HE 98/2000

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain sekä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain eräitä säännöksiä, jotka koskevat kelpoisuutta virkaan tai tehtävään. Kumottavaksi ehdotetaan säännös, jonka mukaan mainitun lain nojalla ei voi saada kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, jos siihen voidaan nimittää tai valita vain Suomen kansalainen. Lisäksi täsmennetään perusteita, joiden nojalla tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään. Arkkitehdin kelpoisuus ehdotetaan saavutettavaksi yhteisön tunnustamissäännösten nojalla ilman opetusministeriön päätöstä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain (1597/1992), jäljempänä tunnustamislaki, 1 § koskee lain soveltamisalaa. Pykälän 1 momentin mukaan laissa säädetään Euroopan yhteisön yleistä tutkintojen tunnustamisjärjestelmää koskevissa säännöksissä tarkoitettujen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.

Tunnustamislain 1 §:n 4 momentissa säädetään, että kyseisen lain mukaan ei voi saada kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon voidaan nimittää tai valita vain Suomen kansalainen.

Uuden perustuslain 125 §:n mukaan lailla voidaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Tällaisista viroista säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 7 §:ssä.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 39 artikla koskee työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Artiklan 4 kohdan mukaan artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C 187/1996 hyväksymän kannan mukaan määräystä on tulkittava ainoastaan siten, että sen nojalla jäsenvaltio voi estää muiden jäsenvaltioiden kansalaisten pääsyn tiettyihin julkishallinnon virkoihin. Määräyksellä ei sen sijaan oikeuteta jäsenvaltiota päättämään, että ainoastaan omassa maassa saatu koulutus tuottaa kelpoisuuden kansalaisille varattuihin virkoihin. Näin ollen tunnustamislain 1 §:n 4 momentti on ristiriidassa Euroopan yhteisön lainsäädännön kanssa.

Tunnustamislain 1 §:n 1, 3 ja 5 momenttiin ei ehdoteta muutoksia. Pykälän 2 momentin sanamuotoa muutettaisiin siten, että siinä mainittaisiin yhteisön tunnustamissäännösten sijasta yhteisön lainsäädäntö. Edellä selostetuista syistä 4 momentin säännös poistettaisiin.

Tunnustamislain 8 §:n 1 momentin mukaan opetushallitus päättää hakemuksesta tutkintotodistuksen tai koulutuksesta annetun asiakirjan tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään paitsi silloin, kun viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun lain tai asetuksen nojalla tai 11 §:n mukaan myönnettävä oikeus harjoittaa ammattia. Viittauksen pitäisi kohdistua 1 §:n nykyisen 5 momenttiin, jonka mukaan tunnustamislakia ei sovelleta, jos muussa laissa tai asetuksessa säädetään Euroopan yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tuottamasta oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa. Lain 8 §:ään sisältyvä viittaus kohdistuisi ehdotetun 1 §:n oikeaan momenttiin.

Tunnustamislain 9 §:ssä säädetään kelpoisuudesta annettavasta päätöksestä. Pykälän 1 momentin mukaan tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään ensisijaisesti siten, että todistus tai asiakirja tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan opistotutkinto tai korkeakoulututkinto. Näistä jälkimmäinen voi olla ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Samassa momentissa säädetään myös mahdollisuudesta määrätä tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus siten, että todistus tai sitä vastaava asiakirja tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan tietty, nimeltä mainittu tutkinto tai määrätyt opinnot, sekä mahdollisuudesta tarvittaessa määrätä kelpoisuutta koskevassa päätöksessä 5 tai 6 §:n mukaisista lisävaatimuksista.

Tunnustamislaissa ehdotetaan säädettäväksi perusteista, joilla tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään, jos kelpoisuusvaatimuksena virkaan tai tehtävään on tietyntasoinen tutkinto. Näistä perusteista ehdotetaan säädettäväksi 9 §:n 1 momentissa samaan tapaan kuin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986) 5 §:ssä säädetään tutkintojen rinnastamisen perusteista. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan Suomessa suoritettavaan, saman lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tutkintoon rinnastetaan tutkintoa tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. Lain 4 §:n 2 momentissa mainitaan ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto sekä jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Lain 5 §:n 3 momentin mukaan tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niiden laajuuden ja vaativuuden perusteella.

Tunnustamislain 9 §:n 1 momentti olisi muuten sisällöltään samanlainen kuin voimassa olevan 9 §:n 1 momentin ensimmäinen virke. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään sen koulutuksen tason perusteella, josta tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja on annettu, ja että koulutuksen taso arvioidaan koulutuksen laajuuden ja vaativuuden perusteella. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta myöntää kelpoisuus tarvittaessa virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan nimeltä mainittu tutkinto tai määrätyt opinnot. Tällaisessa päätöksessä voitaisiin asettaa lain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuja lisävaatimuksia. Momentti vastaisi asiasta nykyään pykälän 1 momenttiin sisältyviä säännöksiä. Pykälän 4 momentiksi otettaisiin nykyään 2 momenttina oleva säännös, joka koskee päätöksen antamista määräajassa.

Tunnustamislain 10 §:n mukaan opetusministeriö määrää ne Euroopan talousalueen valtioissa annetut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka tuottavat kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jos kelpoisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto. Näiden asiakirjojen määrääminen opetusministeriön päätöksellä on osoittautunut tarpeettomaksi, koska tunnustettavat pätevyydet ilmenevät suoraan yhteisön lainsäädännöstä. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kelpoisuus saavutetaan arkkitehdin tutkintoja koskevien yhteisön tunnustamissäännösten nojalla.

Euroopan yhteisöjen komissio julkaisee tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla sekä toimenpiteistä sijoittumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi annetun neuvoston direktiivin 85/384/ETY 7 artiklan mukaisesti määräajoin ajantasaistetun luettelon tunnustettavista arkkitehdin tutkinnoista.

Koska tunnustamislain 9 §:n 2 momenttina oleva säännös ehdotetaan otettavaksi 4 momentiksi, muutoksenhakua koskevaa 12 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus kohdistuu 9 §:n 2 momentin sijasta 9 §:n 4 momenttiin.

Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986) 2 §:n 3 momentin viittaus hallitusmuotoon ehdotetaan poistettavaksi.

2. Esityksen vaikutukset

Lakien muuttaminen ehdotetulla tavalla ei lisää kustannuksia. Muutokset eivät aiheuta myöskään organisaatioon kohdistuvia vaikutuksia.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkamiestyönä. Valmistelussa on kuultu kaikkia ministeriöitä, Kirkkohallitusta ja Opetushallitusta.

4. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1597/1992) 1, 9,10 ja 12 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1 ja 9 § laissa 419/1997, seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään Euroopan yhteisön yleistä tutkintojen tunnustamisjärjestelmää koskevissa säännöksissä, jäljempänä yhteisön tunnustamissäännökset, tarkoitettujen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.

Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun yhteisön lainsäädännössä määrätään ammatinharjoittamisoikeuden osoittamisesta erikseen määritellyillä aloilla, jollei asiasta säädetä muualla.

Tätä lakia sovelletaan myös siten kuin kelpoisuudesta ja oikeudesta harjoittaa ammattia sovitaan Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tai muussa Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemässä sopimuksessa.

Tätä lakia ei sovelleta, kun muussa laissa tai asetuksessa säädetään Euroopan yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tuottamasta oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa. Tätä lakia ei sovelleta myöskään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eikä Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virkoihin ja tehtäviin.

9 §
Päätös kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään

Jos kelpoisuusvaatimuksena virkaan tai tehtävään on tietyntasoinen tutkinto, tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään siten, että todistus tai asiakirja tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan opistotutkinto tai korkeakoulututkinto, joista jälkimmäinen voi olla ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään sen koulutuksen tason perusteella, josta tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja on annettu. Koulutuksen taso arvioidaan koulutuksen laajuuden ja vaativuuden perusteella.

Tarvittaessa kelpoisuus virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu tutkinto tai määrätyt opinnot, määrätään siten kuin tässä laissa säädetään. Tällaisessa päätöksessä määrätään tarvittaessa 5 tai 6 §:n mukaisista lisävaatimuksista.

Päätös on annettava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu opetushallitukselle.

10 §
Arkkitehdin tutkinnot

Jos Suomessa viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto, arkkitehdin tutkintojen tunnustamista koskevassa yhteisön lainsäädännössä tarkoitetut tutkinnot tuottavat tämän kelpoisuuden.

12 §
Muutoksenhaku

Jos vastoin 9 §:n 4 momentin tai 11 §:n 2 momentin säännöstä päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Päätöksen antamisesta on 9 tai 11 §:ssä tarkoitetun viranomaisen ilmoitettava valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.


2.

Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetun lain (531/1986) 2 §:n 3 momentti,

sellaisena kuin se on laissa 1273/1987, seuraavasti:

2 §

Tämä laki ei koske tuomarin virkaa eikä sotilasvirkaa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.


Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Martti Korhonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.