HE 148/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden perustuslakeihin viittaavien säännösten tarkistamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan tarkistettaviksi eräät nykyisiin perustuslakeihin viittaavat säännökset yhdenmukaisiksi uuden, 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulevan Suomen perustuslain kanssa. Uudella perustuslailla kumotaan voimassa olevat neljä perustuslakia: hallitusmuoto, valtiopäiväjärjestys, laki valtakunnanoikeudesta ja laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta. Tämä edellyttää lakiteknisiä tarkistuksia niihin lakeihin, joissa viitataan nykyisiin perustuslakeihin.

Osa voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvistä viittaussäännöksistä tarkistetaan jonkin muun lainsäädäntöhankkeen yhteydessä. Tähän esitykseen on koottu ne säännökset, joita ei ole ollut mahdollista sisällyttää muihin eduskunnalle annettaviin esityksiin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden perustuslain kanssa 1 päivänä maaliskuuta 2000.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja muutostarve

Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyy lukuisia perustuslakeihin viittaavia säännöksiä. Neljän perustuslain korvaaminen uudella Suomen perustuslailla edellyttää, että myös teknisiksi luonnehdittavat yksityiskohdat muussa lainsäädännössä saatetaan yhdenmukaisiksi uuden perustuslain kanssa. Selvityksen mukaan lainsäädäntöön sisältyy viittauksia hallitusmuotoon ja valtiopäiväjärjestykseen. Osa viittauksista on luonteeltaan yleisiä, osa kohdistuu nimenomaiseen hallitusmuodon tai valtiopäiväjärjestyksen pykälään.

Selvityksen mukaan 33 säädöstä edellyttävät välttämättömiä tarkistuksia perustuslakeihin viittaaviin säännöksiinsä. Luonteeltaan kertaluontoisten tai määräaikaisten säädösten tarkistamista ei ole pidetty välttämättömänä.

Valtaosa viittaussäännöksistä voidaan tarkistaa muiden, jo vireillä olevien tai vireille tulevien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Ne viittaussäännökset, joita ei ole mahdollista sisällyttää muihin valmisteluhankkeisiin, on tarkistettava erikseen. Tällaisia säännöksiä sisältyy seuraavaan yhdeksään lakiin: laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997), yliopistolaki (645/1997), laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (717/1990), laki ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa (1521/1994), laki maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta (1203/1992), laki eduskunnan virkamiehistä (1373/1994), laki Suomen Pankin virkamiehistä (1166/1998), kokoontumislaki (530/1999) ja vaalilaki (714/1998).

2. Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan tarkistettaviksi yhdenmukaisiksi uuden perustuslain kanssa edellä mainittujen yhdeksän lain säännökset, joissa viitataan nykyisiin perustuslakeihin. Ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan pääosin lakiteknisiä ja sanonnallisia.

Lakiehdotuksissa on pyritty välttämään tarpeettomia viittauksia perustuslakiin sekä erityisesti suoria pykäläviittauksia. Säännökset tulisi yleensäkin muotoilla mahdollisuuksien mukaan asialliselta sisällöltään siten, ettei suoria viittauksia perustuslakiin enää tarvita. Tämän vuoksi Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetusta laista ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetusta laista ehdotetaan poistettaviksi viittaukset perustuslakeihin.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n 1 momentin viittaus nimenomaiseen perustuslain pykälään on kuitenkin selvyyden ja täsmällisyyden vuoksi säilytetty. Viittaus koskee asianomistajan syyteoikeutta virkarikosasiassa. Uuden perustuslain 118 §:n 3 momentin mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain viittaussäännös ehdotetaan tarkistettavaksi yhdenmukaiseksi uuden perustuslain kanssa myös sanonnallisesti. Asianomistajan itsenäinen syyteoikeus perustuslain 118 §:n 3 momentin tarkoittamassa rikosasiassa rajautuu rikoslain säännösten mukaisesti.

Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi yliopistolakia siten, että lakisääteinen mahdollisuus antaa lausuntoja valmisteltaessa yksinomaan yliopistoja koskevia lakeja ja asetuksia laajennettaisiin koskemaan jälleen kaikkia yliopistoja. Ennen yliopistolainsäädännön uudistusta vuonna 1997 yliopistoille oli turvattu tämä oikeus yliopistokohtaisissa laeissa. Uutta yliopistolakia säädettäessä katsottiin, että velvollisuus kuulla yliopistoja niitä koskevia säännöksiä valmisteltaessa perustuu niiden itsehallinnolliseen asemaan. Yliopistolakiin sisällytettiin vain Helsingin yliopiston lausunnonanto-oikeutta koskeva säännös, jossa viitataan tätä oikeutta koskevaan hallitusmuodon 77 §:n 2 momenttiin.

Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi myös Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain säännökset pankkivaltuusmiehistä. Nykyisessä lainsäädännössä käsite ''pankkivaltuusmiehet'' on korvattu ilmaisuilla ''pankkivaltuutetut'' tai ''pankkivaltuusto''.

3. Esityksen vaikutukset

Koska ehdotuksessa on pääosin kyse ainoastaan voimassa olevan lainsäädännön lakiteknisistä ja sanonnallisista tarkistuksista, ei ehdotuksella ole merkittäviä vaikutuksia nykytilaan.

Ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Ehdotuksen hallinnolliset vaikutukset koskevat lähinnä yliopistojen asemaa. Yliopistolain ehdotetun tarkistuksen mukaan tulisi kaikille yliopistoille varata mahdollisuus lausunnon antamiseen valmisteltaessa yksinomaan yliopistoja koskevia lakeja ja asetuksia. Käytännössä näin menetellään jo ilman nimenomaista säännöstäkin. Uudessa perustuslaissa yliopistoille turvataan itsehallinnollinen asema.

4. Asian valmistelu

Oikeusministeriö asetti 27 päivänä elokuuta 1997 työryhmän selvittämään Perustuslaki 2000 -hankkeen edellyttämiä muun lainsäädännön muutostarpeita sekä uuden perustuslain voimaantulo- ja siirtymäjärjestelyjä. Työryhmä luovutti muistionsa 12 päivänä marraskuuta 1998 (Uusi perustuslaki ja lainsäädännön muutostarpeet. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1999). Muistio sisälsi muun muassa ehdotukset perustuslakeihin viittaavien säännösten tarkistamisesta. Työryhmän muistiosta saatiin lausunnot kaikilta ministeriöiltä, valtioneuvoston oikeuskanslerilta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä.

Hallituksen esitys on valmisteltu oikeusministeriön työryhmän ehdotuksen ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta virkatyönä oikeusministeriössä.

5. Voimaantulo

Lakiehdotukset liittyvät välittömästi uuteen Suomen perustuslakiin. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000 samanaikaisesti uuden perustuslain kanssa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain (689/1997) 1 luvun 14 §:n 1 momentti seuraavasti:

14 §

Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


2.

Laki yliopistolain 2 ja 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 21 §:n 2 momentti ja

lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:

2 §
Itsehallinto

Yliopistoille on varattava yksinomaan niitä koskevia lakeja ja asetuksia valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


3.

Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 24 päivänä elokuuta 1990 annetun lain (717/1990) 15 § ja

muutetaan 1 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti seuraavasti:

1 §

Rahasto on eduskunnan vastattavana oleva rahasto. Se saa käyttää toiminnassaan nimitystä Sitra.


8 §

Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat pankkivaltuutetut. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii pankkivaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana pankkivaltuuston varapuheenjohtaja. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot määrää valtiovarainministeriö.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


4.

Laki ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1521/1994) 7 § seuraavasti:

7 §
Ilmoitus eduskunnalle

Tämän lain nojalla annetut sellaiset säännökset ja määräykset, joiden antamiseen perustuslain mukaan eduskunnan myötävaikutus on tarpeen, on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Hänen on saatettava ne eduskunnan tietoon heti tai, jos eduskunta ei ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Jos eduskunta niin päättää, on edellä tarkoitetut säännökset ja määräykset kumottava.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


5.

Laki maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1203/1992) 3 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti laissa 36/1995 ja 5 §:n 1 momentti laissa 621/1998, seuraavasti:

3 §
Jäsenten ja esittelijöiden määrääminen

Tasavallan presidentti nimittää viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan henkilöt valituslautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivien lainkäyttöneuvosten virkoihin. Valtioneuvosto määrää samaksi ajaksi valituslautakunnan kolmannen jäsenen tai vaihtuvat kolmannet jäsenet sekä näille ja varapuheenjohtajalle tarpeellisen määrän sivutoimisia sijaisia. Puheenjohtajan sijaisena toimii varapuheenjohtaja tai hänen sijaisensa. Valituslautakunnan jäsenten ja heidän sijaistensa oikeudesta pysyä virassaan tai tehtävässään toimikautenaan on muutoin voimassa, mitä säädetään tuomarinviran haltijoista.


5 §
Lautakunnan sihteeri ja muu henkilöstö

Valituslautakunnalla on päätoiminen sihteeri, jolla on sihteerin virka ja jonka nimittää valtioneuvosto. Sihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Hän voi toimia myös lautakunnan jäsenenä varapuheenjohtajan tai, jollei kysymys ole 2 §:n 3 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta tilanteesta, kolmannen jäsenen ja näille määrättyjen sijaisten ollessa vuosilomalla tai muutoin satunnaisesti estyneinä tai esteellisinä hoitamasta tehtäväänsä. Sihteeri voi lisäksi toimia 2 §:n 5 momentin mukaisesti jaoston jäsenenä sekä puheenjohtajan määräyksestä esittelijänä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa valituslautakunnan varsinaisessa istunnossa. Sihteerillä on tuomarille säädetty virassapysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii edellä tarkoitetulla tavalla lautakunnan jäsenenä. Valituslautakunnalla voi olla valtion talousarvion rajoissa muitakin avustavia virkamiehiä, jotka ottaa puheenjohtaja.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


6.

Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/1994) 6 §.n 1 momentti seuraavasti:

6 §

Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


7.

Laki Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen Pankin virkamiehistä 30 päivänä joulukuuta 1998 annetun lain (1166/1998) 4 §:n 2 momentti seuraavasti:

4 §

Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisestä Suomen Pankki ei saa perusteettomasti asettaa ketään toisiinsa nähden eri asemaan 9 §:ssä mainittujen syiden nojalla. Muutoin noudatetaan virkojen täyttämisessä, mitä johtokunta siitä päättää.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


8.

Laki kokoontumislain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun kokoontumislain (530/1999) 1 § seuraavasti:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluontoisilla säännöksillä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


9.

Laki vaalilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 2 päivänä lokakuuta 1998 annetun vaalilain (714/1998) 138 §:n 2 momentti, 139 § ja 142 §:n 2 momentti seuraavasti:

138 §
Presidentin valituksi tuleminen

Jos ensimmäisessä vaalissa joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, valtioneuvosto toteaa, että hän on perustuslain nojalla tullut valituksi tasavallan presidentiksi, ja ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti sekä antaa presidentinvaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on myös mainittava kunkin ehdokkaan presidentinvaalissa koko maassa saamien äänten määrä ja vaalissa annettujen äänten määrä.

139 §
Toista vaalia koskeva kuulutus

Jollei kukaan ehdokkaista ole saanut enemmistöä annetuista äänistä eikä presidentti tämän johdosta ole tullut ensimmäisessä vaalissa valituksi, valtioneuvoston on 4. päivänä vaalipäivän jälkeen annettava ensimmäisen vaalin tuloksesta kuulutus, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kunkin ehdokkaan ensimmäisessä vaalissa koko maassa saama äänimäärä. Siinä on myös mainittava, että presidentin valitsemiseksi on perustuslain mukaan toimitettava toinen vaali sekä ketkä kaksi ehdokasta ovat presidenttiehdokkaina toisessa vaalissa ja mitkä numerot ehdokkailla 42 §:n 2 momentin mukaan on.

142 §
Presidentin valituksi tuleminen

Valtioneuvosto toteaa 4. päivänä toisen vaalin vaalipäivän jälkeen, kumpi ehdokkaista on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja tullut perustuslain nojalla valituksi tasavallan presidentiksi. Vaalin tuloksen todettuaan valtioneuvoston ilmoittaa tästä presidentiksi valitulle sekä antaa presidentinvaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kummankin ehdokkaan toises- sa vaalissa koko maassa saamien äänten määrä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.


Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri
Johannes Koskinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.