HE 22/2006

Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden liittymisestä yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin jäsenvaltioiden joulukuussa 2004 allekirjoittaman sopimuksen, jolla Tshekin tasavalta, Viron tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta ja Slovakian tasavalta liittyvät yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä.

Liittymissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Liittymissopimus tulee voimaan sopimuksen ratifioineiden tai hyväksyneiden sopimusvaltioiden välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä lukien, kun myöhempi kyseisistä valtioista on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus liittymissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti liittymissopimuksen kanssa.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat tehneet 23 päivänä heinäkuuta 1990 Brysselissä yleissopimuksen, joka koskee kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä. Yleissopimuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön välimiesmenettely etuyhteydessä keskenään olevien yritysten siirtohinnoittelutapauksissa.

Kun Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimiva yritys katsoo, ettei verotus ole tapahtunut yleissopimuksen edellyttämällä tavalla, yritys voi kääntyä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puoleen, jossa yritys sijaitsee. Jos viranomainen ei itse pysty korjaamaan verotusta, sen on pyrittävä ratkaisemaan asia toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Asia on ratkaistava välimiesmenettelyssä, jos viranomaiset eivät keskenään pääse asiassa ratkaisuun. Yleissopimuksessa on yksityiskohtaiset menettely- ja valintasäännökset välimiehille salassapitomääräyksineen.

Yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Suomi on liittynyt yleissopimukseen vuonna 1995 yhdessä Itävallan tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan kanssa. Suomen liittyminen yleissopimukseen on hyväksytty 4 päivänä joulukuuta 1998 annetulla lailla (577/1999), ja sopimus on Suomen osalta tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.

Yleissopimuksen jatkamista koskeva muutospöytäkirja allekirjoitettiin Euroopan unionin neuvoston kokouksen yhteydessä Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 1999. Muutospöytäkirja tuli voimaan 1 päivänä marraskuuta 2004. Yleissopimus on voimassa viisi vuotta kerrallaan, jollei joku jäsenvaltio sitä vastusta viimeistään kuusi kuukautta ennen kunkin viisivuotiskauden loppua.

Sopimuksesta Tshekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä yleissopimukseen on sovittu Euroopan unionin välittömän verotuksen verotustyöryhmässä 23 päivänä heinäkuuta 2004. Sopimus on allekirjoitettu Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvosto hyväksyi 6 päivänä joulukuuta 2004 komission ehdotuksen käytännesäännöiksi yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (KOM(2004) 297 lopullinen, 23.4.2004). Käytännesäännöissä täsmennetään muun muassa määräaikojen laskemista sekä välimiesmenettelyssä noudatettavia menettelyjä. Lisäksi käytännesäännöissä edellytetään jäsenvaltioiden hyväksyvän tai ratifioivan uusien jäsenvaltioiden yleissopimukseen liittymisestä tehdyn sopimuksen viimeistään kahden vuoden kuluessa näiden valtioiden liittymisestä Euroopan unioniin eli huhtikuun 2006 loppuun mennessä.

Esityksessä ehdotetaan, että uusien jäsenvaltioiden liittymisestä yleissopimukseen tehty sopimus hyväksyttäisiin ja että sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatettaisiin voimaan.

2. Esityksen vaikutukset

Suomen voimassa olevissa verosopimuksissa on yleissopimusta vastaavat tulonoikaisua koskevat säännökset siirtohinnoittelutapauksia varten. Suomella on verosopimus kaikkien yleissopimukseen liittyvien valtioiden kanssa Kyprosta lukuun ottamatta. Verosopimuksissa ei kuitenkaan ole pakottavaa säännöstä välimiesmenettelyn käytöstä, jos sopimusvaltiot eivät keskenään pääse asiassa ratkaisuun. Käytännössä Suomessa ei ole esiintynyt sellaisia tilanteita, joissa sopimusvaltiot eivät olisi päässeet ratkaisuun siirtohinnoittelutapauksissa. Näin ollen uusien jäsenvaltioiden liittyminen sopimukseen merkitsee lähinnä lisääntynyttä oikeusvarmuutta myös näistä valtioista olevien yritysten kannalta.

Uusien jäsenvaltioiden yleissopimukseen liittymistä koskeva sopimus ei muuta yleissopimuksen sisältöä. Yleissopimuksen kattamien verojen ja toimivaltaisten viranomaisten luetteloihin tehdään yleissopimukseen liittyviä valtioita koskevat lisäykset. Lisäksi joitakin vanhoja jäsenvaltioita koskevia tietoja on saatettu ajan tasalle.

Liittymissopimuksella ei tulisi olemaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia eikä organisaatioon tai henkilöstöön liittyviä vaikutuksia.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

4. Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, joka koskee Tshekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista.

1 §. Pykälän nojalla saatettaisiin voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädettäisiin tasavallan presidentin asetuksella. Liittymissopimus voi eri valtioiden välillä osalta tulla voimaan eri aikoina, sen mukaan, milloin kukin valtio tallettaa ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti, kun liittymissopimus tulee voimaan ensimmäisen kerran Suomen ja jonkun muun sopimusvaltion välillä liittymissopimuksen mukaisesti.

5. Voimaantulo

Liittymissopimus tulee voimaan Suomen ja kunkin muun sopimusvaltion välillä kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä lukien, kun kyseisistä valtioista myöhempi on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa.

Liittymissopimus voi eri valtioiden välillä osalta tulla voimaan eri aikoina sen mukaan, milloin kukin valtio tallettaa ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa.

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri ilmoittaa allekirjoittajavaltioille kunkin ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisesta sekä tämän sopimuksen voimaantulopäivistä sen ratifioineiden tai hyväksyneiden valtioiden välillä.

Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen voimaantuloajankohdasta säädettäisiin tasavallan presidentin asetuksella.

6. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus uusien jäsenvaltioiden liittymisestä yleissopimukseen sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, kuten velvollisuuden saattaa siirtohinnoittelutapaus välimiesmenettelyyn, jos toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse asiassa ratkaisuun. Näiltä osin sopimus vaatii eduskunnan hyväksymisen.

Liittymissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2004 Tshekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Tshekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn sopimuksen määräykset Tshekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä, ovat lakina voimassa sellaisena kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2006

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Eero Heinäluoma

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.