HE 215/2005

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia. Kainuun maakuntavaltuustoa ja sen vaaleja koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että maakuntavaltuutettujen määrä määräytyisi kuntalain säännöksien mukaisesti, maakuntavaaleissa luovuttaisiin kuntakohtaisista kiintiöistä ja vaalit käytäisiin koko kokeilualueella yhtenä vaalipiirinä kunnallisvaalien säännöksiä soveltuvin osin noudattaen. Ennakkoäänestysoikeus laajenisi koskemaan kaikkia kotimaassa olevia ennakkoäänestyspaikkoja. Vaalitavan muutoksen yhteydessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös maakuntahallinnon rahoituksen perusteista ja maakuntahallinnolle asetettaisiin velvoite suunnitella mahdollisen alijäämän kattamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Vaalan kunnan osallistumista maakuntahallintoon koskevat ja maakuntavaltuuston toimivaltaa Kainuun kehittämisrahan hallinnoinnissa koskevat säännökset saatettaisiin ajan tasalle.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
YLEISPERUSTELUT
1. Johdanto
2. Nykytila
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
2.2. Nykytilan arviointi
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset vaikutukset
4.2. Yhteiskunnalliset vaikutukset
5. Asian valmistelu
5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
5.2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotuksen perustelut
2. Voimaantulo
3. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
LAKIEHDOTUS
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta
LIITE
RINNAKKAISTEKSTIT
Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Kainuun hallintokokeilu on alkanut vuoden 2005 alussa ja ensimmäiset maakuntavaalit käytiin lokakuussa 2004 kunnallisvaalien yhteydessä. Ensimmäiset käytännön kokemukset maakuntahallinnon toiminnasta on saatu ja kokeilun seurantaryhmä on antanut ensimmäisen väliraporttinsa.

Kainuun maakuntahallinnon toteutunut rakenne on luotu perussopimuksella, jossa maakunnan tehtäviä on sosiaali- ja terveydenhuollossa laajennettu. Perussopimuksella on myös järjestetty maakunnan ja sen jäsenkuntien välinen taloudellinen suhde. Maakuntahallinto on organisoitu yhdeksi kuntayhtymäksi.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (hallintokokeilulaki) (343/2003) muutostarpeet ovat syntyneet osin muiden hallintorakenteiden muutoksista. Vaalan kunta on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiriin Kainuun erityishuoltopiiristä, eikä sen osallistuminen näihin tehtäviin Kainuun maakuntahallinnossa ole enää tarpeen. Kainuun kehittämisrahaa koskevat hallinnonalakohtaiset säännökset ovat muuttuneet joiltain osin ja tämän vuoksi on tarpeen saattaa hallintokokeilulain 10 §:n viittaukset ajan tasalle.

Ensimmäisistä maakuntavaaleista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kuntakohtaisiin kiintiöihin perustuvassa vaalijärjestelmässä on vakavia puutteita. Järjestelmä monimutkaisuudessaan vaikeuttaa kansalaisten osallistumista hallintoon, eikä se kuitenkaan tyydyttävästi takaa pienten kuntien edustusta maakuntavaltuustossa.

2. Nykytila
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Hallintokokeilulain 8 §:ssä säädetään muun muassa maakuntavaltuutettujen lukumäärästä ja Vaalan kunnan osallistumisesta maakuntavaltuustoon. Säännöksen mukaan maakuntavaltuutettuja on 39 ja Vaalan kunta lähettää kaksi edustajaa valtuustoon. Vaalan edustajat osallistuvat valtuuston työskentelyyn vain laissa säädetyissä tehtävissä.

Valtuutettujen määrää koskeva säännös liittyy maakuntavaltuuston vaaleja koskeviin säännöksiin. Maakuntavaaleissa sovelletaan muista vaaleista voimakkaasti poikkeavia säännöksiä. Maakuntavaltuuston ehdokkaat asetetaan ja valitaan kunnittain, mutta äänet lasketaan koko kokeilualueella ja äänestäjä voi äänestää ketä hyvänsä kokeilualueella asetettua ehdokasta kuntarajoista huolimatta. Kunkin kunnan paikkaluku maakuntavaltuustossa määrätään ennen vaaleja väestön suhteessa, mutta jokaiseen kuntaan tulee vähintään yksi paikka.

Vaalien suhteellisuuden ja kuntakohtaisten valtuustopaikkojen yhteensovittaminen vaatii, että puolueiden ja yhteislistojen viimeisiä paikkoja on mahdollista siirtää kunnasta toiseen. Varavaltuutettu määrätään samasta kunnasta kuin esteelliseksi tullut valtuutettu, mikä saattaa pienten kuntien ja ryhmien kohdalla aiheuttaa ongelmia.

Vaalit on toimitettu yhden kerran ja käytännön kokemuksia on kirjattu sisäasiainministeriössä toimivan kokeilun seurantaryhmän väliraporttiin. Arvontoihin paikkojen jakamisessa ei jouduttu turvautumaan. Vaalien toteuttaminen aiheutti osin kaksinkertaista työtä, kun ehdokasasettelun tehtäviä hoidettiin kunnissa ja maakuntavaalien keskusvaalilautakunnassa. Kuntakohtainen ehdokasasettelu saattaa vaikeuttaa pienryhmien ehdokasasettelua. Ennakkoäänestysmahdollisuuden rajautuminen ainoastaan kokeilualueen ennakkoäänestyspaikkoihin herätti tyytymättömyyttä ja joissain tapauksissa se on estänyt äänestämisen maakuntavaaleissa.

Paikkojen jakaminen kuntiin toi esiin vaalisäännöksiin liittyviä ongelmia. Suomusalmelta ja Kuhmosta jouduttiin siirtämään Vasemmistoliiton paikat Puolangalle ja Vuolijoelle. Vuolijoen kunnasta on väestömäärän perusteella vain yksi maakuntavaltuutettu. Paikkojen siirtämisen seurauksena tuo ainut paikka on Vasemmistoliiton valtuutetulla, mutta Vuolijoella Vasemmistoliitto sai ainoastaan 12,4 % äänistä Suomen Keskustan saadessa 48,3 %. Vuolijoen edustus maakuntavaltuustossa on ongelmallinen kuntalaisten kannalta ja poliittisesti.

Käydyissä vaaleissa valituksi tulleiden ehdokkaiden saamat äänet vaihtelivat 51-1593 äänen välillä. Ilman kuntakohtaisia kiintiöitä ne olisivat vaihdelleet 110-1593 äänen välillä. Varajäsenten osalta vastaavat vaihteluvälit ovat 12-287 ja 68-206 Vaalisäännöksiin liittyy edustuksellisuuden ongelma, kun samassa poliittisessa ryhmässä tulee maakuntavaltuustoon valituksi pienemmällä äänimäärällä kuin listalta jää ehdokkaita valitsematta. Käydyissä vaaleissa ongelma koski erityisesti Suomen Keskustan ehdokkaita. Myös varavaltuutetuksi voi päästä sovelletuilla säännöksillä erittäin pienellä äänimäärällä.

Kuntien ja maakuntahallinnon taloudelliset suhteet liittyvät läheisesti myös maakuntavaalijärjestelmään kunnallisen itsehallinnon kautta. Hallintokokeilulaissa ei ole säännöksiä rahoituksen määräytymisperusteista. Rahoitus on järjestetty kuntien välisessä perussopimuksessa.

Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena (59,9 %) kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen.

Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän vuoden siirtymäsäännöstä siten, että vasta vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia.

Kainuun maakuntahallintoa eivät koske kuntalain (365/1995) alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevat säännökset. Syynä on hallintokokeilulain 41 §, jossa säädetään kuntalain soveltamisesta. Maakuntahallinto rinnastuu pykälässä kuntayhtymään, jota alijäämän kattamisvelvoite ei koske.

2.2. Nykytilan arviointi

Maakuntavaltuutettujen määrä, vaalijärjestelmä ja rahoitusjärjestely kuntien ja maakuntahallinnon välillä muodostavat kokonaisuuden.

Maakuntavaltuutettuja on tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin samankokoisessa kunnassa on valtuutettuja. Maakunnan tehtävät ovat erittäin laaja ja merkittävä osa kunnan tehtävistä ja tehtävien perusteella maakuntavaltuutettuja voisi olla nykyistä suurempi määrä. Osaltaan maakuntavaltuutettujen pienemmästä määrästä syntyy vaalijärjestelmään vaatimus jokaisen kokeilualueen kunnan edustuksen turvaamisesta. Jos maakuntavaltuutettuja olisi kuntalain säännösten mukaiset viisikymmentäyhdeksän, olisi riski jonkin kunnan jäämisestä ilman valtuutettua selvästi nykyistä pienempi.

Ehdokasasettelu ja maakuntavaltuustopaikkojen kuntakohtainen täyttäminen heikentävät vaalien ymmärrettävyyttä ja lopputuloksen suhdetta annettuihin ääniin. Kun saman poliittisen ryhmän ehdokkaista vähemmän ääniä saaneita tulee valituksi kotikunnan perusteella, estyy äänestäjien ilmaiseman tahdon toteutuminen. Ongelman suuruutta kuvaa, että maakuntavaaleissa kuudenneksitoista eniten ääniä saanut Suomen Keskustan ehdokas jäi valitsematta 286 äänellä ja viimeinen valituksi tullut keskustan ehdokas sai 166 ääntä.

Vaalijärjestelmän yleinen monimutkaisuus on ongelma. Jos äänestäjien on vaikeaa ymmärtää, miten heidän äänensä vaikuttaa vaalien tulokseen, heikkenee äänestysmotivaatio ja maakuntavaltuuston legitimiteetti. Kun myös poliittisten toimijoiden on vaikea ymmärtää järjestelmää, menettää maakuntahallinto osan kansanvaltaisesta pohjastaan.

Vaalijärjestelmän puutteet ovat niin mittavat, että kuntakohtaisesta edustuksesta saatava hyöty on pienempi kuin sen haitat. Tähän vaikuttaa sekin, että ainoassa tapauksessa, jossa säädökset turvasivat kunnasta tulevan edustuksen, edustus on poliittisesti ristiriidassa kunnassa annettujen äänien kanssa. Myös ennakkoäänestysmahdollisuuden tiukka rajaaminen kokeilualueen ennakkoäänestyspaikkoihin on heikentänyt osallistumista vaaleihin.

Kuntakohtaisen edustuksen yksi merkittävä perustelu on ollut, että maakuntavaltuustolla on mahdollisuus aiheuttaa päätöksillään kunnille kustannuksia, mikä vaatii kuntakohtaisen edustuksen maakuntavaltuustoon. Hallintokokeilulaissa ei ole säännöksiä kunnilta maakuntaan tulevan rahoituksen perusteista. Maakunnan perussopimuksessa määritelty rahoitusjärjestelmä asettaa maakunnalle taloudelliset rajat, joita se ei voi omilla päätöksillään ylittää. Näin taloudelliset suhteet eivät välttämättä vaadi kuntakohtaista edustusta maakuntavaltuustoon.

Vaalijärjestelmän perustana olevan rahoitusjärjestelmän tulisi perustua lakiin, jotta sen pysyvyys olisi yhteydessä vaalisäännösten pysyvyyteen. Rahoitusjärjestelmä sisällöllisesti antaa mahdollisuuden vaalijärjestelmän muuttamiseen, mutta sen perusta ei ole lainsäädännössä. Tämän vuoksi olisi syytä ottaa lakiin säännös maakuntahallinnon ja kokeilualueen kuntien rahoitusjärjestelyn perusteista ja näin vahvistaa jo perussopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden jatkuvuus.

Kainuun maakuntahallinto ei ole laajuudeltaan, päätöksenteko- eikä rahoitusjärjestelyiltään tavanomainen kuntayhtymä. Rahoitusjärjestely asettaa maakunnalle taloudelliset rajat, joihin sen on kyettävä sopeuttamaan toimintansa. Monilta osin maakuntahallinto muistuttaa enemmän kuntaa kuin tavanomaista kuntayhtymää. Periaatteessa on mahdollista, että maakuntahallintoon voi syntyä alijäämää. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää, että alijäämän kattamiseen olisi selkeä lainsäädännöstä johtuva velvollisuus. Kokeilualueen kunnallistaloudessa on jo peruskunnissa runsaat alijäämät ja käytännössä verotulot, joilla maakuntahallinnonkin menot katetaan, eivät ole kasvaneet kustannusten mukana.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on selkeyttää Kainuun maakuntavaalien vaalijärjestelmää niin, että äänestäjillä on mahdollisuus ymmärtää valtuutettujen valitseminen ja sen liittyminen annettuihin ääniin. Vaalijärjestelmän tavoitteena on, että valituiksi tulevat kustakin ryhmästä eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Muutokset ehdotetaan toteutettaviksi niin, että riittävä yhteys kuntien ja maakuntahallinnon välillä säilyy, kun tarkastellaan valtuutettujen määrän, vaalijärjestelmän ja maakuntahallinnon rahoituksen perusteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Samalla tavoitteena on saattaa ajanmukaisiksi Vaalan kunnan osallistumista koskevat ja Kainuun kehittämisrahaa koskevat säännökset.

Kainuun maakunnan luonne uudenlaisena julkisen hallinnon toimijana saattaa ongelmien kasautuessa vaikeuttaa alueen julkisen talouden hallintaa ja siksi tavoitteena on myös varmistaa, ettei maakuntaan synny kuntien lisäksi uutta alijäämäistä julkista taloutta.

Lakiesityksessä ehdotetaan Kainuun maakuntavaltuutettujen määrän nostamista nykyisestä kolmestakymmenestäyhdeksästä viiteenkymmeneenyhdeksään. Säätämistapaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että valtuutettujen lukumäärää ei suoraan säädettäisi hallintokokeilulaissa, vaan valtuutettujen lukumäärään sovellettaisiin kuntalain kunnanvaltuutettujen lukumäärää koskevaa säännöstä.

Maakuntavaaleja koskevat säännökset ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan. Maakuntavaaleissa luovuttaisiin kuntakohtaisesta valtuustopaikkojen täyttämisestä ja ehdokkaiden asettamisesta. Maakuntavaalit käytäisiin koko kokeilualueella yhtenä vaalipiirinä. Maakuntavaltuutettujen määrän nostaminen pienentää merkittävästi riskiä, että jokin kokeilualueen kunnista jäisi kokonaan ilman edustusta maakuntavaltuustoon. Maakuntavaaleihin ehdotetaan sovellettavaksi kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä.

Ennakkoäänestysoikeutta laajennettaisiin maakuntavaaleissa niin, että äänestää voisi ennakkoon kotimaassa olevilla ennakkoäänestyspaikoilla. Ennakkoon äänestäminen olisi edelleen rajoitetumpaa kuin muissa vaaleissa, koska ulkomailla olevissa ennakkoäänestyspaikoissa ei maakuntavaaleissa voisi äänestää.

Lakiehdotuksen mukaan maakuntavaalien keskusvaalilautakunnan tehtävät annettaisiin Kajaanin keskusvaalilautakunnalle.

Kokeilualueen kuntien ja maakuntahallinnon välisen rahoituksen perusteista ehdotetaan säädettäväksi, että rahoitus tulisi perussopimuksessa määritellä kaikille kunnille samansuuruisena osuutena kunnan perussopimuksessa määritellyistä tuloista tai summana asukasta kohden. Rahoitus on perussopimuksessa määritelty osuutena kunkin kunnan tuloista, joten säännös ei asiallisesti muuttaisi nykytilaa. Säännös olisi kuitenkin merkittävä arvioitaessa peruskuntien ja maakuntahallinnon suhdetta itsehallinnon kannalta. Rahoitusperusta, joka antaa kunnille mahdollisuudet asettaa selkeät rajat maakuntahallinnon taloudelle, turvaa kuntien aseman ja itsehallinnon, kun vaalijärjestelmään sisältyy mahdollisuus, että jokin kunta jää ilman edustusta maakuntavaltuustoon.

Kuntalain soveltamista koskevaa hallintokokeilulain pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että alijäämän kattamista koskevat säännökset koskisivat myös maakuntahallintoa.

4. Esityksen vaikutukset
4.1. Taloudelliset vaikutukset

Maakuntavaltuutettujen lukumäärän lisääminen aiheuttaa Kainuun maakuntahallinnolle lisäkustannuksia maakuntavaltuuston kokouksien järjestämisestä. Lisäkustannuksia syntyy kokouspalkkioista, matkakustannuksista ja asiakirjojen laajemmasta jakelusta. Kustannukset eivät ole merkittäviä maakuntahallinnon talouden kannalta.

Maakuntavaalien vaalijärjestelmän muuttamisella ei sinänsä ole taloudellisia vaikutuksia. Ennakkoäänestyksen laajentaminen kaikkiin Suomen alueella oleviin ennakkoäänestyspaikkoihin aiheuttaa kuitenkin jonkin verran lisäkustannuksia. Äänestyslippuja joudutaan painattamaan suurempi määrä ja niiden kuljettamisesta aiheutuu lisäkustannuksia. Toiseksi ennakkoäänestyspaikkojen henkilöstön kouluttaminen myös Kainuun maakuntavaaleihin aiheuttaa lisäkustannuksia.

Maakuntahallinnon ja peruskuntien välisen rahoitusperusteen kirjaamisella lakiin ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia, koska toiminnassa oleva järjestelmä ei muuttuisi. Alijäämän kattamisen suunnittelun lakisääteisyydellä ei olisi suoraa vaikutusta maakuntahallintoon, koska sillä ei ole alijäämiä. Maakuntahallinnon taloussuunnittelu perustuu tällä hetkellä tasapainoisiin talousarvioihin, mutta yllättävä kehitys tuloissa voi aiheuttaa alijäämää. Sellaisissa olosuhteissa alijäämän kattamisen pakollisuudella on merkitystä maakuntahallinnon taloutta koskevan päätöksenteon kannalta.

Esitys voidaan toteuttaa päätettyjen valtiontalouden kehysten puitteissa.

4.2. Yhteiskunnalliset vaikutukset

Ehdotetut muutokset maakuntavaalien järjestämiseen, maakuntahallinnon rahoituksen perusteista säätämiseen ja maakuntavaltuutettujen määrään vaikuttavat keskeisimmin kansalaisten osallistumiseen maakuntahallintoon ja sen kansanvaltaisuuteen. Ehdotetuilla muutoksilla Kainuun maakuntavaalit muuttuvat nykyistä helpommin ymmärrettäviksi sekä äänestäjien että päätöksentekijöiden kannalta.

Maakuntavaltuutettujen määrän lisääminen pienentää merkittävästi todennäköisyyttä, että jostain kokeilualueen kunnasta ei tulisi lainkaan valtuutettua maakuntavaltuustoon. Valtuutettujen lukumäärän lisääminen parantaa myös pienryhmien mahdollisuuksia saada edustajiaan maakuntavaltuustoon maakuntavaaleissa. Muutoksen jälkeen Kainuun maakuntahallinnossa olisi sama määrä valtuutettuja kuin vastaavan kokoisessa kunnassa, eikä asukkaiden osallisuus maakuntahallintoon olisi näiltä osin rajatumpaa kuin kunnissa.

Luopuminen kuntakohtaisista kiintiöistä maakuntavaltuuston paikkojen täyttämisessä yksinkertaistaisi merkittävästi vaalijärjestelmää. Se myös takaisi, että vaaleissa kustakin ryhmästä maakuntavaltuutetuiksi valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Tämä muutos helpottaisi vaalijärjestelmän ymmärtämistä ja osaltaan parantaisi asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Maakuntavaalien ehdokasasettelukin yksinkertaistuisi siirryttäessä aidosti yhden vaalipiirin järjestelmään.

Ennakkoäänestysmahdollisuuden laajentaminen kokeilualueen ennakkoäänestyspaikoista koko maan alueelle lisäisi asukkaiden mahdollisuuksia osallistua vaaleihin, mihin heillä on perustuslain 14 §:n takaama oikeus. Ennakkoäänestysmahdollisuuden rajaaminen kokeilualueelle on vaikeuttanut äänestämistä niille, jotka oleskelevat opiskelun tai työn takia kokeilualueen ulkopuolella. Maakuntavaalien äänestyslippujen jakelu Kainuun ulkopuolella oleviin kuntiin saattaa aiheuttaa riskin, että niitä käytetään vahingossa muiden kuntien kunnallisvaaleissa. Riskiä pyritään ennaltaehkäisemään ohjeistuksella ja koulutuksella.

Maakuntahallinnon rahoitusjärjestelmän perusteista säätäminen laissa ei välittömästi muuttaisi nykytilannetta, mutta se vaikuttaa vaalijärjestelmän arviointiin kunnallisen itsehallinnon kannalta. Vailla välittömiä vaikutuksia olisi myös alijäämän kattamisvelvoitteen ulottaminen koskemaan Kainuun maakuntahallintoa. Mahdollisessa alijäämätilanteessa säännös vaikuttaisi maakuntahallinnon taloudelliseen päätöksentekoon.

5. Asian valmistelu
5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Vuoden 2004 Kainuun maakuntavaaleista tekivät arvioinnin sekä oikeusministeriö ylimpänä vaaliviranomaisena että sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä. Kummassakin arvioinnissa ehdotettiin vaalijärjestelmän muuttamista niin, että kuntakohtaisista kiintiöistä luovuttaisiin.

Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä on seurannut tarkoin maakuntahallinnon valmistelua ja ensimmäisiä kokemuksia. Pääasialliset ehdotukset ovat tulleet esiin tämän seurannan yhteydessä. Itse lakiehdotus on valmisteltu sisäasiainministeriössä ja valmistelun yhteydessä on kuultu oikeusministeriötä sekä Kainuun maakuntahallinnon edustajia jo ennen varsinaista lausuntokierrosta. Myös hallintokokeilun seurantaryhmän sihteeristö on osallistunut vaihtelevasti ehdotuksen valmisteluun.

5.2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Ehdotuksesta on saatu lausunnot kokeilualueen kunnilta, Vaalan kunnalta, Kainuun maakuntahallinnolta, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työministeriöltä, ympäristöministeriöltä ja Suomen Kuntaliitolta. Lisäksi lausuntopyyntö ja esitysluonnos ovat olleet sisäasiainministeriön internetsivulla nähtävinä ja niistä on voinut sähköpostitse antaa palautetta valmistelijalle. Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ja Vasemmistoliiton Kainuun piirijärjestöt ovat antaneet lausuntonsa.

Lausunnoissa pääosin hyväksytään esitetyt muutokset. Ministeriöt ovat tehneet teknisluonteisia ja esityksen perusteluja koskevia huomioita. Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi ehdottanut, että Kainuun kehittämisrahasta irrotettaisiin perustienpidon määrärahat. Tätä ehdotusta ei ole toteutettu esityksessä.

Vaalijärjestelmän muuttaminen saa kainuulaisten toimijoiden hyväksynnän. Maakuntavaltuutettujen määrän lisäämiseen suhtautuvat kriittisesti Kajaanin kaupunki, Ristijärven ja Suomussalmen kunnat sekä maakuntahallinto. Lausunnon antaneista puolueiden piirijärjestöistä Kainuun Kokoomus suhtautuu maakuntavaltuutettujen määrän lisäämiseen kielteisesti.

Lausuntojen perusteella muutettiin lakiehdotusta rahoituksen perustan ja alijäämän kattamisen osalta. Myös perusteluihin tehtiin lausuntokierroksen perusteella muutoksia.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

8 §. Maakuntavaltuusto. Pykälän 2 ja 3 momentit ehdotetaan muutettaviksi. Ehdotetulla 2 momentin muutoksella muutettaisiin maakuntavaltuutettujen lukumäärää. Voimassa olevassa laissa säädetään maakuntavaltuustossa olevan 39 jäsentä. Ehdotetun säännöksen mukaan maakuntavaltuutettujen lukumäärä määräytyisi kuntalain 10 §:n mukaisesti. Laskennan pohjana olisi kokeilualueen kuntien yhteenlaskettu asukasluku. Säännöksen mukaan 60 001 - 120 000 asukkaan kunnassa valtuutettuja on 59. Kokeilualueella on tällä hetkellä asukkaita noin 84 000.

Pykälän 3 momentin muutos koskisi Vaalan kunnan edustajien oikeutta osallistua maakuntavaltuuston toimintaan. Vaala ei enää ole jäsen Kainuun erityishuoltopiirissä ja näin ollen sen edustajien ei tule voida osallistua erityishuoltoa koskevien asioiden käsittelyyn Kainuun maakuntavaltuustossa. Kainuun liiton jäsenyyteen perustuvien tehtävien käsittelyyn Vaalan edustajat edelleen osallistuisivat. Tällaisia tehtäviä ovat maakuntakaava-asiat, rakennerahastoasiat ja maakunnan liiton aluekehitystehtävät.

10 §. Maakuntavaltuuston tehtävät kansallisen kehittämisrahoituksen hallinnoinnissa. Ehdotuksen mukaan pykälän 1 momentin 1 kohdan viittaus ehdotetaan muutettavaksi nykyisen alueiden kehittämislain (602/2002) mukaiseksi. Asiallisesti maakuntavaltuuston toimivalta Kainuun kehittämisrahaa koskevassa päätöksenteossa ei muuttuisi.

Momentin 9 ja 10 kohdat ehdotetaan korjattavaksi voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi. Vesihuollon tukemisesta annettu laki (686/2004) on korvannut aiemman lain ja valtioneuvoston päätöksen.

16 §. Maakuntahallituksen eri kokoonpanot. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi Vaalan kunnan edustajan osallistumisoikeuden osalta. Koska Vaala ei enää kuulu Kainuun erityishuoltopiiriin, ei sen edustaja maakuntahallituksessa voisi osallistua erityishuoltoa koskevien tehtävien käsittelyyn.

23 §. Peruspalveluiden rahoitus. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen otettaisiin säännös, jonka mukaan kunnilta maakuntahallinnolle tuleva rahoitus tulisi perussopimuksessa määritellä kaikille kunnille samansuuruisena osuutena kunnan perussopimuksessa määritellyistä tuloista tai summana asukasta kohden. Tällä hetkellä perussopimuksessa rahoitus on määritelty tietyksi osuudeksi kunnan erikseen mainituista tuloista. Käytännössä uusi säännös ei aiheuttaisi muutosta nykytilaan.

Säännöksen on tarkoitus koskea kaikkea kunnista maakunnalle tulevaa rahoitusta ja se nostaisi rahoitusjärjestelmää koskevan sääntelyn lain tasolle. Tällä on suuri merkitys kuntien itsehallinnon turvaamiselle hallintokokeilun oloissa. Säännös takaa, ettei maakuntahallinto pysty suoraan omilla päätöksillään lisäämään jäsenkuntien menoja. Kuntien menotason muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista. Perussopimuksessa voitaisiin sopia siirtymäajoista muutosten yhteydessä.

Säännös koskisi perussopimuksessa olevaa määrittelyä, eikä sillä olisi vaikutusta nykyisessä perussopimuksessa olevaan siirtymäkauteen maksujen yhtenäistämisessä.

24 §. Maakuntavaalit. Pykälän 1 momentti säilyisi muuttumattomana, mutta muilta osin luovuttaisiin pykälässä olleista säännöksistä valtuutettujen paikkojen jakamisesta kunnittain sekä varavaltuutettuja ja ehdokaslistoja koskevasta sääntelystä. Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi.

Pykälän uudessa 2 momentissa säädettäisiin kokeilualueen olevan yksi vaalipiiri maakuntavaaleissa. Muutos sisältää koko vaalijärjestelmän muuttamisen ydinosan.

Pykälän uudessa 3 momentissa säädettäisiin kuntalain, vaalilain (714/1998) ja ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetun lain (414/2000) kunnallisvaaleja koskevien säännösten soveltamisesta maakuntavaaleihin. Tarkoituksena on, että maakuntavaaleissa noudatetaan kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä mahdollisimman laajasti. Poikkeuksista säädettäisiin hallintokokeilulaissa.

25 §. Äänioikeus ja äänioikeusrekisteri. Äänioikeus maakuntavaaleissa pysyisi ennallaan, mutta sitä koskeva säännös ehdotetaan muotoiltavaksi uudelleen. Viittaus äänioikeuteen kunnallisvaaleissa parantaa pykälän ymmärrettävyyttä nykyiseen verrattuna.

Toisessa momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kunnallisvaaleissa ja maakuntavaaleissa käytetään yhteistä äänioikeusrekisteriä. Yhteinen äänioikeusrekisteri pienentää virhemahdollisuuksia ja kustannuksia.

26 §. Yleinen vaalikelpoisuus. Yleistä vaalikelpoisuutta koskeva pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska yleinen vaalikelpoisuus määräytyisi vaalilainsäädännön perusteella samalla tavalla kuin kunnallisvaaleissa.

Vaalikelpoisuuden rajoituksia maakuntavaaleissa koskeva hallintokokeilulain 27 § jäisi voimaan muuttamattomana.

28 §. Vaalien toimittaminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska vaalilain soveltamisesta säädettäisiin jo uudessa 24 §:ssä.

29 §. Ennakkoäänestysoikeus. Ennakkoäänestysoikeudesta ehdotetaan säädettäväksi, että maakuntavaaleissa voisi äänestää ennakkoon kaikissa Suomen alueella olevissa ennakkoäänestyspaikoissa. Säännös merkitsisi laajennusta nykyiseen maakuntavaalien ennakkoäänestykseen, jossa se on sallittu vain kokeilualueen ennakkoäänestyspaikoissa.

Säännös merkitsisi edelleen rajoitusta vaalilainsäädännön ennakkoäänestysoikeuteen. Ennakkoäänestyksen järjestäminen myös ulkomailla olevissa äänestyspaikoissa lisäisi ennakkoäänestyksen kustannuksia merkittävästi, eikä se kuitenkaan vastaavasti lisäisi äänestysmahdollisuuksia Kainuun maakuntavaaleissa. Lain voimassaoloaikana järjestetään yhdet maakuntavaalit. Jos järjestelmä tulee pysyväksi, järjestettäneen ennakkoäänestys myös maakuntavaaleissa vaalilainsäädännön mukaisesti.

30 §. Ehdokasasettelu. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaan. Viittaus vaalilakiin käy tarpeettomaksi, kun sen soveltamisesta säädettäisiin 24 §:ssä. Kuntakohtaisesta ehdokasasettelusta johtuvat vaaliliitto- ja yhteislistasäännökset käyvät tarpeettomiksi, kun kuntakohtaisesta ehdokasasettelusta ja valtuutettujen valinnasta luovutaan. Kunnallisvaaleja koskevien säännösten soveltaminen tekee tarpeettomaksi erillisen ehdokkaiden määrää koskevan säännöksen, mikä merkitsee, että kullekin listalle voitaisiin asettaa ehdokkaita puolitoistakertainen määrä maakuntavaltuutettujen määrään nähden.

Ehdotetun 1 momentin mukaan maakuntavaalien ehdokashakemukset olisi tehtävä Kajaanin keskusvaalilautakunnalle, joka käsittelisi hakemukset ja laatisi maakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmän. Kahdenkertainen työ ehdokasasettelussa käy tarpeettomaksi, kun ehdokkaita ei aseteta kunnittain.

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin puolueiden ehdokasasettelusta maakuntavaaleissa. Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin, että valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvittaisiin vähintään 100 kokeilualueella äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaadittava henkilömäärä olisi kymmenkertainen kunnallisvaaleihin verrattuna. Ero on perusteltu, koska kokeilualueen väestömäärä on varsin suuri keskimääräiseen kuntaan nähden.

Ehdotetun 4 momentin mukaan puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehet kunnallisvaaleissa voisivat edelleen toimia vaaliasiamiehinä myös maakuntavaaleissa. Sama säännös sisältyy voimassaolevaan hallintokokeilulain 30 §:ään.

31 §. Vaaliviranomaiset. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska Kajaanin keskusvaalilautakunnan tehtävät maakuntavaaleissa tulevat säädetyksi muissa pykälissä.

32 §. Maakuntavaltuuston paikkojen jako kuntien kesken. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se käy tarpeettomaksi luovuttaessa kuntakohtaisesta valtuutettujen valinnasta maakuntavaaleissa.

33 §. Vaalin tuloksen laskenta kunnassa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se käy tarpeettomaksi luovuttaessa kuntakohtaisesta valtuutettujen valinnasta maakuntavaaleissa.

34 §. Vaalien tuloksen määrääminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se käy tarpeettomaksi luovuttaessa kuntakohtaisesta valtuutettujen valinnasta maakuntavaaleissa.

35 §. Valtuutettujen paikkojen täyttäminen kunnittain. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se käy tarpeettomaksi luovuttaessa kuntakohtaisesta valtuutettujen valinnasta maakuntavaaleissa.

36 §. Valtuutetun paikan siirtyminen puolueen tai yhteislistan sisällä kunnasta toiseen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se käy tarpeettomaksi luovuttaessa kuntakohtaisesta valtuutettujen valinnasta maakuntavaaleissa.

37 §. Varavaltuutetut. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska varavaltuutettuja koskeva erillinen säännös käy tarpeettomaksi luovuttaessa kuntakohtaisesta valtuutettujen valinnasta maakuntavaaleissa. Varavaltuutettuihin sovellettaisiin maakuntavaaleissa kunnallisvaalien varavaltuutettujen valintaa koskevia säännöksiä.

38 §. Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen sekä tuloksesta tiedottaminen. Pykälän otsikko ja sisältö ehdotetaan muutettavaksi. Kajaanin keskusvaalilautakunnan tehtäväksi säädettäisiin edelleen maakuntavaalien tuloksen julkaiseminen ja tiedottaminen.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävästä vahvistaa maakuntavaaleissa kunnassa annetut äänet ja toimittaa ne Kajaanin keskusvaalilautakunnalle ja sen tehtävästä vahvistaa vaalien tulos. Säännös vastaisi europarlamenttivaaleissa ja presidentinvaalissa käytettäviä menettelyjä.

39 §. Muutoksenhaku vaaleihin. Pykälän 1 momentti säilyisi nykyisellään ja sen mukaan muutosta päätökseen, jolla maakuntavaalien tulos on vahvistettu, voisi hakea muutosta samalla tavalla kuin kunnallisvaaleissa.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selkeyden vuoksi otettavaksi säännös maakuntavaalien määräämisestä uusittavaksi. Ehdotettu säännös on samansisältöinen kuin vaalilain vastaava säännös. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että vaaleja uusittaessa niiden vaalipäivä olisi Kajaanin keskusvaalilautakunnan määräämänä sunnuntaina. Menettely vastaisi kunnallisvaaleissa vastaavassa tilanteessa noudatettavaa menettelyä.

40 §. Muiden säännösten soveltaminen vaaleissa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska muiden säännösten soveltamisesta säädettäisiin ehdotetussa 24 §:ssä.

41 §. Kuntalain soveltaminen. Kuntalain soveltamista maakuntahallintoon koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että alijäämän kattamisen suunnitteluvelvollisuutta koskeva kuntalain säännös koskisi Kainuun maakuntahallintoa. Maakuntahallinnon talousarvio ja –suunnitelma tulisi laatia niin, että niihin sisällytetään toimenpiteet, joilla kertynyt tai talousarviovuonna kertyvä alijäämä katetaan suunnittelukaudella. Säännös ei vapauta kokeilualueen kuntia maakunnan toimintojen kuntalain 83 §:n mukaisesta rahoitusvastuusta.

Tavanomaisesta kuntayhtymästä poiketen Kainuun maakuntahallintoon voi kertyä merkittäviäkin alijäämiä, koska toiminta on taloudellisesti erittäin laajaa ja rahoitusjärjestelmä asettaa rajat maakunnan kunnista saamaan rahoitukseen. Rahoitusmekanismi myös pienentää maakuntahallinnon tuloja kuntien verotulojen laskiessa.

48 §Kuntayhtymien perustaminen. Pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska Vaalan kunta ei enää ole jäsenenä Kainuun erityishuoltopiirissä.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

3. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Alkuperäisessä hallituksen esityksessä laiksi Kainuun hallintokokeilusta (HE 198/2002 vp) todettiin perusteluissa Kainuun maakuntahallinnon olevan perustuslain 121 §:n mukaista itsehallintoa kuntaa suuremmalla alueella. Perusteluissa todettiin myös, että maakuntahallinnon vaikutus kunnalliseen itsehallintoon syntyy pitkälti talouden kautta. Maakuntahallinnon tehtävien rahoituksesta suurin osa tulee kuntien kautta ja tämän vuoksi on tarpeen tarkastella asukkaiden osallistumisjärjestelmän lisäksi myös kuntien osallistumista maakuntahallinnon järjestämiseen.

Kainuun hallintokokeilulaki ei tällä hetkellä sisällä säännöksiä kuntien ja maakuntahallinnon taloudellisista suhteista, eikä alkuperäistä hallituksen esitystä käsiteltäessä ollut tiedossa, miten kunnilta maakunnalle tuleva rahoitus järjestetään perussopimuksessa.

Perustuslakivaliokunta totesi esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 65/2002 vp) muun muassa, että kunnalliseen itsehallintoon sisältyvän kansanvaltaisuusperiaatteen kannalta on tärkeää, että Kainuun maakunnan päätösvaltaa käyttää maakunnan asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsema toimielin. Maakunnan hallintojärjestelmän kansanvaltaisuus lieventää tehtävien siirrosta johtuvaa kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kaventumista kokeilualueen kunnissa. Kunnallista itsehallintoa korvaa maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta maakunnallinen itsehallinto, joka tosin on kunnan asukkaan näkökulmasta jonkin verran etäisempi. Arvioon vaikutti myös, että kyseessä on kokeilu.

Kainuun maakuntahallinnon ja kunnallisen itsehallinnon perustuslaillisen suhteen kannalta on keskeistä, että molemmat perustuvat asukkaiden itsehallintoon ja kuntien osallistuminen maakuntahallintoon on edellistä vähämerkityksisempi seikka.

Säätämisjärjestykseen liittyvistä seikoista ehdotus muuttaisi maakuntavaltuuston valintatapaa ja loisi rahoitusjärjestelmän perusteita koskevat säännökset lakiin.

Kainuun maakunnan perussopimuksessa on kunnilta tulevasta rahoituksesta sovittu niin, että kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Maakuntavaltuuston palvelujen järjestämistä koskevat päätökset eivät siis voi suoraan aiheuttaa kunnille menoja. Maakuntavaltuusto joutuu pikemminkin sopeuttamaan palvelut ennakoitavaan rahoitukseen.

Käytännössä Kainuun maakuntahallinnossa on syntynyt tilanne, jossa kuntien osallistuminen maakuntavaltuuston päätöksentekoon ei ole niin tärkeää kuin lakia alun perin säädettäessä ennakoitiin.

Maakuntavaltuutettujen määrän kasvattaminen pienentää huomattavasti todennäköisyyttä, että jostain kunnasta ei tulisi yhtään maakuntavaltuutettua valituksi. Kun ehdotuksessa nykyisen rahoitusjärjestelmän perusta vahvistetaan laissa, on kuntien taloudellinen suhde maakuntahallintoon itsehallinnon kannalta turvallinen myös ehdotetussa vaalijärjestelmässä.

Maakuntavaltuuston vaalien nykyinen monimutkainen vaalijärjestelmä heikentää kokeilualueen asukkaiden itsehallintoa, koska suuri osa kuntien tehtävistä hoidetaan maakuntahallinnossa, jossa valtuuston valintatapa ei ole kansanvallan kannalta tyydyttävä. Tässä tilanteessa ehdotettu vaalijärjestelmän muutos vahvistaa asukkaiden itsehallintoa, vaikka se voi joissain olosuhteissa heikentää kuntien osallistumista maakuntahallintoon. Tätä ongelmaa pienentää ehdotettu taloudellisen suhteen perustan sääntely.

Rahoitusjärjestelmän perusteista säätäminen kaventaa hieman kokeilualueen kuntien vapautta sopia yhteistoiminnasta. Rajoituksen tarkoituksena on kuitenkin suojata kuntien taloudellista itsehallintoa maakuntahallinnon yksipuolisesti päättämältä kuntien menojen lisäyksestä. Ehdotettu sääntely ei myöskään poistaisi kuntien vapautta sopia rahoituksesta kokonaan, eikä se määrittelisi rahoituksen tasoa.

Edellä olevan perusteella katsotaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Koska lakiehdotus liittyy perustuslakiin, pidetään suotavana, että esityksestä hankittaisiin perustuslakivaliokunnan lausunto.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Kainuun hallintokokeilusta 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun lain (343/2003) 26, 28, 31 - 37, 40 § ja 48 §:n 5 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 28, 33 – 35 §, 36 § osaksi ja 40 § laissa 219/2004, sekä

muutetaan 8 §:n 2 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentti, 24, 25, 29, 30, 38, 39 ja 41 §,

sellaisina kuin niistä ovat 24 § osaksi, 25 §, 29 § osaksi, 38 § ja 39 § osaksi mainitussa laissa 219/2004, seuraavasti:

8 §
Maakuntavaltuusto

Maakuntavaltuustoon valittavien valtuutettujen lukumäärä määräytyy kuntalain (365/1995) 10 §:n mukaisesti kokeilualueen yhteenlasketun asukasluvun mukaan. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Lisäksi Vaalan kunta nimeää maakuntavaltuustoon kaksi edustajaa, jotka ovat valtuuston jäseninä sen käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvia asioita sekä rakennerahastovaroja ja niiden vastinrahoitusta koskevia asioita.

10 §
Maakuntavaltuuston tehtävät kansallisen kehittämisrahoituksen hallinnoinnissa

Maakuntavaltuusto päättää Kainuun kehittämisrahan jakamisesta eri viranomaisille seuraaviin käyttötarkoituksiin:

1) alueiden kehittämislain (602/2002) 4 luvun 23 §:n mukaiseen tukeen;

2) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 §:n mukaiseen valtiontukeen;

3) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 §:n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin;

4) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukaiseen kuljetustukeen;

5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yritystukiin;

6) julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen;

7) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin;

8) ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen (894/1996) mukaisiin avustuksiin;

9) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin avustuksiin ja valtion töihin;

10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen; sekä

11) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen.


16 §
Maakuntahallituksen eri kokoonpano

Maakuntahallituksen peruskokoonpanossa on vähintään kahdeksan jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Johtosäännössä voidaan määrätä, että maakuntahallituksen peruskokoonpanon jäsenen on oltava maakuntavaltuuston jäsen. Maakuntahallituksen käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvaa asiaa sen toimintaan osallistuu Vaalan kunnan nimeämä edustaja.


23 §
Peruspalveluiden rahoitus

Kainuun kunnat rahoittavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämiä 21 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä palveluita siten kuin kunnat siitä kuntayhtymän perussopimuksessa sopivat. Perussopimuksen mukainen rahoitus palveluihin maksetaan maakunnalle. Perussopimuksessa rahoitus on määriteltävä kaikille kunnille samansuuruisena osuutena kunnan perussopimuksessa määritellyistä tuloista tai summana asukasta kohden. Perussopimuksessa voi olla siirtymäaika muutosten tasaamiseksi.


24 §
Maakuntavaalit

Kainuun maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.

Kokeilualue on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä.

Jollei tässä laissa muuta säädetä, sovelletaan maakuntavaaleissa soveltuvin osin kuntalain ja vaalilain (714/1998) sekä ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetun lain (414/2000) kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä.

25 §
Äänioikeus ja äänioikeusrekisteri

Kokeilualueen kunnassa kunnallisvaaleissa äänioikeutettu henkilö on äänioikeutettu myös maakuntavaaleissa.

Maakuntavaaleissa käytetään samaa äänioikeusrekisteriä kuin kunnallisvaaleissa.

29 §
Ennakkoäänestysoikeus

Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta maakuntavaaleissa kotimaassa olevassa ennakkoäänestyspaikassa.

30 §
Ehdokasasettelu

Maakuntavaalien ehdokashakemukset on tehtävä Kajaanin keskusvaalilautakunnalle, joka käsittelee hakemukset ja laatii maakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmän.

Puolueen ehdokkaat asettaa puolueen Kajaanin keskusvaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kokeilualueen kunnissa edustava yhdistys.

Vaalilain 150 §:ssä tarkoitetun valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan vähintään 100 kokeilualueella äänioikeutettua henkilöä.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamies kunnallisvaaleissa voi toimia vaaliasiamiehenä myös maakuntavaaleissa.

38 §
Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen sekä tuloksesta tiedottaminen

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kolmantena päivänä vaalipäivän jälkeen kello 18.00 aloitettavassa kokouksessaan äänimäärät, jotka kukin ehdokas, puolue, vaaliliitto ja yhteislista yhteensä ovat kunnassa saaneet, sekä ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja kunnassa annettujen äänten kokonaismäärän Kajaanin keskusvaalilautakunnalle sen määräämällä tavalla.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetut ilmoitukset kaikilta keskusvaalilautakunnilta Kajaanin keskusvaalilautakunta vahvistaa viipymättä maakuntavaalien tuloksen.

Kajaanin keskusvaalilautakunta julkaisee maakuntavaalien tuloksen ja tiedottaa tuloksesta vaalilain 95 §:n mukaisesti.

39 §
Muutoksenhaku vaaleihin

Päätökseen, jolla maakuntavaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta siten kuin vaalilain 8 luvussa muutoksenhausta kunnallisvaaleissa säädetään.

Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tuloksiin, vaalit on määrättävä uusittaviksi kokeilualueella, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa.

Jos vaalit valituksen johdosta määrätään uusittaviksi, on uusittavien vaalien vaalipäivä Kajaanin keskusvaalilautakunnan määräämä sunnuntai.

41 §
Kuntalain soveltaminen

Maakunnan hallinnosta, maakunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta, luottamushenkilöistä, henkilöstöstä, hallintomenettelystä, taloudesta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntien yhteistoiminnasta on, sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kuntayhtymästä. Maakuntavaltuustoon sovelletaan tällöin kuntalain säännöksiä valtuustosta ja maakuntahallitukseen kuntalain säännöksiä kunnanhallituksesta. Maakuntaan sovelletaan kuntalain 65 §:ssä säädettyä velvoitetta päättää toimenpiteistä, joilla taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan. Maakuntavaltuustoon ei kuitenkaan sovelleta kuntalain 81, 82 ja 86 a §:ää.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 9 päivänä joulukuuta

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Alue- ja kuntaministeri
Hannes Manninen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.