HE 230/2005

Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa lokakuussa 2004 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustamisesta tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus korvaa Tadzikistanin osalta Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä tehdyn kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen.

Euroopan yhteisön ja Tadzikistanin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan.

Sopimuksen tavoitteena on tukea Tadzikistanin itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä sen pyrkimyksiä lujittaa demokratiaansa, kehittää talouttaan ja saattaa loppuun markkinatalouteen siirtyminen; kehittää osapuolten välisiä poliittisia suhteita; edistää osapuolten välistä kauppaa ja investointeja erityisesti energia- ja vesialoilla sekä luoda perusta lainsäädännön, talouden, siviilialojen, sosiaali- ja rahoitusalan sekä tieteen, teollisuuden, teknologian sekä kulttuuriyhteistyölle.

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen. Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.


SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
YLEISPERUSTELUT
1. Johdanto
2. Nykytila
2.1. Euroopan yhteisön ja Tadzikistanin väliset sopimus- ja kauppasuhteet
2.2. Suomen ja Tadzikistanin väliset sopimus- ja kauppasuhteet
2.3. Nykytilan arviointi
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset vaikutukset
4.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan
4.3. Ympäristövaikutukset
4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset
5. Asian valmistelu
5.1. Asian valmistelu Euroopan unionissa
5.2. Asian kansallinen valmistelu
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön
2. Lakiehdotuksen perustelut
3. Voimaantulo
4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
4.2. Käsittelyjärjestys
LAKIEHDOTUS
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
SOPIMUSTEKSTI 22
Liite I Viitteellinen luettelo etuuksista, jotka Tadzikistanin tasavalta myöntää itsenäisille valtioille 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 54
Liite II Sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaiset yhteisön varaumat. 55
Liite III Sopimuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rahoituspalvelut. 56
Liite VI Sopimuksen 39 artiklassa tarkoitetut immateriaalioikeuksia, teollisoikeuksia ja kaupallisia oikeuksia koskevat yleissopimukset. 58
Pöytäkirja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa. 59

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1994 lukien tehneet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia Neuvostoliiton hajotessa syntyneiden uusien itsenäisten valtioiden kanssa. Sopimukset ovat jaetun toimivallan sopimuksia eli niin sanottuja sekasopimuksia, jotka sisältävät sekä yhteisön että jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Kauppapoliittisten määräysten osalta yhteisön toimivalta on yksinomainen. Useat muut sopimuksen kattamat yhteistyöalat sen sijaan sisältävät myös jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Sopimukset edellyttävät sekä yhteisön että jäsenmaiden hyväksymistä.

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustamisesta tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (jäljempänä kumppanuus- ja yhteistyösopimus) on tarkoitus korvata Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 1989 allekirjoitettu ja 1 päivänä huhtikuuta 1990 voimaan tullut Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä tehty kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskeva sopimus.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tavoitteena on tukea Tadzikistanin itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä sen pyrkimyksiä lujittaa demokratiaansa, kehittää talouttaan ja saattaa loppuun markkinatalouteen siirtyminen; kehittää osapuolten välisiä poliittisia suhteita; edistää osapuolten välistä kauppaa ja investointeja erityisesti energia- ja vesialoilla sekä luoda perusta lainsäädännön, talouden, siviilialojen, sosiaali- ja rahoitusalan sekä tieteen, teollisuuden, teknologian sekä kulttuuriyhteistyölle. Sopimuksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia.

2. Nykytila
2.1. Euroopan yhteisön ja Tadzikistanin väliset sopimus- ja kauppasuhteet

Brysselissä allekirjoitettiin 18 päivänä joulukuuta 1989 Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä tehty kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskeva sopimus, joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.

Osapuolten välisten kauppasuhteiden kehittyminen haluttiin varmistaa jo ennen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantuloa Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Tadzikistanin tasavallan väliaikaisella sopimuksella kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä (EUVL L 340, 16.11.2004, s. 1). Sopimus allekirjoitettiin 11 päivänä lokakuuta 2004 Luxemburgissa ja se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005. Väliaikainen sopimus kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä korvaa Tadzikistanin ja yhteisön välisten suhteiden osalta Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä tehdyn kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan, sen neljättä luetelmakohtaa lukuun ottamatta, sekä 4-16 artiklan.

Euroopan yhteisön ja Tadzikistanin väliset kauppasuhteet ovat vähäiset. Vuonna 2003 tuonnin arvo Tadzikistanista Euroopan yhteisön alueelle oli 200 miljoonaa euroa. Yli puolet tuonnista koostui maataloustuotteista. Euroopan yhteisön vienti Tadzikistaniin oli vuonna 2003 arvoltaan 100 miljoonaa euroa. Viennistä 20 prosenttia koostui maataloustuotteista, 10 prosenttia koneista ja 10 prosenttia kemianteollisuuden tuotteista.

2.2. Suomen ja Tadzikistanin väliset sopimus- ja kauppasuhteet

Suomen ja Tadzikistanin välillä ei ole kahdenvälisiä sopimuksia.

Suomen ja Tadzikistanin välinen kauppa on hyvin vähäistä. Vuonna 2004 Suomen viennin arvo Tadzikistaniin oli vain 944 900 euroa. Tuontia Tadzikistanista ei ollut juuri lainkaan. Paperi ja pahvi olivat tärkein vientituote runsaan neljänneksen osuudella koko viennistä.

2.3. Nykytilan arviointi

Suomen suhteiden järjestämistä Tadzikistaniin Euroopan unionin puitteissa tehtävällä kumppanuus- ja yhteistyötyösopimuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Tadzikistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus on varsin samankaltainen sekä rakenteensa että sisältönsä puolesta kuin Euroopan yhteisöjen muiden IVY-maiden kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset. Erona aiempiin sopimuksiin on, että tämä sopimus sisältää myös lausekkeita terrorismin ja joukkotuhoaseiden torjumisesta.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus sisältää kolme pääosastoa:

- Poliittinen vuoropuhelu, joka voi käsitellä sisäpoliittista ja alueellista tilannetta, terrorismin vastaista yhteistyötä, joukkotuhoaseiden poistamista ja laitonta asekauppaa sekä huumekauppaa;

- eri alojen yhteistyö; muun muassa sosiaalinen ja taloudellinen yhteistyö, rahoitus- ja kaupallinen yhteistyö, tiedeyhteistyö, tieto- ja teknologiayhteiskunta, kulttuuri- ja opetusala, julkishallinto ja lainsäädäntöyhteistyö. Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä laittomien toimien ja laittoman maahanmuuton ehkäiseminen kuuluvat myös yhteistyöaloihin;

- tavarakauppaa ja palveluja sekä kauppaa ja investointeja koskevat määräykset.

Sopimuksen tavoitteena on tukea Tadzikistanin itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä sen pyrkimyksiä lujittaa demokratiaansa, kehittää talouttaan ja saattaa loppuun markkinatalouteen siirtyminen; kehittää sopimuspuolten välisiä poliittisia suhteita; edistää sopimuspuolten välistä kauppaa ja investointeja erityisesti energia- ja vesialoilla sekä luoda perusta lainsäädännön, talouden, siviilialojen, sosiaali- ja rahoitusalan sekä tieteen, teollisuuden, teknologian sekä kulttuuriyhteistyölle.

Sopimuksen kauppaosissa osapuolet myöntävät toisilleen suosituimmuuskohtelun sopimuksessa mainituilla aloilla. Sopimuksessa on yksipuolista keskeyttämistä koskeva lauseke, jota voidaan soveltaa silloin, kun jotakin sopimuksen tärkeää osaa ei noudateta. Tällaisia ovat esimerkiksi demokratian, ihmisoikeuksien ja markkinatalouden periaatteiden kunnioittaminen.

4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset vaikutukset

Sopimuksella ei ole Suomelle välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Komission ehdotuksen mukaan sopimuksella ei ole vaikutusta myöskään yhteisön talousarvioon. Suomen kannalta kumppanuussopimus monen eri alan kattavana sopimuksena luo mahdollisuuden kehittää Suomen ja Tadzikistanin välistä kauppaa ja muuta yhteistyötä.

4.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sopimuksella ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella perustettavasta yhteistyöneuvostosta ja virkamiestason kokouksista johtuvat vähäiset tehtävät suoritetaan olemassa olevien voimavarojen puitteissa.

4.3. Ympäristövaikutukset

Sopimuksen mukaan Tadzikistan pyrkii varmistamaan, että sen lainsäädäntö yhtenäistetään vähitellen yhteisön lainsäädäntöön. Alueina, joilla lainsäädäntöjen lähentämiseen erityisesti pyritään, mainitaan ympäristö. Kaivostoimintaan liittyvässä yhteistyössä keskitytään muun ohella ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön antamiseen ja täytäntöönpanoon. Energiaa koskevassa yhteistyössä keskitytään muun ohella energian jakelun parantamiseen taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti, energiansäästön ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä energiatehokkuutta ja siihen liittyviä ympäristönäkökohtia koskevan energiaperuskirjan pöytäkirjan täytäntöönpanoon. Sopimus sisältää myös erityisen ympäristöä ja terveyttä koskevan määräyksen, jonka mukaan osapuolet kehittävät ja lujittavat ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevaa yhteistyötään. Yhteistyön tavoitteena on ympäristön suojeleminen ja kaikenlaisen pilaantumisen ehkäiseminen sopimuksessa erityisesti mainituilla aloilla. Yhteistyö ympäristön alalla on omiaan edistämään ympäristönsuojelua Tadzikistanissa.

4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset

Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa puitteet sopimuspuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, edistää ja lujittaa yhteisön ja Tadzikistanin välistä lähentymistä sekä edesauttaa poliittisten suhteiden syvenemistä.

Sopimuksella pyritään edistämään osapuolten yhteistyötä useilla aloilla, jotka ovat omiaan saamaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti Tadzikistanissa. Tällaisia aloja ovat muun muassa sähköinen viestintä ja postipalvelut, tiedotus ja viestintä, aluekehitys, sosiaalialan yhteistyö, demokraattisten instituutioiden perustamista tai lujittamista koskevat kysymykset, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ihmiskaupan vastustaminen ja maahanmuuttajien alkuperämaan sosiaalis-taloudelliset kehitysstrategiat. Sopimuksella voidaan arvioida olevan sosiaalipolitiikan tavoitteiden kannalta myönteistä merkitystä Tadzikistanin valtiokoneiston, hyvän hallinnon, demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja järjestäytyneen yhteiskuntaelämän sekä kansantalouden vahvistumiselle.

5. Asian valmistelu
5.1. Asian valmistelu Euroopan unionissa

Euroopan unionin neuvosto valtuutti komission 5 päivänä lokakuuta 1992 käymään neuvotteluja Tadzikistanin kanssa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta. Neuvosto muutti neuvotteluohjeita 10 päivänä lokakuuta 2003. Neuvottelut saatiin päätökseen ja sopimus parafoitiin 16 päivänä joulukuuta 2003. Komissio teki 26 päivänä heinäkuuta 2004 ehdotuksen sopimuksen allekirjoittamisesta yhteisön puolesta (KOM(2004) 520 lopullinen). Sopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 11 päivänä lokakuuta 2004.

Komissio teki ehdotuksen sopimuksen hyväksymisestä yhteisön puolesta samanaikaisesti kuin se ehdotti sopimuksen allekirjoittamista (KOM(2004) 521 lopullinen).

5.2. Asian kansallinen valmistelu

Eduskunnan suurelle valiokunnalle on perustuslain 97 §:n nojalla annettu 1 päivänä lokakuuta 2004 selvitys kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta.

Sopimuksesta on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Kilpailuvirastolta, Suomen Pankilta, Tilastokeskukselta ja tullihallitukselta. Lausunnoissa on puollettu sopimuksen solmimista.

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä virkatyönä. Siitä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä työ- ja ympäristöministeriöltä. Saaduissa lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön

Johdanto. Sopimukseen johdantoon on kirjattu halu lujittaa yhteistyötä ja Tadzikistanin sitoutuminen poliittisten ja taloudellisten vapauksien vahvistamiseen. Johdantoon on kirjattu myös keskeiset Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Yhdistyneiden kansakuntien periaatteet ja määräykset, joihin Tadzikistan on sitoutunut. Johdannossa viitataan myös osapuolten sitoutumiseen kaupan vapauttamiseen Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisesti ja yhteisön myönteisen suhtautumisen Tadzikistanin aikeeseen liittyä WTO:n jäseneksi.

1 artikla. Artiklassa määritellään perustettavan kumppanuuden tavoitteet. Kumppanuuden tavoitteena on tukea Tadzikistanin tasavallan itsenäisyyttä ja täysivaltaisuutta sekä sen pyrkimyksiä lujittaa demokratiaansa, kehittää talouttaan ja sosiaalista infrastruktuuriaan sekä saattaa päätökseen siirtyminen markkinatalouteen. Tavoitteena on myös luoda asianmukainen rakenne osapuolten väliselle vuoropuhelulle, edistää kauppaa ja investointeja sekä osapuolten välisiä taloudellisia suhteita ja luoda perusta lainsäädännölliselle, taloudelliselle, sosiaaliselle, rahoitusalan ja siviilitarkoituksiin suunnatulle tieteelliselle yhteistyölle sekä teollisuuden, tekniikan ja kulttuurin alan yhteistyölle.

I OSASTO: YLEISET PERIAATTEET

2 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen olennaisena osana ovat osapuolten sisäiset ja ulkoiset toimintaperiaatteet, jotka perustuvat erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa, Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa määriteltyjen kansanvallan periaatteiden sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

3 artikla. Osapuolet pitävät tärkeänä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hajotessa syntyneiden uusien itsenäisten valtioiden keskinäisen yhteistyön jatkamista ja kehittämistä sekä pyrkivät edistämään tätä kehitystä noudattaen Helsingin päätösasiakirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta.

II OSASTO: POLIITTINEN VUOROPUHELU

4 artikla. Artiklassa määrätään säännöllisen ja jatkuvan poliittisen vuoropuhelun aloittamisesta osapuolten välillä. Poliittisella vuoropuhelulla lujitetaan Tadzikistanin tasavallan sekä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja koko demokraattisten valtioiden yhteisön välisiä yhteyksiä. Sillä myös saavutetaan näkökantojen lähentyminen kansainvälisissä kysymyksissä, mikä lisää alueen turvallisuutta ja vakautta. Poliittisella vuoropuhelulla varmistetaan, että osapuolet pyrkivät toimimaan yhteistyössä sekä tarvittaessa neuvottelevat demokratian ja ihmisoikeuksien noudattamista ja edistämistä koskevissa kysymyksissä. Artiklan toisessa kappaleessa määrätään kansainvälisistä aseidenriisuntasopimuksista ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen tähtäävistä sopimuksista johtuvien ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta ja täytäntöön panemisesta olennaisena osana sopimusta ja poliittista vuoropuhelua. Osapuolet sopivat toimenpiteistä, joilla ne estävät joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen. Toimenpiteet koskevat asiaan liittyvien kansainvälisten asiakirjojen ratifioimista sekä valvontajärjestelmän luomista ja valvonnan laiminlyönnin seuraamuksia.

5 artikla. Artiklassa määrätään, että poliittista vuoropuhelua käydään ministeritasolla sopimuksen 77 artiklalla perustetussa yhteistyöneuvostossa ja muissa tapauksissa yhteisestä sopimuksesta.

6 artikla. Artiklassa määrätään poliittisessa vuoropuhelussa käytettävistä muista menettelyistä ja keinoista, joita ovat erityisesti korkean virkamiestason kokoukset, diplomaattisten yhteyksien täysimääräinen käyttö ja kaikki muut keinot.

III OSASTO: TAVARAKAUPPA

7 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään suosituimmuuskohtelusta, jota osapuolet myöntävät toisilleen kaikilla aloilla tuontiin ja vientiin sovellettavien tullien ja maksujen sekä näiden kantamismenetelmien, tulliselvitystä, kauttakuljetusta, varastointia ja uudelleenlastausta koskevien säännösten ja määräysten, verojen ja muiden tuotuihin tavaroihin välittömästi tai välillisesti sovellettavien maksujen, maksutapojen ja kyseisten maksujen siirtojen sekä tavaroiden myyntiä, ostoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sisämarkkinoilla koskevien sääntöjen osalta. Artiklan 2 kohdan perusteella 1 kohdan määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta tulliliiton tai vapaakauppa-alueen perustamiseksi tai sellaisen perustamisen perusteella, WTO:n sääntöjen ja muiden kehitysmaita suosivien kansainvälisten järjestelyjen mukaisesti ja rajaliikenteen helpottamiseksi myönnettäviin etuuksiin maille, joilla on yhteinen raja osapuolten kanssa. Artiklan 3 kohdassa määrätään, että 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta liitteessä I määriteltyihin etuuksiin siirtymäaikana, joka päättyy viisi vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

8 artikla. Vapaan kauttakuljetuksen periaate on sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen olennainen edellytys. Osapuolet sallivat toisen osapuolen tullialueelta peräisin olevien tai sinne tarkoitettujen tavaroiden rajoittamattoman kuljetuksen alueensa kautta tai läpi. GATT 1994-sopimuksen V artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan määräyksiä sovelletaan osapuolten välillä. Artiklan määräykset eivät rajoita osapuolten välillä sovittujen erityismääräysten soveltamista erityisaloihin.

9 artikla. Osapuolet myöntävät toisilleen vapautuksen väliaikaisesti maahantuotujen tavaroiden tuontimaksuista ja -tulleista lainsäädäntönsä mukaisesti artiklassa määrätyissä tapauksissa ja sanottuja menettelyjä noudattaen.

10 artikla. Artiklassa määrätään toisen osapuolen alkuperätuotteiden tuonnista toisen osapuolen alueelle ilman määrällisiä rajoituksia ja vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 12, 15 ja 16 artiklan määräysten soveltamista.

11 artikla. Tavaroiden kauppaa käydään osapuolten välillä markkinahinnoin.

12 artikla. Artiklan 2-6 kohdassa määrätään menettelyistä ja edellytyksistä, joiden mukaisesti osapuoli voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet, kun tietyn tuotteen tuonti toisen alueelle lisääntyy niin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vahinkoa vastaavien tuotteiden kotimarkkinoiden valmistajille.

13 artikla. Artiklassa määrätään, että tämän osapuolten välistä tavarakauppaa koskevan sopimuksen määräyksiä tarkistetaan olosuhteiden mukaan. Huomioitavaa on erityisesti Tadzikistanin tasavallan tulevasta liittymisestä WTO:hon aiheutuva tilanne. Yhteistyöneuvosto voi antaa tarkistuksia koskevia suosituksia.

14 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimus ei estä soveltamasta tavaroiden tuonnissa, viennissä tai kauttakuljetuksessa kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja artiklassa lueteltujen seikkojen suojelemiseksi tai kultaa ja hopeaa koskevien sääntöjen perusteella, mutta jotka eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai osapuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

15 artikla. Yhdistetyn nimikkeistön 50-63 ryhmään kuuluvien tekstiilituotteiden kauppaa säännellään erillisellä kahdenvälisellä sopimuksella, jonka voimassaolon päätyttyä tekstiilituotteet sisällytetään tähän sopimukseen. Kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen 11 artikla sisältää samansisältöisen määräyksen. Koska EY:n ja Tadzikistanin välinen tekstiilituotteiden kauppaa koskevan sopimuksen, jonka voimassaoloa on viimeksi jatkettu 17 päivänä joulukuuta 2003 tehdyllä neuvostolla päätöksellä (2003/901/EY, EUVL L 340, 24.12.2003, s. 54), voimassaolo on päättynyt 31 päivänä joulukuuta 2004, sovelletaan tekstiilituotteiden kauppaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaa väliaikaista sopimusta.

16 artikla. Ydinaineiden kaupassa sovelletaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräyksiä. Tarvittaessa ydinaineiden kauppaa säännellään Euroopan atomienergiayhteisön ja Tadzikistanin tasavallan välillä tehtävän erityissopimuksen määräyksin.

IV OSASTO: LIIKETOIMINTAA JA INVESTOINTEJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

I luku: työehdot

17 artikla. Artiklassa määrätään toisen osapuolen alueella laillisesti oleskelevien ja työskentelevien kansalaisten syrjimättömyydestä heidän kansalaisuutensa perusteella, kun on kyse työ-, palkka- tai irtisanomisehdoista.

Suomen työlainsäädännössä, muun muassa työsopimuslain (55/2002) 2 luvun 2 §:ssä kielletään työnantajaa asettamasta työntekijää eri asemaan muun muassa kansallisen ja etnisen alkuperän tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

18 artikla. Yhteistyöneuvosto tutkii, mitä parannuksia voidaan tehdä liikemiesten työskentelyoloihin sopimuspuolten kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

19 artikla. Yhteistyöneuvosto antaa 17 ja 18 artiklan täytäntöönpanoa koskevia suosituksia.

II luku: yhtiöiden sijoittautumista ja toimintaa koskevat edellytykset

20 artikla. Artiklassa määrätään sijoittautumista koskevasta kohtelusta, jonka yhteisö ja sen jäsenvaltiot myöntävät Tadzikistanin yhtiöille sekä niiden tytäryhtiöille ja sivuliikkeille, samoin kuin kohtelusta, jonka Tadzikistanin tasavalta myöntää yhteisön yhtiöille sekä niiden tytäryhtiöille ja sivuliikkeille.

21 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään, että 20 artiklan määräyksiä ei sovelleta lento-, sisävesi- ja meriliikenteeseen. Artiklan 2 kohdassa määrätään kuitenkin kaupallisesta läsnäolosta, joka sallitaan toisen osapuolen yhtiöille merihuolintaliikkeiden tarjoamia kansainvälisiä meriliikennepalveluja koskevien toimien osalta.

22 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksessa käytettävät käsitteet "yhteisön yhtiö", "Tadzikistanin yhtiö", "yhtiön tytäryhtiö", "sivuliike", "sijoittautuminen", "toiminta" ja "taloudellinen toiminta".

23 artikla. Artiklan 1 kohdassa määrätään, että sopimuksessa määrätyn estämättä osapuolta ei estetä toteuttamasta taloudellisen aseman valvontaa koskevia toimenpiteitä. Taloudellisen aseman valvontaa koskevilla toimenpiteillä tarkoitetaan muun muassa sijoittajien, tallettajien, vakuutettujen tai rahoituspalveluja käyttävien henkilöiden suojelemiseksi tai rahoitusjärjestelmän luotettavuuden ja vakauden varmistamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Jos toimenpiteet eivät ole tämän sopimuksen määräysten mukaisia, niitä ei saa käyttää keinoina välttää osapuolen tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteita.

24 artikla. Artiklassa määrätään toimista, joilla osapuoli saa estää sellaisen toiminnan, jolla pyritään kiertämään toimenpiteet, jotka koskevat kolmansien maiden pääsyä osapuolen markkinoille tämän sopimuksen määräysten nojalla.

25 artikla. Artiklassa määrätään toisen osapuolen alueelle sijoittautuneen toisen osapuolen yhtiön oikeudesta palkata vastaanottavan valtion voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti työntekijöitä.

26 artikla. Artiklassa määrätään osapuolten pyrkimyksestä välttää sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat niiden yhtiöiden sijoittautumista ja toimintaa koskevat edellytykset sopimuksen allekirjoituspäivää edeltävää päivää rajoittavammiksi. Artiklan määräykset eivät kuitenkaan rajoita 34 artiklan GATS-sopimukseen liittyvien määräysten soveltamista. Artiklan 3 kohdassa määrätään Tadzikistanin tiedonantovelvollisuudesta, mikäli se on aikeissa antaa uutta lainsäädäntöä, joka on edellä mainitun kaltaisesti rajoittavaa. Artiklan 4 kohdassa määrätään siirtymäajasta, mikäli Tadzikistan muuttaa lainsäädäntöään rajoittavammaksi.

III luku: valtioiden rajat ylittävä palvelujen tarjoaminen yhteisön ja Tadzikistanin välillä

27 artikla. Artiklassa määrätään, että osapuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet salliakseen asteittain valtioiden rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen. Yhteistyöneuvosto voi antaa asiaa koskevia suosituksia.

28 artikla. Osapuolten yhteistyön tavoitteena on markkinoille suuntautuneen palvelualan kehittäminen Tadzikistanin tasavallassa.

29 artikla. Artiklassa määrätään, että osapuolet sitoutuvat soveltamaan tehokkaasti periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä kansainvälisille merenkulun markkinoille ja liikenteeseen. Artiklassa on määräyksiä mahdollisten tulevaisuudessa tehtävien sopimusten sisällöstä sekä sopimuksen voimaantulosta alkaen poistettavista rajoittavista ja syrjivistä toimenpiteistä. Toisen osapuolen kansalaisten ja yhtiöiden aluksille myönnetään vähintään yhtä suotuisa kohtelu kuin omille aluksille tiettyjen merenkulkuun liittyvien tekijöiden osalta.

30 artikla. Molemminpuolista markkinoille pääsyä ja palvelujen tarjoamista koskevista edellytyksistä maa-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenteessä voidaan tarvittaessa sopia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tultua voimaan.

IV luku: yleiset määräykset

31-37 artikla. Artiklat sisältävät määräyksiä IV osaston määräysten soveltamisesta. Osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella annetuista rajoituksista muuta johdu. Niitä ei sovelleta toimintaan, joka osapuolten alueella liittyy viranomaisen toimivallan käyttämiseen. Artikloissa on myös määräyksiä yhtymäkohdista GATS-sopimuksen soveltamisalan kanssa. Sopimuksen IV osaston määräysten mukaista suosituimmuuskohtelua ei sovelleta 36 artiklassa määrättyihin verojärjestelyihin. Osaston määräykset eivät myöskään estä kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tekemistä.

V luku: juoksevat maksut ja pääoma

38 artikla. Artiklassa on määräyksiä osapuolten välisestä juoksevien maksujen ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta. Sopimuksen tultua voimaan uusia valuuttarajoituksia ei oteta käyttöön eikä olemassa olevia rajoituksia tiukenneta. Artiklan 5 ja 6 kohta sisältävät kuitenkin poikkeuksia, joita Tadzikistan ja yhteisö voivat soveltaa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

VI luku: immateriaalioikeuksien, teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojelu

39 artikla. Tadzikistan jatkaa immateriaalioikeuksien, teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojelun parantamista saavuttaakseen viidessä vuodessa sopimuksen voimaantulosta yhteisön suojelun tason. Tadzikistan liittyy samassa ajassa IV liitteen 1 kohdassa tarkoitettuihin monenvälisiin yleissopimuksiin.

V OSASTO: YHTEISTYÖ LAINSÄÄDÄNNÖN ALALLA

40 artikla. Tadzikistan pyrkii varmistamaan, että sen lainsäädäntö yhtenäistetään vähitellen yhteisön lainsäädäntöön. Artiklan 2 kohdassa luetellaan alueet, jotka lainsäädännön lähentäminen erityisesti kattaa: tullilainsäädäntö, yhtiöoikeus, pankkilainsäädäntö ja muita rahoituspalveluja koskeva lainsäädäntö, yrityskirjanpito ja yhtiöverotus, immateriaalioikeudet, työntekijöiden suojelu työpaikoilla, kilpailusäännöt mukaan lukien kaikki liitännäiskysymykset ja kauppaa koskevat säännöt, julkiset hankinnat, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelu, ympäristö, kuluttajansuoja, välillinen verotus, tekniset säännöt ja standardit, ydinvoima-alan lainsäädäntö, liikenne ja sähköinen viestintä. Yhteisö antaa Tadzikistanille toimenpiteiden toteuttamisessa tarvittavaa teknistä apua. Osapuolet tarkastelevat keinoja soveltaa kilpailulainsäädäntöään yhteiseltä pohjalta tapauksissa, jotka koskevat niiden välistä kauppaa.

VI OSASTO: SOSIAALIS-TALOUDEL-LINEN YHTEISTYÖ

41 artikla. Taloudellisen yhteistyön tavoitteena on talousuudistuksen ja taloudellisen elpymisen sekä kestävän kehityksen edistäminen Tadzikistanissa. Artiklassa luetellaan taloudellisen yhteistyön menettelytapoja ja kohteita. Yhteistyössä keskitytään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen, inhimillisten voimavarojen kehittämiseen, yritysten tukemiseen, maatalouteen ja elintarvikkeisiin, vesihuoltoon, energiaan ja ydinenergian siviilikäytön turvallisuuteen, terveysalaan, köyhyyden torjumiseen, liikenteeseen, postipalveluihin, sähköiseen viestintään, matkailuun, ympäristönsuojeluun, rajat ylittävään toimintaan ja alueelliseen yhteistyöhön. Yhteisö voi tarvittaessa antaa Tadzikistanille teknistä apua yhteistyön tukemiseksi.

42 artikla.Yhteistyö tavara- ja palvelukaupan alalla. Artiklassa määrätään, että osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että Tadzikistanin kansainvälistä kauppaa käydään WTO:n sääntöjen mukaisesti. Yhteisö antaa teknistä apua. Artiklassa luetellaan kaupan helpottamiseen suoraan liittyviä erityiskysymyksiä.

43 artikla.Yhteistyö teollisuuden alalla. Artiklassa luetellaan tavoitteet, joita teollisuuden alalla tehtävällä yhteistyöllä on erityisesti tarkoitus edistää.

44 artikla.Investointien edistäminen ja turvaaminen. Artiklassa luetellaan yhteistyön tavoitteet investointien edistämisessä ja turvaamisessa. Päätavoitteena on luoda suotuisat olosuhteet kotimaisille ja ulkomaisille yksityisille investoinneille, erityisesti parempien investointien turvaamista koskevien edellytysten, pääomansiirtojen ja investointimahdollisuuksia koskevien tietojen vaihdon avulla.

45 artikla.Julkiset hankinnat. Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen tavaroiden ja palvelujen julkisten hankintojen kilpailumenettelyjen avoimuutta erityisesti tarjouspyyntöjen avulla.

46 artikla.Yhteistyö standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla. Yhteistyöllä edistetään lähentymistä kansainvälisesti hyväksyttyihin metrologiaa, standardeja ja vaatimuksenmukaisuuden arviointia koskeviin arviointiperusteisiin, periaatteisiin ja suuntaviivoihin. Artiklassa luetellaan hanketyyppejä, joita yhteistyö koskee.

47 artikla.Kaivostoiminta ja raaka-aineet. Osapuolten tavoitteena on lisätä investointeja ja kauppaa kaivostoiminnan ja raaka-aineiden alalla. Artiklassa luetellaan aloja, joihin yhteistyössä erityisesti keskitytään.

48 artikla.Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla. Osapuolet edistävät yhteistyötä tieteen ja teknologian alalla. Artiklassa selostetaan yhteistyön sisältöä. Yhteistyötä tehdään neuvoteltavien erityisjärjestelyjen mukaisesti.

49 artikla. Yhteistyötä tehdään yleisen koulutustason ja ammatillisen pätevyyden parantamiseksi Tadzikistanissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Artiklassa luetellaan aloja, joihin yhteistyössä erityisesti keskitytään. Osapuolten osallistumista toisen osapuolen vastaaviin opetus- ja koulutusalan ohjelmiin voidaan harkita. Tarvittaessa luodaan rakenteet ja suunnitelmat Tadzikistanin osallistumisesta yhteisön Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevaan yhteistyöohjelmaan (TEMPUS-ohjelma, EYVL L 120, 8.5.1999, s. 30).

50 artikla. Maatalous ja maatalouden raaka-aineita jalostava teollisuus. Artiklassa luetellaan maatalouden ja sen raaka-aineita jalostavan teollisuuden alalla tehtävän yhteistyön tarkoituksia.

51 artikla.Energia. Osapuolet tekevät yhteistyötä markkinatalouden ja Euroopan energiaperuskirjan (SopS 35-36/1998) periaatteita noudattaen, ottaen huomioon Euroopan energiamarkkinoiden asteittaisen yhdentymisen. Artiklassa luetellaan alueet, jotka sisältyvät energiapolitiikan muotoiluun ja kehittämiseen, joihin yhteistyössä keskitytään. Osapuolet vaihtavat keskenään energia-alan investointihankkeita koskevia oleellisia tietoja, kiinnittävät erityistä huomiota energia-alan investointitoiminnan yhteistyöhön ja tapaan, jolla tätä toimintaa säännellään. Yhteistyötä tehdään IV osaston ja 44 artiklan energia-alan investointien alan määräysten täytäntöön panemiseksi tehokkaasti.

52 artikla.Ympäristö ja terveys. Osapuolet kehittävät ja lujittavat ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevaa yhteistyötään. Artiklassa luetellaan yhteistyössä huomioon otettavat asiakirjat. Yhteistyön tavoitteena on ympäristön suojeleminen ja kaikenlaisen pilaantumisen ehkäiseminen. Artiklan 2 kohdassa luetellaan tähän tavoitteeseen sisältyvät tekijät. Lisäksi artiklan 3 ja 4 kohdassa luetellaan alat, joilla yhteistyötä erityisesti tehdään.

53 artikla.Liikenne. Artiklassa määrätään, että osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään liikenteen alalla. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa kunnostaa ja nykyaikaistaa Tadzikistanin liikennejärjestelmät ja -verkot, kehittää kuljetusjärjestelmiä ja varmistaa niiden yhteensoveltuvuus ja pyrkiä houkuttelemaan investointeja hankkeiden toteuttamiseksi. Artiklassa kuvataan tarkemmin yhteistyön sisältöä.

54 artikla.Sähköinen viestintä ja postipalvelut. Artiklassa luetellaan aloja, joilla osapuolet laajentavat ja lujittavat toimivaltansa rajoissa sähköiseen viestintään ja postipalveluihin liittyvää yhteistyötään.

55 artikla.Rahoituspalvelut ja verotukseen liittyvät laitokset. Artiklan 1 kohdassa selostetaan rahoituspalvelujen alan yhteistyön tarkoitusta sekä teknisen avun sisältöä. Artiklan 2 kohdassa määrätään yhteistyöstä, jota osapuolet tekevät kehittääkseen verotusjärjestelmän ja siihen liittyviä laitoksia Tadzikistanissa.

56 artikla.Yritysten rakenneuudistus ja yksityistäminen. Artiklassa todetaan yksityistämisen tärkeys kestävälle talouden elvyttämiselle. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tarvittavien institutionaalisten ja oikeudellisten rakenteiden ja menetelmien kehittämiseksi. Artiklassa luetellaan tavoitteita, joihin tekninen apu keskitetään.

57 artikla.Aluekehitys. Osapuolet lujittavat yhteistyötään aluekehityksen alalla ja maan käytön suunnittelussa. Artiklassa luetellaan tapoja tavoitteen toteuttamiseksi.

58 artikla.Sosiaalinen yhteistyö. Artiklassa luetellaan terveyden ja turvallisuuden aloilla tapahtuvan yhteistyön sisältöä. Lisäksi artiklassa luetellaan tarkoituksia, joihin annetaan teknistä apua työllisyyden alan yhteistyön osalta. Yhteistyö sisältää myös sosiaaliturvan alan.

59 artikla. Matkailu. Artiklassa selostetaan yhteistyön sisältöä matkailun alalla.

60 artikla.Pienet ja keskisuuret yritykset. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ja vahvistaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, niiden yhteenliittymiä sekä yhteisön ja Tadzikistanin pienten ja keskisuurten yritysten välistä yhteistyötä. Artiklassa luetellaan yhteistyöalat, joilla annetaan teknistä apua.

61 artikla.Tiedotus ja viestintä. Artiklassa määrätään tietojenkäsittelyn nykyaikaisten menetelmien kehittämisen tukemisesta ja tietojenvaihdon kannustamisesta. Ohjelmilla pyritään erityisesti välittämään suurelle yleisölle perustietoa yhteisöstä ja Tadzikistanista.

62 artikla.Kuluttajansuoja. Artiklassa määrätään tavoista, joilla osapuolet pyrkivät yhteistyössä yhteensovittamaan kuluttajansuojajärjestelmiään.

63 artikla.Tulli. Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että kaikkia suunniteltuja kauppaan ja hyvään kauppatapaan liittyviä määräyksiä noudatetaan, sekä saattaa päätökseen Tadzikistanin tullijärjestelmän lähentäminen yhteisön tullijärjestelmään. Artiklassa luetellaan yhteistyön erityisesti sisältyvät seikat. Osapuolten hallintoviranomaisten tulliasioita koskevan keskinäisen avun antamisessa noudatetaan sopimuksen liitteessä olevan pöytäkirjan määräyksiä.

64 artikla.Tilastoalan yhteistyö. Yhteistyön tarkoituksena on sellaisen tehokkaan tilastojärjestelmän kehittäminen, jonka avulla saadaan sosiaalis-taloudellisen uudistusprosessin tukemiseen ja seurantaan tarvittavat sekä yksityisen yritystoiminnan kehittämistä Tadzikistanissa edistävät luotettavat tilastot. Artiklassa luetellaan alat, joilla yhteistyötä erityisesti tehdään. Yhteisö antaa teknistä apua.

65 artikla.Taloustieteet. Artiklan mukaan osapuolet helpottavat sosiaalis-taloudellista uudistusprosessia ja talouspolitiikkojen yhteensovittamista vaihtamalla makrotaloudellisia tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä koskevia tietoja. Artiklassa luetellaan perusteet, joilla yhteisö antaa teknistä apua.

VII OSASTO: YHTEISTYÖ DEMOKRATIAAN JA IHMISOIKEUKSIIN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ

66 artikla. Osapuolet tekevät yhteistyötä kaikissa demokraattisten instituutioiden perustamista tai lujittamista koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kansainvälisen oikeuden ja ETYJ:n periaatteiden mukaisen suojelemisen kannalta olennaiset kysymykset. Artiklassa luetellaan yhteistyön toteuttamistapoja.

VIII OSASTO: YHTEISTYÖ LAINVASTAISEN TOIMINNAN TORJUNNASSA SEKÄ LAITTOMAN MAAHANMUUTON TORJUNNASSA JA VALVONNASSA

67 artikla. Osapuolet aloittavat talouteen liittyvän lainvastaisen toiminnan, tavaroiden laittoman kaupan ja väärentämisen ehkäisemistä koskevan yhteistyön, joka perustuu keskinäisiin neuvotteluihin ja läheiseen yhteistoimintaan. Artiklassa luetellaan alat, joilla annetaan teknistä ja hallinnollista apua.

68 artikla. Rahanpesu. Yhteistyössä pyritään estämään osapuolten rahoitusjärjestelmien käyttäminen rikollisesta toiminnasta saatujen varojen rahanpesuun. Yhteistyöhön sisältyy erityisesti hallinnollinen ja tekninen apu, jonka tarkoituksena on laatia sääntöjä, jotka vastaavat yhteisön ja rahoitusalan rahanpesutyöryhmän (FATF) antamia sääntöjä.

69 artikla. Huumausaineiden vastainen toiminta. Artiklassa määrätään huumausaineiden vastaisen toiminnan tavoitteista ja perusteista.

70 artikla. Maahanmuuttoa koskeva yhteistyö. Osapuolten alueiden välistä muuttovirtojen yhteistä hallintaa pidetään tärkeänä. Yhteistyö perustuu neuvotteluin tehtävään tarveanalyysiin, joka tehdään voimassa olevan yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Artiklassa luetellaan keskeisiä yhteistyöaloja. Osapuolet sopivat ottavansa takaisin laittomasti toiseen maahan pyrkivät kansalaisensa. Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Tadzikistanin tasavalta toimittavat kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat. Yhteisö ja Tadzikistan sopivat tekevänsä jommankumman pyynnöstä viipymättä takaisinottovelvoitteita koskevan sopimuksen, johon sisältyy myös muiden maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottoa koskeva velvoite.

71 artikla. Terrorismin vastainen toiminta. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen estämiseksi ja tukahduttamiseksi. Osapuolet toimivat erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 (2001) ja muiden YK:n päätöslauselmien, yleissopimusten ja kansainvälisten asiakirjojen mukaisesti. Osapuolet vaihtavat tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista sekä tavoista, joilla terrorismin vastainen toiminta tapahtuu.

IX OSASTO: YHTEISTYÖ KULTTUURIN ALALLA

72 artikla. Artiklassa selostetaan yhteistyön kohteita kulttuurin alalla.

X OSASTO: RAHOITUSYHTEISTYÖ

73-76 artikla. Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja 74, 75 ja 76 artiklan määräysten mukaisesti Tadzikistan saa tilapäistä rahoitustukea yhteisöltä avustuksina myönnettävänä apuna. Tadzikistanille annetaan rahoitustukea Tacis-ohjelman yhteydessä. Artikloissa määrätään rahoituksen antamisen tavoista ja tavoitteista. Yhteisön apu yhteensovitetaan muista lähteistä tulevan avun kanssa.

XI OSASTO: INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

77 ja 78 artikla. Sopimuksella perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa. Yhteistyöneuvosto muodostuu EU:n neuvoston ja EY:n komission jäsenistä sekä Tadzikistanin tasavallan hallituksen jäsenistä. Se kokoontuu ministeritasolla vähintään joka toinen vuosi. Yhteistyöneuvosto voi antaa suosituksia, jos osapuolet yhteisesti niin sopivat.

79 artikla. Yhteistyöneuvostoa avustaa yhteistyökomitea, joka kokoontuu tavallisesti korkeiden virkamiesten tasolla. Yhteistyöneuvosto voi siirtää osan toimivallastaan yhteistyökomitealle.

80 artikla. Yhteistyöneuvosto voi perustaa toimintaansa avustamaan erityisiä komiteoita tai toimielimiä ja määrittää näiden kokoonpanon, tehtävät ja työskentelytavat.

81 artikla. Kysymyksen liittyessä WTO:n perustamissopimukseen sisältyvän sopimuksen johonkin artiklaan viittaavaan määräykseen, yhteistyöneuvosto ottaa huomioon tulkinnan, jonka WTO:n jäsenet antavat yleisesti kyseiselle artiklalle.

82-84 artikla. Sopimuksella perustetaan parlamentaarinen yhteistyökomitea, joka muodostuu Tadzikistanin parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenistä. Parlamentaarinen yhteistyökomitea saa pyynnöstä yhteistyöneuvostolta sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tiedot. Parlamentaarinen yhteistyökomitea voi antaa suosituksia yhteistyöneuvostolle.

85 artikla. Osapuolet sitoutuvat siihen, että toisen osapuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille vedotessaan yksilöllisiin tai omaisuuteensa kohdistuviin oikeuksiinsa, kuten immateriaalioikeuksiin, teollisoikeuksiin ja kaupallisiin oikeuksiin. Osapuolet edistävät toimivaltansa rajoissa välimiesmenettelyn käyttöön ottamista sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, jotka aiheutuvat yhteisön ja Tadzikistanin talouden toimijoiden kauppaan ja yhteistyöhön liittyvistä liiketoimista. Artikla sisältää määräyksiä välimiehiksi valittavien kansalaisuudesta ja sovellettavasta laista. Osapuolet sopivat edistävänsä YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) laatimien välimiessääntöjen noudattamista ja ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleissopimuksen mukaisten välimieskeskusten palvelujen käyttöä.

Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Suomi samoin kuin kaikki muutkin EU:n jäsenvaltiot on ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleissopimuksen (SopS 7-8/1962) osapuoli. Tadzikistan ei ole sen sijaan sopimuksen osapuoli. Välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) mukaan yksityisoikeudellinen riitakysymys, josta voidaan tehdä sovinto, saadaan Suomessa määrätä asianosaisten välisin sopimuksin välimiesten lopullisesti ratkaistavaksi. Lain 8 §:n mukaan välimiehenä saa Suomessa toimia myös muu kuin Suomen kansalainen. Lain 31 §:n mukaan riidan ratkaisemisessa välimiesmenettelyssä on sovellettava tietyn valtion lakia, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Sopimuksen 85 artikla ei edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista.

86 artikla. Artiklassa määrätään sellaisista etenkin turvallisuusetuihin liittyvistä toimenpiteistä, joita sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta oman toimivaltansa rajoissa. Tällaisia ovat toimenpiteet, joita osapuoli pitää tarpeellisina keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen julkistamisen estämiseksi. Toimenpiteet voivat koskea myös aseiden, ammusten, tai sotatarvikkeiden tuotantoa tai kauppaa taikka puolustustarvikkeiden kannalta välttämätöntä tutkimusta, kehitystyötä tai tuotantoa. Edelleen ne voivat koskea toimenpiteitä, joita osapuoli pitää oleellisen tärkeinä omien turvallisuusetujensa kannalta vaikeissa, yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodassa tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tahi joita se pitää tarpeellisina kaksikäyttöisten teollisuustuotteiden ja kaksikäyttöteknologian valvontaa koskevien kansainvälisten velvoitteidensa ja sitoumustensa noudattamiseksi.

Sopimuksen 86 artikla liittyy useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), valmiuslaki (1080/1991), laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992), puolustustilalaki (1083/1991), laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990) ja laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996). Artikla liittyy myös toimenpiteisiin, joihin Suomi ryhtyy pannakseen täytäntöön YK:n peruskirjan (SopS 1/1951) VII luvun mukaiset velvoitteensa esimerkiksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 301 artiklan mukaisesti. Sopimuksen 86 artikla ei edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista vaan nimenomaisesti varmistaa sen, että Suomi voi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, joista muun muassa edellä mainituissa laeissa säädetään.

87 artikla. Sopimuksen soveltamisaloilla tai rajoittamatta siihen sisältyvien erityismääräysten soveltamista osapuolten toisiinsa soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään niiden kansalaisten tai yhtiöiden välillä. Poikkeuksena on kuitenkin artiklan 2 kohdan mukaisesti verolainsäädäntö, jossa asuinpaikkansa puolesta erilaisessa asemassa olevia henkilöitä voidaan kohdella eri tavalla. Määräys ei edellytä muutoksia Suomen verolainsäädäntöön.

88 artikla. Artiklassa määrätään osapuolten oikeudesta saattaa yhteistyöneuvoston käsiteltäviksi tämän sopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan liittyvät riidat. Yhteistyöneuvosto voi ratkaista riidan antamalla suosituksen. Jollei riitaa voida ratkaista yhteistyöneuvostossa, riidan osapuoli voi viedä asian sovittelumenettelyyn. Sovittelijoiden suositukset eivät ole osapuolia sitovia.

89 artikla. Osapuolet sopivat neuvottelevansa viipymättä sopimuksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa koskevasta kysymyksestä ja muista osapuolten välisten suhteiden olennaisista näkökohdista kumman tahansa osapuolen pyynnöstä. Artiklan määräykset eivät rajoita 12, 88 ja 94 artiklan määräysten soveltamista. Yhteistyöneuvosto voi vahvistaa riitojen ratkaisumenettelyä koskevan työjärjestyksen.

90 artikla. Tadzikistanille tämän sopimuksen nojalla myönnetty kohtelu ei saa olla missään tapauksessa edullisempi kuin jäsenvaltioiden toisilleen myöntämä kohtelu.

91 artikla. Artiklan mukaan ilmaisulla "osapuoli" tarkoitetaan Tadzikistanin tasavaltaa ja yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja sen jäsenvaltioita kulloinkin niiden toimivallan mukaan.

92 artikla. Artiklassa määrätään Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja sen pöytäkirjojen soveltamisesta niiltä osin kuin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kysymykset kuuluvat sen soveltamisalaan.

Suomi on Euroopan energiaperuskirjan osapuoli, samoin kuin EY, sen useimmat jäsenvaltiot sekä Tadzikistan. Peruskirja on tullut kansainvälisesti voimaan 16 päivänä huhtikuuta 1998.

93 artikla. Sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei jompikumpi osapuli sano sopimusta irti kuusi kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä.

94 artikla. Artiklassa määrätään osapuolten velvollisuudesta toteuttaa kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Artiklan 2 kohdassa määrätään toimenpiteistä, jotka osapuoli voi toteuttaa katsoessaan, että toinen osapuoli ei täytä tästä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä osapuolen on pääsääntöisesti annettava yhteistyöneuvostolle kaikki asiaa koskevat tiedot.

95 artikla. Sopimuksen I, II, III ja IV liite sekä pöytäkirja ovat erottamaton osa sopimusta. Niiden sisältöä selostetaan tarkemmin jäljempänä.

96 artikla. Ennen kuin yhtäläiset yksilökohtaiset ja taloudellisia toimijoita koskevat oikeudet on tämän sopimuksen nojalla saavutettu, sopimus ei vaikuta oikeuksiin, jotka yksilöille ja taloudellisille toimijoille taataan yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Tadzikistanin tasavaltaa sitovissa sopimuksissa, lukuun ottamatta aloja, jotka kuuluvat yhteisön toimivaltaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tästä sopimuksesta jäsenvaltioille aiheutuvia velvoitteita niiden toimivaltaan kuuluvilla alueilla.

97 artikla. Sopimusta sovelletaan alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksia mainituissa sopimuksissa määrätyin edellytyksin, sekä Tadzikistanin tasavallan alueeseen.

98 artikla. Sopimuksen tallettaja on Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri.

99 artikla. Artiklassa määrätään, että sopimuksen alkuperäiskappale, jonka unionin virallisilla kielillä ja tadzikin kielellä laaditut toisinnot ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan.

100 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen voimaantulosta. Osapuolet hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet Euroopan unionin neuvoton pääsihteerille sopimuksen hyväksymismenettelyjen saattamisesta päätökseen. Tullessaan voimaan sopimus korvaa Tadzikistanin ja yhteisön välisten suhteiden osalta 18 päivänä joulukuuta 1989 Brysselissä allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. Sopimus korvaa voimaan tullessaan myös yhteisön ja Euratomin sekä Tadzikistanin tasavallan välillä kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä tehdyn väliaikaisen sopimuksen viimeksi mainitun sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

101 artikla. Jos ennen sopimuksen voimaantuloa varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamista tämän sopimuksen joidenkin osien määräyksiä sovelletaan edellä mainitun yhteisön ja Tadzikistanin tasavallan väliaikaisen sopimuksen perusteella, osapuolet sopivat, että tällöin ilmaisulla "sopimuksen voimaantulopäivä" tarkoitetaan väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivää.

Sopimuksen lopussa luetellaan sopimuksen liitteenä olevat asiakirjat: Liite I: Viitteellinen luettelo etuuksista, jotka Tadzikistanin tasavalta myöntää itsenäisille valtioille 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti; Liite II: Sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaiset yhteisön varaumat; Liite III: Sopimuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rahoituspalvelut; Liite IV: Sopimuksen 39 artiklassa tarkoitetut immateriaalioikeuksia, teollisoikeuksia ja kaupallisia oikeuksia koskevat yleissopimukset; ja pöytäkirja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa.

Sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat

Liite I. Sopimuksen I liite sisältää viitteellisen luettelon etuuksista, jotka Tadzikistan myöntää IVY:n jäsenvaltioille sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Etuudet, joihin ei sovelleta tämän kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaista suosituimmuuskohtelua ovat seuraavat: Tadzikistan ei kanna tulleja Valko-Venäjältä, Kazakstanilta, Kirgisialta eikä Venäjän federaatiolta. Teollista yhteistyötä IVY-maiden kanssa koskevien sopimusten mukaisesti kuljetettavia hyödykkeitä ei veroteta. Tadzikistan tunnustaa kaikkien IVY-maiden sarjatuotannon vaatimustenmukaisuustodistukset. Kaikkien IVY-maiden kanssa on voimassa erityinen juoksevia maksuja koskeva järjestelmä ja niiden kanssa on sovittu erityisistä kauttakuljetusehdoista.

Liite II. Sopimuksen II liite sisältää luettelon sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisista yhteisön varaumista. Varaumat koskevat kaivostoiminnan toimilupajärjestelmiä, kalastusta, kiinteistöjen hankintaa, audiovisuaalisia palveluita, vapaiden ammattien harjoittajien palveluita, maataloutta ja tietotoimistopalveluita..

Liite III. Sopimuksen III liitteessä määritellään sopimuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rahoituspalvelut. Liitteessä määritellään yksityiskohtaisesti tällaiset vakuutuspalvelut ja vakuutukseen liittyvät palvelut, pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut.

Liite IV. Sopimuksen IV liitteessä luetellaan sopimuksen 39 artiklassa tarkoitetut immateriaalioikeuksia, teollisoikeuksia ja kaupallisia oikeuksia koskevat yleissopimukset, joihin Tadzikistan sitoutuu liittymään viiden vuoden kuluessa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulosta.

Pöytäkirja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

1 artikla.Määritelmät. Pöytäkirjan 1 artiklassa määritellään pöytäkirjassa käytetyt keskeiset käsitteet: tullilainsäädäntö, pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut viranomainen, henkilötiedot ja tullilainsäädännön vastainen toimi.

2 artikla.Soveltamisala. Osapuolet antavat toisilleen apua toimivaltaansa kuuluvilla aloilla tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi. Avunanto koskee osapuolten toimivaltaisia hallintoviranomaisia. Avunannon piiriin eivät kuulu tiedot, jotka on saatu oikeusviranomaisten pyynnöstä, elleivät oikeusviranomaiset anna siihen suostumustaan.

3 artikla.Pyynnöstä annettava apu. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle sen pyytämät tiedot, jotta tämä voi varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein. Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle erityisesti, ovatko toisen osapuolen alueelta viedyt tavarat tuotu asianmukaisesti toisen sopimuspuolen alueelle ja ovatko toisen osapuolen alueelle tuodut tavarat viety asianmukaisesti toisen osapuolen alueelta. Pyynnön vastaanottanut viranomainen yksilöi tarvittaessa myös sovelletut tullimenettelyt. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että erityinen valvonta kohdistetaan henkilöihin, paikkoihin, tavaroihin ja kuljetusvälineisiin, kun on perusteltu syy uskoa niiden liittyvän tullilainsäädännön vastaisiin toimiin.

4 artikla.Oma-aloitteinen avunanto. Osapuolet antavat toisilleen apua myös ilman eri pyyntöä, jos ne pitävät sitä tullilainsäädännön oikean soveltamisen kannalta tarpeellisena. Tietoja annetaan erityisesti tullilainsäädännön vastaisista toimista, niissä käytettävistä uusista keinoista ja niihin liittyvistä tavaroista, henkilöistä ja kuljetusvälineistä.

5artikla.Asiakirjojen toimittaminen ja tiedoksiannot. Pyynnön vastaanottanut viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin päätösten ja muiden asiakirjojen toimittamiseksi alueellaan olevalle vastaanottajalle.

6 artikla.Avunantoa koskevien pyyntöjen muoto ja sisältö. Avunantoa koskevat pyynnöt esitetään kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta kirjallisesti pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksymällä kielellä. Pöytäkirjan 6 artiklassa luetellaan tiedot, jotka on sisällytettävä pyyntöön.

7 artikla.Pyyntöjen täyttäminen. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii pyynnön täyttämiseksi vastaaviin toimiin kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman valtionsa muiden viranomaisten lukuun. Pyynnöt täytetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön, sääntöjen ja muiden oikeudellisten välineiden mukaisesti. Osapuolten virkamiehet voivat toisen osapuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin olla läsnä tämän alueella tehtävissä tutkimuksissa.

8 artikla.Tietojen välityksessä käytettävä muoto. Pöytäkirjan 8 artiklassa määrätään tietojen välityksessä käytettävästä muodosta, johon sisältyvät asiakirjajäljennökset, kertomukset ja automaattisella tietojenkäsittelyjärjestelmällä toimitetut tiedot. Alkuperäisiä tiedostoja ja asiakirjoja toimitetaan vain poikkeuksellisesti.

9 artikla.Poikkeukset avunantovelvollisuudesta. Pöytäkirjan 9 artiklassa määrätään avunannosta kieltäytymisperusteista. Avunannosta voidaan kieltäytyä, jos se voisi loukata sopimusvaltioiden täysivaltaisuutta tai saattaisi uhata yleistä järjestystä, turvallisuutta, muita keskeisiä etuja tai teollisia tai liikesalaisuuksia taikka ammatillista salassapitovelvollisuutta Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi myös lykätä avun antamista, jos se häiritsisi meneillään olevia tutkimuksia, syytetoimia tai oikeuskäsittelyjä.

10 artikla.Tietojenvaihto ja luottamuksellisuus. Pöytäkirjan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti toisen osapuolen viranomaisille luovutetut tiedot ovat luottamuksellisia tai rajoitettuun käyttöön tarkoitettuja, osapuolten asiaa koskevista säännöistä riippuen. Niihin sovelletaan salassapitovelvollisuutta ja suojaa, joka myönnetään tiedot vastaanottaneen osapuolen asiaa koskevan lainsäädännön sekä yhteisön toimielimiin sovellettavien vastaavien säännösten mukaisesti. Artiklan 2 kohdan mukaan henkilötietoja saa toimittaa ainoastaan, jos vastaanottava osapuoli sitoutuu suojaamaan ne vähintään samalla tavalla kuin tiedot toimittava osapuoli suojelisi niitä tällaisessa tapauksessa. Osapuolet voivat käyttää pöytäkirjan määräysten mukaisesti saatuja tietoja todistusaineistossa, kertomuksissa ja lausunnoissa sekä oikeudelle esitettävien kanteiden ja syytteiden yhteydessä.

Artiklan 2 kohta liittyy henkilötietojen suojaamiseen, josta perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan on säädettävä lailla. Henkilötietojen suojaamista Suomessa koskevat säännökset sisältyvät henkilötietolakiin (523/1999), joka perustuu osaltaan Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettuun direktiiviin 95/46/EY. Sovellettavaksi voivat tulla lisäksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) säännökset. Henkilötietojen siirrosta Euroopan unionin ulkopuolelle säädetään henkilötietolain 5 luvussa. Artiklan 2 kohdan määräyksiä sovellettaessa tietoja Suomesta luovutettaessa on varmistauduttava, että vastaanottaja turvaa luovutetuille henkilötiedoille Suomen lainsäädännön edellyttämän suojelun myös tilanteissa, joissa sopimus mahdollisesti lakkaa olemasta voimassa. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), erityisesti lain 24 § 1 momentin 2 kohta, määrittelee 10 artiklassa tarkoitettua tietojen vaihtoa koskevat salassapitovelvoitteet.

11 artikla.Asiantuntijat ja todistajat. Artiklan mukaan pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamies voidaan toisen osapuolen toimivaltaan kuuluvalla alueella valtuuttaa esiintymään asiantuntijana tai todistajana tuomioistuin- tai hallintomenettelyissä. Tällainen virkamies saa pyynnön esittäneen osapuolen alueella sen omille virkamiehille voimassa olevan lainsäädännön mukaisen suojan. Todistajan ja asiantuntijan käyttämisestä tuomioistuimessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa.

12 artikla.Avunannosta aiheutuneet kustannukset. Artiklan mukaan osapuolet eivät vaadi toisistaan korvausta pöytäkirjan soveltamisesta aiheutuneista kuluista. Asiantuntijoiden ja todistajien ja muiden kuin julkishallinnon palveluksessa olevien tulkkien ja kääntäjien kustannuksista voidaan kuitenkin pyytää korvaukset.

13 artikla.Soveltaminen. Pöytäkirjan soveltamisesta vastaavat Tadzikistanin keskustulliviranomaiset, komission toimivaltaiset yksiköt sekä tarvittaessa jäsenvaltioiden tulliviranomaiset.

14 artikla.Muut sopimukset. Pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta osapuolten muiden kansainvälisten sopimusten mukaisiin velvoitteisiin. Pöytäkirja täydentää EU:n jäsenvaltioiden ja Tadzikistanin välillä mahdollisesti tehtyjä tai tehtäviä keskinäistä avunantoa koskevia sopimuksia. Pöytäkirjan määräykset kuitenkin syrjäyttävät tällaisten sopimusten määräykset, jotka ovat ristiriidassa pöytäkirjan kanssa.

Päätösasiakirja ja julistukset

Sopimuksen päätösasiakirjaan on liitetty seitsemän osapuolten yhteistä julistusta ja komission ja neuvoston julistus sekä Ranskan yksipuolinen julistus. Julistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia asiakirjoja. Henkilötiedoista annettuun yhteiseen julistukseen on kirjattu tarve huolehtia riittävästä yksityishenkilöiden suojasta. Sopimuksen 5 artiklasta annetun yhteisen julistuksen mukaan korkean tason tapaamisia järjestetään tapauskohtaisesti, kun osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että olosuhteet sellaisia vaativat. Sopimuksen 13 artiklasta annetun yhteisen julistuksen mukaan yhteistyökomiteassa neuvotellaan Tadzikistanin tuontitullipolitiikasta, mukaan lukien tullisuojan muutokset, kunnes Tadzikistan liittyy WTO:hon. Sopimuksen 22 artiklan b alakohdassa ja 33 artiklassa olevasta määräysvallan käsitteestä annetussa yhteisessä julistuksessa vahvistetaan, että määräysvalta riippuu yksittäisten tapausten tosiasiallisista olosuhteista ja luetellaan esimerkit, milloin yhtiön katsotaan olevan toisen yhtiön määräysvallassa. Sopimuksen 32 artiklasta annetun yhteisen julistuksen mukaan pelkästään sen seikan, että viisumi vaaditaan vain tietyn osapuolen luonnollisilta henkilöiltä, ei katsota rajoittavan erityiseen sitoumukseen perustuvia etuja. Sopimuksen 39 artiklasta annetussa yhteisessä julistuksessa sovitaan, mitä käsitteisiin immateriaalioikeudet, teollisoikeudet ja kaupalliset oikeudet sisältyy. Sopimuksen 94 artiklasta annetun yhteisen julistuksen mukaan ilmaisulla erityisen kiireelliset tapaukset tarkoitetaan jommankumman osapuolen tekemää sopimuksen merkittävää rikkomista ja aiheellisilla toimenpiteillä tarkoitetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä. Laittomien maahanmuuttajien palauttamista ja takaisinottoa koskevasta lausekkeesta annetun komission ja neuvoston julistuksen mukaan sopimuksen 70 artikla ei vaikuta takaisinottosopimusten tekemistä koskevan toimivallan sisäiseen jakoon yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken.

Sopimuksen päätösasiakirjaan on liitetty myös yhteisön ja Tadzikistanin välinen kirjeenvaihto yhtiöiden sijoittautumisesta.

2. Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:n säännöksellä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella perustuslain 95 §:n mukaisesti.

3. Voimaantulo

Osapuolet hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen. Sopimuksen tullessa voimaan se korvaa Tadzikistanin tasavallan ja yhteisön välisten suhteiden osalta 18 päivänä joulukuuta 1989 Brysselissä allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen samoin kuin yhteisön ja Euratomin sekä Tadzikistanin tasavallan välillä kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä tehdyn väliaikaisen sopimuksen.

Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

Tadzikistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, jonka osapuolia ovat myös yhteisön jäsenmaat. Sopimuksen määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan. Eduskunta hyväksyy tällaisen sopimuksen vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).

Sopimuksessa itsessään ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten toimivalta yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä jakautuu. Komission ehdotuksessa KOM(2004) 521 katsotaan, että sopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 44 artiklan 2 kohtaa, 47 artiklan 2 kohdan viimeistä virkettä, 55 artiklaa, 57 artiklan 2 kohtaa, 63 artiklan 3 kohtaa, 71 artiklaa, 80 artiklan 2 kohtaa sekä 93, 94, 133 ja 181 a artiklaa. Komission ehdotuksessa uusina oikeusperustoina ovat maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä koskeva 63 artiklan 3 kohta ja taloudellista, teknistä ja rahoitusyhteistyötä kolmansien maiden kanssa koskeva 181 a artikla. Sovellettavaksi tulevat oikeusperustat antavat viitteitä siitä, miltä osin sopimus sisältää yhteisön toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Yksityiskohtaisen arvion tekemistä toimivallanjaosta tässä vaiheessa vaikeuttaa se, että toimivallanjako sekasopimuksissa riippuu paitsi yhteisön toimivallan laajuudesta myös siitä, päättääkö yhteisö käyttää muuta kuin yksinomaista toimivaltaansa sopimusta hyväksyttäessä.

Yhteisöllä on katsottava olevan yksinomainen toimivalta niiden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen määräysten osalta, jotka on sisällytetty myös kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Tadzikistanin tasavallan välillä tehtyyn väliaikaiseen sopimukseen. Tällaisia määräyksiä ovat kumppanuussopimuksen III osaston määräykset tavarakaupasta, 38 artiklan 1 kohdan määräykset tavaroiden, palvelujen tai henkilöiden liikkuvuuteen liittyvistä maksuista, 39 artiklan 1 kohdan määräykset immateriaalioikeuksien, teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojelusta, 40 artiklan 4 kohdan määräykset kauppaa koskevan kilpailulainsäädännön soveltamisesta, 42 artiklan määräykset yhteistyöstä tavara- ja palvelukaupan alalla, 45 artiklan määräykset yhteistyöstä julkisten hankintojen alalla, 46 artiklan määräykset yhteistyöstä standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla, 50 artiklan määräykset yhteistyöstä maatalouden ja maatalouden raaka-aineita jalostavan teollisuuden alalla, 63 artiklan määräykset yhteistyöstä tullialalla ja siihen liittyvän keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn pöytäkirjan määräykset, 64 artiklan määräykset tilastoalan yhteistyöstä, 81 artiklan määräykset WTO:n perustamissopimusta koskevien viittausten tulkinnasta, 85-90, 94, 95, 97 ja 99 artiklan erinäiset määräykset sekä 92 artiklan määräykset Euroopan energiaperuskirjan soveltamisesta.

Sopimukseen erottamattomana osana sisältyvä keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehty pöytäkirja on sisällytetty myös väliaikaiseen yhteisösopimukseen ja sen määräysten on katsottava näin ollen kuuluvan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Yhteisöillä ei ole toimivaltaa toteuttaa niin sanottua poliittista vuoropuhelua kolmansien valtioiden kanssa, joten sopimuksen asiaa koskevat määräykset (II osasto) kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Muilta kuin edellä mainituilta osin sopimuksen määräykset kuuluvat osittain Euroopan yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Jäsenvaltioiden ja yhteisön jaetun toimivallan osalta jäsenvaltioilla on edelleen merkittävässä määrin toimivaltaa erityisesti sopimuksen työehtoja (17-19 artikla), sijoittautumista (20-26 artikla), palvelujen tarjoamista (27-30 artikla) ja pääomanliikkeitä (38 artikla) koskevien määräysten osalta. Sama koskee myös useita sopimuksen VI osaston (sosiaalis-taloudellinen yhteistyö) kattamia aloja sekä määräyksiä oikeus- ja sisäasioista (VIII osasto) ja kulttuurista (IX osasto).

Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta määräyksestä on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).

Sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että sopimuksen olennaisen osan muodostavat perus- ja ihmisoikeudet sellaisina kuin ne määritellään erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa, Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 45/2000 vp; PeVL 31/2001 vp), etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Tällaisilla määräyksillä on kuitenkin aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimuksen 94 artiklan mukaisen neuvottelu- ja sanktiomenettelyn vuoksi, joten sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (ks. PeVL 31/2001 vp).

Sopimuksen sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjontaa koskevat 20-37 artiklat ja 38 artiklan ulkomaisia suoria investointeja koskevat määräykset sisältävät jäsenvaltion toimivaltaan ja Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvaa sääntelyä.

Sopimuksen 85 artiklan mukaan osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että toisen osapuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoviranomaisille vedotessaan yksilöllisiin tai omaisuuteensa kohdistuviin oikeuksiinsa. Sanamuodoltaan samanlainen määräys sisältyy myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan väliaikaiseen sopimukseen. Määräyksen on katsottava koskevan siinä yhteydessä vain kauppaa ja sen liitännäistoimenpiteitä. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 85 artiklassa se sisältää myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, joka liittyy Suomessa perustuslain 6 ja 21 §:n noudattamiseen ja kuuluu lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 86 artiklan kanssa sanamuodoltaan samanlainen määräys sisältyy myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan väliaikaiseen sopimukseen. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen yhteydessä määräys vaikuttaa myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluviin muihin määräyksiin sekä useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), valmiuslaki (1080/1991), laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992), puolustustilalaki (1083/1991), laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990) ja laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996). Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 92 artiklassa määrätään Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja sen pöytäkirjojen soveltamisesta niiltä osin kuin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kysymykset kuuluvat sen soveltamisalaan. Sananmuodoltaan samanlainen määräys sisältyy väliaikaiseen yhteisösopimukseen, jossa sen merkitys rajoittuu energiaperuskirjan ja väliaikaisen sopimuksen määräysten väliseen suhteeseen. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 92 artiklassa määräys sisältää kahden lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä sisältävän sopimuksen määräysten etusijaa koskevan määräyksen ja kuuluu siten itsekin lainsäädännön alaan.

4.2. Käsittelyjärjestys

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 11 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustavan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Luxemburgissa 11 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustavan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 13 päivänä tammikuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkoasiainministerin sijainen Pääministeri
Matti Vanhanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.