 1990-luvun loppupuolella ja uudelleen 2000-luvulla otettiin huomioon myös työtuomioistuimen kokoonpanossa. Vuosina 1986—1997 työtuomioistuimessa oli kaksi päätoimista puheenjohtajaa. Vuoden 1998 alusta vuoden 2001 heinäkuun loppuun työtuomioistuimessa oli yksi päätoiminen puheenjohtaja. Vuoden 2001 elokuun alusta työtuomioistuimessa on jälleen ollut kaksi päätoimista puheenjohtajaa. Puheenjohtajien nykyinen kolmivuotinen toimikausi päättyy vuoden 2006 lopussa.

1.2. Kansainvälinen kehitys ja Pohjoismaiden lainsäädäntö
Suomen kansainväliset velvoitteet

Useissa Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimusmääräyksissä, kuten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1990, Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklan 1 kappaleessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 8/1976, KP-sopimus) 14 artiklan 1 kappaleessa, tuomioistuimilta edellytetään puolueettomuutta ja riippumattomuutta.

Tuomioistuimen riippumattomuudella tarkoitetaan riippumattomuutta toimeenpanovallasta, asianosaisista ja lainsäätäjästä. Ulkopuoliset tahot eivät saa asiaankuulumattomasti vaikuttaa tuomitsemistoimintaan. Tuomioistuimen puolueettomuus puolestaan ilmenee tuomareiden tapauskohtaisena esteettömyytenä, objektiivisuutena ja ennakkoluulottomuutena. Riittävää ei kuitenkaan ole tuomarin subjektiivinen puolueettomuus, vaan on tärkeää, että tuomioistuimen ja yksittäisen tuomarin toiminta näyttää myös ulospäin puolueettomalta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvioinut tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta muun muassa seuraavien kriteerien valossa:

— Millä tavoin tuomareiden nimittäminen on järjestetty,

— kuinka pitkäksi aikaa tuomarit on nimitetty virkaansa,

— onko määräajaksi nimitetyllä tuomarilla pysyvä tuomarinvirka kyseisen tuomioistuimen ulkopuolella,

— onko tuomioistuimen päällikkönä pysyvästi nimitetty tuomari,

— millä tavoin tuomioistuin on suojattu ulkopuoliselta vaikuttamiselta, sekä

— onko tuomioistuin järjestetty toiminnallisesti ja muutoin erilliseksi, riippumattomaksi yksiköksi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tuomarin määräaikaisuus ei kuitenkaan sinänsä estä tuomioistuimen arvioimista riippumattomaksi, mikäli tuomioistuimen jäsen nauttii tänä aikana erottamattomuutta.

Ruotsi

Ruotsin työtuomioistuimen puheenjohtajat nimitetään kolmen vuoden määräajaksi. Ruotsissa on kuitenkin käyty keskustelua työtuomioistuimen puheenjohtajien virkojen vakinaistamisesta, koska työtuomioistuimen puheenjohtajien määräaikaisuus on nähty tuomioistuimen riippumattomuuden kannalta ongelmallisena. Lainsäädäntömuutoksiin ei kuitenkaan ole toistaiseksi ryhdytty.

Tanska

Tanskan työtuomioistuimen puheenjohtajat on nimitetty pysyvästi vuodesta 1997 lähtien. Puheenjohtajien nimittämistä koskevan muutoksen tavoitteena oli saattaa Tanskan työtuomioistuin täyttämään Euroopan ihmisoikeussopimuksen tuomioistuinten riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle asettamat vaatimukset. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan Tanskan työtuomioistuimen sivutoimisina puheenjohtajina toimii viisi korkeimman oikeuden jäsentä.

Norja

Norjan lainsäädäntöä on muutettu vuonna 2003 siten, että työtuomioistuimessa on kaksi päätoimista puheenjohtajaa, jotka nimitetään virkaansa pysyvästi. Ennen vuoden 2003 lainmuutosta puheenjohtajat nimitettiin kolmen vuoden määräajaksi. Samoin kuin Tanskassa, myös Norjassa työtuomioistuimen puheenjohtajien nimittämistä koskevaa lainmuutosta on perusteltu tuomioistuinten riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen liittyvillä seikoilla.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Työtuomioistuin on Suomessa ainoa tuomioistuin, jonka puheenjohtajat ovat määräaikaisia. Koska tuomioistuinten riippumattomuus kuuluu perustuslaissa säädettyihin valtiosäännön perusteisiin, työtuomioistuimen puheenjohtajien määräaikaisuus antaa erityisen aiheen tarkastella työtuomioistuimen asemaa riippumattomuuden näkökulmasta.

Työtuomioistuimen presidentti ja työtuomioistuinneuvos toimivat puheenjohtajina työtuomioistuimessa käsiteltävinä olevissa asioissa. Tuomioistuimessa istunnon puheenjohtajana toimivalle tuomarille on puheenjohtajan prosessinjohtoon liittyvän tehtävänsä vuoksi asetettava korostettu riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimus.

Vaikka tuomioistuimen riippumattomuus ei välttämättä edellytäkään pysyviä tuomarinvirkoja, tilanne, jossa tuomioistuimen molemmat puheenjohtajat on nimitetty virkaansa varsin lyhyeksi määräajaksi, on tuomioistuimen riippumattomuuden näkökulmasta ongelmallinen. Riippumattomuuden näkökulmasta työtuomioistuimen presidenttiä ja työtuomioistuinneuvosta ei puheenjohtajan tehtäviensä vuoksi ole myöskään perusteltua asettaa tarkastelussa keskenään eri asemaan. Työtuomioistuimen riippumattomuuden merkitystä korostaa edelleen se, että työtuomioistuimen tuomiot ovat lopullisia.

Työtuomioistuin käsittelee muun muassa asioita, joissa valtio on työnantajana riidan toisena osapuolena. Valtioneuvosto puolestaan osallistuu työtuomioistuimen puheenjohtajien nimittämismenettelyyn. Myös tästä syystä työtuomioistuimen riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle suhteessa nimittäjätahoon on asetettava korkeat vaatimukset. On esimerkiksi mahdollista, että presidentin tai työtuomioistuinneuvoksen toimikauden lopulla työtuomioistuimessa on vireillä työ- tai virkasuhderiita, joissa valtio on riidan toisena osapuolena. Määräaikaisen puheenjohtajan saattaa olla vaikea säilyttää uskottava riippumattomuus suhteessa nimittäjätahoon. Toisaalta myös yksityissektorin työehtosopimusriidoissa saatetaan sivuta työmarkkina- ja talouspoliittisesti herkkiä kysymyksiä, joiden ratkaiseminen edellyttää riippumatonta ja puolueetonta asemaa suhteessa asianosaistahoihin ja valtiovaltaan.

Jotta työtuomioistuimen puheenjohtajien riippumattomuus ja puolueettomuus voidaan varmistaa Suomen perustuslaissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja KP-sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, työtuomioistuimen presidentin virka ja työtuomioistuinneuvoksen virka on tarpeen muuttaa vakinaisesti täytettäviksi. Työtuomioistuimen erityisasema ja kolmikantainen kokoonpano huomioon ottaen on tärkeää, samalla kun virat vakinaistetaan, kiinnittää huomiota myös siihen, miten näihin tehtäviin nimitettävien henkilöiden riippumattomuus ja puolueettomuus varmistetaan nimitysmenettelyssä.

Lisäksi työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen sekä jäsenten ja varajäsenten eroamisikä esitetään muutettavaksi vastaamaan virkamiesten yleistä 68 vuoden eroamisikää.

Evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnasta annettu laki (970/1974) on kumottu evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annetulla lailla (827/2005), joka on tullut voimaan vuoden 2006 alussa. Työtuomioistuimesta annettuun lakiin on tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista tehdä työmarkkinalaitoksen nimeä koskeva tekninen tarkistus.

3. Esityksen vaikutukset

Sekä työtuomioistuimen presidentin että työtuomioistuinneuvoksen virat ovat tällä hetkellä täytettyinä vuoden 2006 loppuun. Työtuomioistuimen asiamäärä ei ole viime vuosina vähentynyt niin merkittävästi, että työtuomioistuinneuvoksen viran täyttämättä jättämiselle vuoden 2007 alusta olisi perusteita. Virkojen vakinaistamisella ei siten olisi välittömiä taloudellisia vaikutuksia eikä välittömiä viranomaisen toimintaan kohdistuvia vaikutuksia.

4. Asian valmistelu
4.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Työtuomioistuimen puheenjohtajien asemaan on kiinnitetty huomiota vuonna 2004 laaditussa työtuomioistuimen muistiossa ”Työtuomioistuimen puheenjohtajien virkojen määräaikaisuus”.

Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on toukokuussa 2005 arvioinut työtuomioistuimen puheenjohtajavirkojen määräaikaisuuden olevan riippumattomuuden kannalta ongelmallista ja esittänyt oikeusministeriön harkittavaksi, olisiko riippumattomuuden varmistamiseksi aihetta tarkistaa työtuomioistuimesta annettua lakia siten, että työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat muutettaisiin vakinaisiksi.

Oikeusministeriö asetti huhtikuussa 2005 työryhmän, jonka tehtävänä on ollut arvioida työtuomioistuimen päätoimisten puheenjohtajien asemaa tuomioistuimen riippumattomuuden ja virkamiesoikeuden näkökulmasta. Työryhmän tuli ehdottaa, tulisiko työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat, tai pelkkä työtuomioistuimen presidentin virka, muuttaa määräaikaisesti täytettävistä vakinaisesti täytettäviksi sekä tulisiko työtuomioistuimesta annetun lain eroamisikää koskevaa säännöstä muuttaa. Mahdolliset säädösehdotukset tuli laatia hallituksen esityksen muotoon. Työryhmään on kuulunut edustajat muun muassa työntekijä- ja työnantajapuolelta.

Työryhmä pyysi syyskuussa 2005 tuomarinvalintalautakunnalta kannanottoa lautakunnan mahdollisuudesta kuulla työmarkkinajärjestöjä ennen työtuomioistuimen presidenttiä ja työtuomioistuinneuvosta koskevan nimitysesityksen tekemistä. Lausunto pyydettiin siitä, tulisiko kuulemismahdollisuutta koskeva säännös ottaa työtuomioistuimesta annettuun lakiin tai lakiin tuomareiden nimittämisestä vai tulisiko kuulemismahdollisuuteen kiinnittää huomiota ainoastaan annettavan hallituksen esityksen perusteluissa. Tuomarinvalintalautakunnan lausunnon mukaan, mikäli työryhmä katsoo välttämättömäksi, että työmarkkinajärjestöjen kuulemisvelvollisuuteen otetaan tässä yhteydessä kantaa, paras vaihtoehto olisi ottaa asiasta säännös lakiin työtuomioistuimesta.

Työryhmä antoi mietintönsä ”Työtuomioistuimen puheenjohtajien virkojen vakinaistaminen” lokakuussa 2005.

4.2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot seuraavilta työtuomioistuimesta annetun lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta työmarkkinaosapuolilta: Elinkeinoelämän keskusliitto r.y., Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Akava ry, valtiovarainministeriön henkilöstöosasto, kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Pankki, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitos sekä Suomen Pankin virkamiehet.

Saapuneissa lausunnoissa on yleisesti kannatettu työtuomioistuimen puheenjohtajien virkojen vakinaistamista sekä työtuomioistuimen kokoonpanoon kuuluvien henkilöiden eroamisiän nostamista 68 vuoteen. Vakinaistaminen on katsottu tärkeäksi nimenomaan riippumattomuuden takia ja eroamisikä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi säännellä yhdenmukaisesti virkamieslaissa säädetyn yleisen eroamisiän kanssa.

Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on lausunnossaan todennut, että työtuomioistuimen puheenjohtajien virkojen vakinaistaminen on perusteltua myös valtion henkilöstöpoliittisten linjausten kannalta siten, että pysyvissä tehtävissä käytetään vakinaisia palvelussuhteita.

Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto ja kunnallinen työmarkkinalaitos ovat lausunnoissaan katsoneet, että työryhmän ehdotuksen 2 §:n 2 momentissa oleva maininta tuomarinvalintalautakunnan mahdollisuudesta pyytää keskusjärjestöjen lausunto vaarantaa tuomareiden riippumattomuuden ja että se pitäisi poistaa. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat yhteisessä lausunnossaan puolestaan katsoneet, että lausuntomenettelyä tulisi soveltaa poikkeuksetta, puolueettomuuden ja työmarkkinaosapuolien luottamuksen ylläpitämiseksi.

Kysymys tuomarinvalintalautakunnan lausuntomenettelystä on ollut työryhmässä perusteellisen keskustelun kohteena. Tämän keskustelun johtopäätöksiä on kuvattu tarkemmin yksityiskohtaisissa perusteluissa. Nyt annettavan lakiesityksen 2 §:n 2 momentin kolmannen virkkeen muotoilu vastaa työryhmässä saavutettua yhteisymmärrystä. Työryhmän mietinnöstä saatu lausuntopalaute ei siksi ole johtanut muutoksiin tässä esityksessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

2 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään maininta työtuomioistuinneuvoksesta työtuomioistuimen päätoimisena puheenjohtajana. Lisäksi pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi sen toinen virke, jonka mukaan presidentti vapautuu toisen viran hoitamisesta siksi ajaksi, jonka hän toimii presidenttinä. Kun työtuomioistuimen presidentin virka ehdotetaan muutettavaksi vakinaisesti täytettäväksi, mainittu virkavapautta koskeva säännös ei olisi tarpeellinen.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan työtuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden varmistamiseksi muutettavaksi siten, että siitä poistetaan maininta presidentin nimittämisestä kolmen vuoden määräajaksi. Lisäksi 2 momentin ensimmäisen ja toisen virkkeen säädettäisiin koskevan myös työtuomioistuinneuvosta, jolloin työtuomioistuinneuvosta koskeva 2 a § tulisi tarpeettomaksi.

Nimitettäessä työtuomioistuimen presidentti ja työtuomioistuinneuvos vakinaisiin virkoihin on tärkeää varmistaa, että virkoihin valittavat henkilöt täyttävät yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset. Työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen nimittämismenettelyssä ja nimittämisessä tulee soveltaa yleislakina hallintolakia (434/2003) ja erityislakeina lakia tuomareiden nimittämisestä sekä lakia työtuomioistuimesta. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain 11 §:ssä säädetään tuomareiden yleisistä kelpoisuusvaatimuksista ja nimitysperusteista. Myös työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen tulee lainkohdan mukaan olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtävänalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Lainkohdan mukaan erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen. Laki työtuomioistuimesta edellyttää nimenomaisesti, etteivät työtuomioistuimen presidentti ja työtuomioistuinneuvos edusta työnantaja- eivätkä työntekijäetuja.

Tuomareiden nimittämisestä annetun lain 9 §:n mukaan tuomarinvalintalautakunta pyytää ennen nimitysesityksen tekemistä lausunnon hakijoista siltä tuomioistuimelta, joka on julistanut viran haettavaksi. Lautakunta voi lainkohdan mukaan hankkia muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita. Hallintolain 31 §:n 1 momentissa säädetään, että viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Tuomarin yleinen riippumattomuus ja puolueettomuus varmistetaan voimassaolevan lainsäädännön mukaan ennen virkaan nimittämistä. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan vakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslainsäädännössä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan. Lisäksi valtion virkamieslain 8 a §:n mukaan nimitettäväksi esitetyn tulee antaa selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta varallisuudestaan sekä kyseiseen virkaan kuulumattomista tehtävistään, työajan käyttämistä edellyttävistä sivutoimistaan ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä.

Työtuomioistuimen presidentillä ja työtuomioistuinneuvoksella ei saa olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaarantaa työtuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden. Heidän tuleekin olla riippumattomia ja puolueettomia paitsi suhteessa nimittävään viranomaiseen, myös ja erityisesti suhteessa työmarkkinaosapuoliin. Työtuomioistuimen asemasta erityistuomioistuimena, jonka ratkaisuihin ei voida hakea muutosta, johtuu erityinen tarve varmistaa, että hakijoilla on riittävä ammatillinen pätevyys työtuomioistuimen puheenjohtajan tehtävään ja mahdollisuus saavuttaa se luottamus, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Työtuomioistuin liittyy olennaisella tavalla työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmään ja sen toimivuus on tärkeää erityisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolille. Näillä perusteilla työtuomioistuimesta annetun lain 2 §:n 2 momenttiin esitetään lisättäväksi nimenomainen säännös siitä, että tuomarinvalintalautakunta voi ennen nimitysesityksen tekemistä pyytää hakijoista lausunnon 3 momentissa tarkoitetuilta työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä.

Esityksessä ei puututtaisi tuomarinvalintalautakunnan tuomareiden nimittämisestä annetun lain 9 §:n mukaiseen harkintavaltaan käyttää erilaisia valmistelukeinoja ennen nimitysesityksen tekemistä. Säännöksen tarkoituksena olisikin kiinnittää tuomarinvalintalautakunnan huomiota kuulemisen tärkeyteen työmarkkinajärjestöjen kannalta. Lausunto pyydettäisiin tuomarinvalintalautakunnan harkinnan mukaan työtuomioistuimesta annetun lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta keskusjärjestöiltä ja vastaavassa asemassa olevilta julkisen sektorin organisaatioilta.

Ehdotetun pykälän 2 momentin neljäs virke sisältäisi säännöksen kahden puolueettoman ja tarvittaessa varapuheenjohtajina toimivan jäsenen määräaikaisuudesta. Muutos on lainsäädäntötekninen.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen tarkistus, joka johtuu evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan muuttumisesta evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitokseksi.

2 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Työtuomioistuinneuvoksen virka esitetään muutettavaksi vakituisesti täytettäväksi. Työtuomioistuinneuvoksen nimittämistä ja kelpoisuusehtoja koskevat säännökset lisättäisiin lain 2 §:ään edellä kuvatulla tavalla.

5 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta siitä, että työtuomioistuimessa on presidentin ja yhden tai useamman sihteerin viran lisäksi myös työtuomioistuinneuvoksen virka.

6 §. Pykälän 4 momentissa säädetään työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen sekä jäsenten ja varajäsenten eroamisiästä, joka on voimassa olevan lain mukaan 67 vuotta. Valtion virkamieslain 35 §:n mukaan virkamiesten yleinen eroamisikä on 68 vuotta. Työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen sekä jäsenten ja varajäsenten eroamisikä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan virkamiesten yleistä eroamisikää eli 68 vuodeksi.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Työtuomioistuimesta annetun lain 47 § sisältää asetuksenantovaltuuden. Lakiehdotukseen ei sisälly muutoksia pykälän tekstiin tai soveltamisalaan. Ehdotetut muutokset edellyttävät kuitenkin muutoksia mainitun pykälän nojalla työtuomioistuimesta annetun asetuksen (201/1983) 3 ja 8 §:ään. Luonnos valtioneuvoston tätä koskevaksi asetukseksi on liitteenä.

3. Voimaantulo

Työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen kulumassa olevat kolmivuotiskaudet päättyvät 31 päivänä joulukuuta 2006. Virkojen vakinaiseen täyttämiseen on tarkoituksenmukaista ryhtyä silloin, kun niiden täyttäminen muutenkin olisi ajankohtaista.

Laki ehdotetaan sen vuoksi tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ehdotuksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin täytettäessä työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat vakinaisesti tulisi kuitenkin voida ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (646/1974) 2 a §, sellaisena kuin se on laissa 1158/1997, sekä

muutetaan lain 2 §:n 1—3 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentti mainitussa laissa 1158/1997, 2 §:n 2 momentti laissa 214/2000 ja 3 momentti laissa 722/1997 sekä 6 §:n 4 momentti laissa 1208/2003, seuraavasti:

2 §

Työtuomioistuimessa on päätoimisina puheenjohtajina presidentti ja työtuomioistuinneuvos sekä sivutoimisina neljätoista jäsentä. Heidät nimittää tasavallan presidentti. Jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Presidentti, työtuomioistuinneuvos ja kaksi jäsentä nimitetään henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja. Presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). Tuomarinvalintalautakunta voi ennen nimitysesityksen tekemistä pyytää hakijoista lausunnon 3 momentissa tarkoitetuilta keskusjärjestöiltä. Tässä momentissa tarkoitetut kaksi jäsentä toimivat tarvittaessa varapuheenjohtajina. Heidän on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja työoloihin perehtyneitä. Kummallekin jäsenelle nimitetään samat kelpoisuusvaatimukset täyttävät kaksi varajäsentä.

Kahdeksan jäsenen on oltava työsuhteisiin perehtyneitä. Näistä jäsenistä neljä nimitetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Neljän muun jäsenen on oltava virkasuhteisiin perehtyneitä. Kaksi näistä jäsenistä nimitetään työministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen ja Suomen Pankin sekä kaksi valtion ja Suomen Pankin virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kutakin jäsentä kohti nimitetään kaksi varajäsentä samalla tavalla.


5 §

Työtuomioistuimessa on presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virka ja yksi tai useampi sihteerin virka.


6 §

Presidentti, työtuomioistuinneuvos ja jäsen sekä varajäsen on velvollinen eroamaan täyttäessään 68 vuotta.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Oikeusministeri
Leena Luhtanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.