HE 96/2000

Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntorahoituslainsäädännön rahayksikkömuutoksiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksellä toteutettaisiin asuntorahoituslainsäädännön muutokset, jotka ovat tarpeen Euroopan unionin neuvoston euron käyttöönottamiseen liittyvien asetusten perusteella.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.


PERUSTELUT

1. Nykytila

Sosiaalisessa asuntorahoituslainsäädännössä lakitasoisia markkaviittauksia sisältyy aravalakiin (1189/1993), vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annettuun lakiin (1186/1990), oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annettuun lakiin (639/1982), omistusasuntolainojen korkotuesta annettuun lakiin (1204/1993), omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annettuun lakiin (204/1996), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin (1205/1993) sekä asuntosäästöpalkkiolakiin (862/1980).

Euroopan unionin neuvoston euron käyttöönottamiseen liittyviä asetuksia ovat tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä annettu neuvoston asetus (EY) n:o 1103/97 sekä euron käyttöönotosta annettu neuvoston asetus (EY) n:o 974/98. Asetukset ovat jäsenmaita suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä. Asetusten mukaan euro otetaan yleisesti käyttöön jäsenvaltioiden valuuttana kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 1 päivänä tammikuuta 2002. Markan lopulliseksi euromuuntokurssiksi on hyväksytty neuvoston asetuksessa (EY) n:o 2866/98 1 päivästä tammikuuta 1999 lukien 5,94573.

2. Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset

Lakiehdotukset noudattavat niitä periaatteita, jotka valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt 11 päivänä tammikuuta 2000 käytettäväksi yleisenä ohjeena muutettaessa markkamääriä euroiksi lainsäädännössä. Tavoitteena on markkaviittausten muuttaminen euroviittauksiksi kustannusneutraalilla ja riittävän informatiivisella tavalla.

Aravalain 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että sana markkamääräinen korvataan sanalla euromääräinen. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain 5 §:n 4 momenttiin ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 6 §:n 3 momenttiin sekä oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain 4 §:ään.

Ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja liittyvät arava- ja korkotukilainojen määräytymiseen talo-, huoneisto- tai asuinneliömetrikohtaisena rahamääräisenä enimmäislainana. Enimmäislainan määritteleminen suhteessa rahayksikköön katsotaan edelleen tarpeelliseksi, jotta vältyttäisiin sekaannuksilta prosentuaalisesti määriteltyihin lainoihin.

Vuokratalojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 6 §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, jonka johdosta Valtiokonttorin päätös vuosimaksun tarkistamisesta tehdään markkamääräisen sijasta euromääräisesti.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyinen valtion vastattavaksi jäävä enimmäispääoma 150 000 markkaa korvattaisiin 25 250 eurolla. On katsottu informatiivisuuden perusteella tarkoituksenmukaiseksi, että enimmäispääoman tarkkuustaso säilyy yleisempänä kuin mikä seuraisi suorasta vahvistetun euromuuntokurssin käyttämisestä.

Asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin se on laissa (931/1986), asuntosäästötalletukselle suoritetaan markkoina määriteltyä asuntosäästöpalkkiota. Mainittu laki on kumottu uudella asuntosäästöpalkkiolailla (1634/1992), mutta kumottua lakia sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaan edelleen asuntosäästösopimuksiin, jotka on tehty ennen uuden lain voimaantuloa. Tästä syystä asuntosäästöpalkkiota koskevat rahayksikkömuutokset ehdotetaan tehtäväksi säätämällä uusi laki asuntosäästöpalkkion suorittamisesta. Vanhoja asuntosäästösopimuksia arvioidaan olevan jäljellä korkeintaan 15 000 kappaletta.

Ehdotetun asuntosäästöpalkkion suorittamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan valtio suorittaisi asuntosäästötalletukselle palkkiona 4 500 markan sijasta 756,85 euroa hankittavaa asuntoa kohti. Palkkiota korotettaisiin pykälässä säädetyin perustein entisen 800 markan sijasta 134,55 eurolla. Suora muuntaminen noudattaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä siitä, että säädöksissä olevat markkamääräiset etuudet muutetaan euroiksi ja senteiksi vahvistettua muuntokurssia käyttäen euroasetuksen mukaisesti lähimpään senttiin pyöristäen.

Vuoden 1980 asuntosäästöpalkkiolain alkuperäisessä muodossaan olleen 5 §:n mukaan asuntosäästöpalkkiona maksettiin korkoa 1 3/4 prosenttia tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta. Kun asuntosäästöpalkkio muutettiin markkamääräiseksi asuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta annetulla lailla (1036/1985), lain siirtymäsäännöksessä turvattiin asuntosäästötallettamisen ennen 1 päivää tammikuuta 1986 aloittaneille oikeus asuntosäästöpalkkioon aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan, jos näin määräytyvä palkkio olisi suurempi kuin mainitun lain mukainen palkkio. Ehdotuksen mukaan nyt annettavan lain 2 §:n 2 momenttiin otettaisiin vastaava säännös, joka turvaisi talletuksensa ennen vuoden 1986 alkua aloittaneiden aseman. Säännöksen soveltamisen arvioidaan jäävän vähäiseksi, koska ennen 1986 aloitetut talletukset ovat jo pääosin ehtineet kaupantekoasteelle.

Asuntosäästöpalkkion suorittamisesta annetun lain säätämisen yhteydessä ehdotetaan nykyisen asuntosäästöpalkkiolain siirtymäsäännöksiä koskeva 14 § muutettavaksi siten, että kumotun lain säännöksiä ei enää sovellettaisi asuntosäästöpalkkion määrää koskevin osin, koska palkkion määrästä säädettäisiin ehdotetussa laissa asuntosäästöpalkkion suorittamisesta.

3. Esityksen vaikutukset

Ehdotetut muutokset ovat pääosin teknisluonteisia ja ne on tehty kustannusneutraalilta pohjalta. Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 §:ään ehdotetulla muutoksella valtion takaamaan enimmäispääomaan ei myöskään ole takauskantaan ulottuvia taloudellisia vaikutuksia. Vuoden 1999 loppuun mennessä valtiontakauksia on myönnetty kaikkiaan 63 500 kappaletta ja takauskanta on 3,5 miljardia markkaa. Uusia takauksia vuonna 1999 on myönnetty 24 000 kappaletta. Tämä vastaa 18,5 prosenttia uusista asuntolainoista.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriössä. Asian valmistelussa on kuultu Valtiokonttoria ja Valtion asuntorahastoa.

5. Voimaantulo

Mainittujen neuvoston asetusten mukaan euron käyttöönottamisen kolmen vuoden siirtymäkausi päättyy 1 päivänä tammikuuta 2002. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lait tulevat voimaan mainittuna päivänä. Lakien täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voitaisiin kuitenkin ryhtyä jo ennen kuin lait tulevat voimaan.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki aravalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti ja 19 §:n 1 momentti seuraavasti:

10 §
Vuosimaksuina perittävän omistusaravalainan suuruus

Vuosimaksuina perittävät omistusaravalainat ovat enintään 80 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta. Aravavuokra-asunnon omaksilunastamiseen myönnetty asunto-osakkeiden hankintalaina on kuitenkin enintään 80 prosenttia aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetusta lunastushinnasta. Laina voi myös olla omakotitaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty euromääräinen enimmäislaina.


11 §
Muut kuin vuosimaksuina perittävät omistusaravalainat

Rakennusaikainen laina on enintään 80 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta sekä yhteisön perusparannuslaina, omakotitalon perusparannuslaina ja asuinhuoneiston perusparannuslaina enintään 60 prosenttia tai jos kysymys on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaasta kohteesta, enintään 80 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Laina voi myös olla omakotitaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty euromääräinen enimmäislaina.


18 §
Vuosimaksuina perittävän vuokra-aravalainan suuruus

Vuosimaksuina perittävät vuokra-aravalainat ovat enintään 95 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta, kuitenkin pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina enintään 95 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina voi myös olla vuokrataloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty euromääräinen enimmäislaina.


19 §
Lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan suorittaminen

Lyhytaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina on enintään 60 prosenttia tai jos kysymys on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaasta kohteesta, enintään 80 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Laina voi myös olla vuokrataloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty euromääräinen enimmäislaina.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


2.

Laki vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1186/1990) 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1192/1993, seuraavasti:

6 §
Vuosimaksun tarkistaminen

Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenterivuoden maaliskuun 1 päivästä euromääräisesti valtiokonttorin päätöksellä siten, että se vastaa aravalain mukaisten uudisrakentamiskohteiden vuosimaksun tarkistuksen keskimääräistä tasoa. Tarkistusten suuruus voidaan määrätä erilaiseksi maan eri osissa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


3.

Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta 20 päivänä elokuuta 1982 annetun lain (639/1982) 4 § seuraavasti:

4 §

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä asuntosäästösopimuksessa tarkoitettu laina enintään siltä osin kuin se vastaa valtioneuvoston alueittain vahvistamaa euromäärää asunnon neliömäärää kohden. Korkotukilaina ei kuitenkaan saa ylittää valtioneuvoston vahvistamaa enimmäismäärää.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


4.

Laki omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan omistusasuntolainojen korkotuesta 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1204/1993) 5 §:n 4 momentti seuraavasti:

5 §

Valtioneuvosto voi vahvistaa korkotukilainan enimmäiseuromäärän omakotitaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden sekä alueittain asuntojen ja tonttien hyväksyttävät enimmäiskustannukset ja -hinnat.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


5.

Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan omistusasuntolainojen valtiontakauksesta 28 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (204/1996) 5 § seuraavasti:

5 §
Valtiontakauksen suuruus

Valtiontakaus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainan kulloinkin jäljellä olevasta pääomasta. Valtiontakaus kattaa lisäksi tähän pääomaosuuteen kohdistuvan koron ja mahdollisen viivästyskoron. Valtio vastaa samaan asuntoon kohdistuvien omistusasuntolainojen pääomasta aina kuitenkin enintään 25 250 euroon asti.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


6.

Laki asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan asumisoikeustalolainojen korkotuesta 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1205/1993) 6 §:n 3 momentti seuraavasti:

6 §
Korkotukilainan suuruus

Asumisoikeustalon perusparannuslainan suuruus on enintään 85 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Laina voi myös olla asumisoikeustaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty euromääräinen enimmäislaina.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


7.

Laki asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tätä lakia sovelletaan asuntosäästösopimuksiin, jotka on tehty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992.

2 §

Valtio suorittaa asuntosäästötalletukselle rahalaitoksen välityksellä asuntosäästöpalkkiona 756,85 euroa hankittavaa asuntoa kohti. Tätä palkkiota korotetaan 134,55 eurolla kunkin sellaisen alaikäisen lapsen osalta, joka asuu samassa taloudessa asuntosäästötallettajan kanssa silloin, kun asuntoa koskeva kauppakirja tehdään tai rakennusvalvontaviranomainen suorittaa asunnon loppukatselmuksen.

Jos asuntosäästötallettaminen on aloitettu ennen 1 päivää tammikuuta 1986, valtio suorittaa asuntosäästöpalkkiona asuntosäästötalletukselle korkoa 1,75 prosenttia, jos näin määräytyvä palkkio on suurempi kuin 1 momentin mukainen palkkio. Korkona maksettava asuntosäästöpalkkio suoritetaan tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


8.

Laki asuntosäästöpalkkiolain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) 14 §:n 2 momentti seuraavasti:

14 §
Siirtymäsäännös

Edellä 13 §:n 2 momentissa kumotun lain nojalla tehtyihin asuntosäästösopimuksiin sovelletaan tämän lain voimaantulon jälkeen edelleen kumotun lain säännöksiä, asuntosäästöpalkkion suorittamista koskevia säännöksiä lukuunottamatta, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän lain voimaan tulles- sa. Asuntosäästösopimuksen avulla voidaan tällöin kuitenkin hankkia myös asunnon määräosa tämän lain 2 §:ssä säädetyissä rajoissa, jos asuntosäästötallettaja ja rahalaitos niin sopivat.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Maija Perho

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.