HE 12/2000

Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 1 ja 8 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annettua lakia siten, että Finnvera Oyj:lle maksettavan sen, edelleen luotonsaajille siirtämän alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevat alueet määritellään jatkossa laissa tarkoitetussa valtioneuvoston sitoumuksessa.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että lakiin otetaan säännös Euroopan Yhteisön rakennerahastojen varojen käyttämisestä Finnvera Oyj:n rahoitustoiminnassa.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1. Alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevat alueet

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:ssä on määritelty alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevat alueet. Lain mukaan valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla antaa valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitetulle yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 7 §:ssä tarkoitetulla kehitysalueen I ja II tukialueella sekä rakennemuutosalueella (alueellinen korkotuki), ja korkotukea erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annettavista luotoista (erityiskorkotuki). Valtioneuvoston sitoumuksen mukaan alueellinen korkotuki on kehitysalueen I tukialueella kaksi prosenttia ja kehitysalueen II tukialueella ja rakennemuutosalueella yksi prosenttia. Erityiskorkotukea maksetaan tietyille lainalajeille koko Suomessa saman prosenttiosuuden mukaisesti.

Valtio maksaa Finnvera Oyj:lle myös alueellisesti porrastettua luotto- ja takaustappiotukea. Alueellisesti porrastetun luotto- ja takaustappiotuen perusteena olevia alueita ei ole määritelty laissa. Tuen maksamisen perusteena olevat alueet on määritelty valtioneuvoston lain 8 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla antamassa sitoumuksessa luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta.

Euroopan komissio on 26 päivänä lokakuuta 1999 vahvistanut vuoden 2000 alusta Suomessa sovellettavat kansalliset valtiontuen alueet. Kansallisista valtion tuen alueista säädetään kehitysalueista ja sen tukialueista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1244/1999). Tässä yhteydessä kansallisten tukialueiden sisäisessä jaottelussa on tapahtunut muutoksia. Jaottelu on muuttunut siten, että entinen kehitysalueen I tukialue on jaettu uudessa valtiontukikartassa kahteen osaan eli kehitysalueen I tukialueeseen ja II tukialueeseen. Lisäksi entinen rakennemuutosalue on poistettu ja osa entisistä rakennemuutosalueista on jätetty kokonaan kehitysaluemääritelmän ulkopuolelle ja osa muuttunut kehitysalueen I tukialueeksi ja osa kehitysalueen III tukialueeksi. Näiden muutosten vuoksi on tarpeen sopeuttaa Finnvera Oyj:n kautta alueellisena korkotukena ohjattava valtiontuki vastaamaan uutta vuoden 2000 alussa voimaan tullutta valtiontukikarttaa. Alueellisesti porrastetun luotto- ja takaustappiotuen kohteena olevat alueet on valtioneuvoston 2 päivänä helmikuuta 2000 päättämällä sitoumuksen muutoksella sopeutettu uuteen valtiontukikarttaan.

Esityksessä ehdotetaan, että viittaus niihin alueisiin, joita varten alueellisen korkotuen maksamisesta voidaan antaa sitoumuksia poistetaan laista ja tuen kohteena olevat alueet sisällytettäisiin lain 8 §:ssä tarkoitettuun valtioneuvoston sitoumukseen. Aluejakojen muutokset eivät siten jatkossa edellyttäisi muutosta myöskään alueellista korkotukea koskeviin lainsäännöksiin.

1.2. Euroopan yhteisön rakennerahastojen varojen käyttäminen Finnvera Oyj:n rahoituksessa

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Euroopan komissio ovat neuvotelleet Euroopan yhteisön rakennerahastojen varojen kohdistamisesta Finnvera Oyj:n rahoitukseen.

Koska Euroopan yhteisön rakennerahastojen kautta tulevia varoja kohdistettaisiin osaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain mukaisia toimenpiteitä, lakiin otettaisiin säännös rakennerahastojen varojen kohdistamisesta Finnvera Oyj:n rahoitukseen. Tämä selkeyttäisi Finnvera Oyj:n asemaa rakennerahastojen rahoituksen välittäjänä.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmisteltu Finnvera Oyj:n tukiohjelmien käyttöä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmissa kaudella 2000―2006. Finnvera Oyj:n tukiohjelmien käytön tavoitteena on monipuolistaa rakennerahastoohjelmien yritysrahoitusta ja tehostaa tavoiteohjelmien 1 ja 2 elinkeinopoliittisia vaikutuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisessä. Komission tavoitteena on kasvattaa niin sanottujen vastikkeellisten tukien osuutta.

Rakennerahastojen varoja kohdistettaisiin Finnvera Oyj:n myöntämään rahoitukseen. Rakennerahastovaroja on suunniteltu käytettäväksi korkotukena ja luottotappiotukena. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetussa laissa on säädetty muun muassa yhtiön toiminnan kohdistamisesta, yhtiön luotto- ja takaustoiminnasta ja siinä huomioon otettavista seikoista. Lain säännöksiä sovelletaan esityksen mukaan Finnvera Oyj:n myöntämään rahoitukseen myös siihen kohdistettavien rakennerahastojen varojen osalta, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) on säädetty Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanosta sekä rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Laki on rakennerahasto-ohjelmien kansallista hallinnointia koskeva yleislaki. Lain 2 §:n mukaan, jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä tämän lain sijasta. Lain 22 §:ssä säädetään rakennerahastovaroja käyttävien tahojen tehtävistä rahoituksen myöntämisessä. Tällaisena tahona on mainittu erikseen valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitettu erityisrahoistusyhtiö. Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 3 §:ssä on säännös lain suhteesta Euroopan yhteisön lainsäädäntöön. Säännöksen mukaan lakia sovelletaan, jollei Euroopan yhteisön säännöksestä tai sen nojalla tehdystä Euroopan yhteisön toimielimen päätöksestä muuta johdu.

Lähtökohtana valmistelussa on, että suunniteltuja tukiohjelmia sovellettaisiin 1 ja 2 tavoitealueilla, jotka ovat hieman laajempia kuin kansalliset tukialueet. Tämä seikka puoltaa myös niiden alueiden määrittelyä lakia alemmanasteisella tasolla, joita varten alueellista korkotukea voidaan antaa.

2. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sillä, että laista poistetaan viittaus alueisiin, joita varten alueellisen korkotuen maksamisesta voidaan antaa sitoumuksia, ei sinällään ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Lain muutos luo edellytykset toteuttaa tarpeelliset muutokset valtioneuvoston sitoumuksella. Sitoumuksen muutoksella tapahtuvalla sopeuttamisella uuteen valtiontukikarttaan ei ole tarkoitus lisätä valtion menoja vaan sopeuttaminen pyrittäisiin toteuttamaan neutraalisti. Rakennerahastovarojen käyttäminen Finnvera Oyj:n rahoituksessa 1 ja 2 tavoitealueilla, jotka ovat hieman laajemmat kuin kansalliset tukialueet, voi lisätä valtion tuen tarvetta.

Valmisteilla oleva Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen kohdistamisen Finnvera Oyj:n rahoitukseen ei sinällään arvioida aiheuttavan valtiolle lisämenoja.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyössä Finnvera Oyj:n kanssa.

4. Voimaantulo

Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Lakia sovellettaisiin alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevien alueiden muutokseen kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2000. Lain soveltaminen jo kuluvan vuoden alusta on tarpeen, jotta uuden valtiontukikartan mukaisille alueille myönnetyille uusille korkotukiluotoille voitaisiin maksaa korkotukea takautuvasti heti kuluvan vuoden alusta. Kun muutoslaki on tullut voimaan ja alueellista korkotukea koskeva valtioneuvoston sitoumuksen muutos on toteutettu, voidaan korkotuki käytännössä hyvittää asiakkaalle jo ensimmäisessä korkotukilaskelmassa. Lain soveltaminen jo tammikuun alusta turvaa sen, että asiakkaille ei aiheudu korkotuen menetyksiä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 1 ja 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1 kohta sekä

lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tämän lain mukaiseen rahoitustoimintaan voidaan kohdistaa Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoja. Mitä tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta, sovelletaan myös kohdistettaviin rakennerahastojen varoihin, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

8 §
Valtion sitoumukset

Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että:

1) valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna (alueellinen korkotuki);



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 8 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000.


Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Kauppa- ja teollisuusministeri
Sinikka Mönkäre

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.